Lukio- ja opistorakennus Kipinä hehkuu Hyvinkäällä
Kipinä-taloon muuttavat Hyvinkään yhteiskoulun lukio ja Sveitsin lukio. Rakennuksessa on myös Hyvinkään opiston ja musiikkiopiston tiloja. Noin 28 miljoonaa euroa maksaneen Kipinän bruttoala on 11 000 neliömetriä.
Tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja Marko Hytönen kertoo, että Hyvinkäällä on puhuttu uudesta lukiosta 1990-luvulta lähtien. Lukiohanketta alettiin viedä aktiivisesti eteenpäin 2010-luvulla.
– Lukio-opetus haluttiin keskittää yhteen lukioon, joka vastaa tämän päivän tilallisia ja toiminnallisia tarpeita.
Lukiorakennuksen hankesuunnitelma valmistui tilatarveselvityksen jälkeen vuonna 2018. Tätä seurasi toteutussuunnittelu, ja rakennustöihin päästiin helmikuussa 2019.
Projektinjohtourakkana toteutetun hankkeen urakoitsijana toimi Lujatalo Oy. Rakennus luovutettiin tilaajalle marraskuussa 2020.
– Hyvästä työn jäljestä ja ajanhallinnasta kertoo kaksi viikkoa etuajassa tehty nollavirheluovutus, Marko Hytönen toteaa.
Kipinä palvelee käyttäjiä muuntojoustavana ja nykyaikaisena opinahjona. Hyvinkään opisto muuttaa rakennukseen vuodenvaihteen jälkeen ja lukio helmikuussa 2021.
Tyylikkyyttä ja rouheutta
Kipinän arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arsatek Oy, joka teki myös hankesuunnitelman. Pääsuunnittelija, arkkitehti Arto Peltokangas kertoo, että toteutussuunnitteluun ryhdyttäessä asemakaava ei ollut vielä valmistunut. Suunnittelu eteni ensin kaavoituksen rinnalla ja jatkui rakentamisen aikana.
Kipinän rakennuspaikka entisen Karkkilan ja Hangon rataa palvelleen ratapihan vieressä ja lähes satavuotiaan kenkätehdasrakennuksen naapurissa linkittyy rakennuksen arkkitehtuuriin.
– Rakentamistapaohjeeseen pohjautuen Kipinässä ja se materiaaleissa näkyy rautatieympäristön varikkomainen teema. Lähtökohtana on, että rakennus kuluu ja vanhenee tyylikkäästi, Peltokangas toteaa.
Rakennuksen tyyli on rosoinen ja hillitty. Julkisivumateriaalina on paikalla muurattu punatiili ja tehosteena corten-teräs levyinä ja verkkona.
Rakennuksen ikkunat ovat korkeat. Ne luovat julkisivuun kapean rytmin, kuten on vanhoissa tehdasrakennuksissa.
Monikäyttöinen oppilaitos
Kolmikerroksinen rakennus on massaltaan L-mallinen, mutta avoimempi. Sisäänkäynnit ovat rakennuksen molemmin puolin keskellä. Korkea aulatila kulkee kerroksien läpi ja näitä yhdistää leveä portaikko.
– Keskusaula toimii 350-paikkaisena ruokasalina. Tähän liittyy kahden kerroksen korkuinen monitoimitila, jossa on siirtokatsomo. Monitoimitilan esiintymislava avautuu myös toisella puolella olevaan musiikkiluokkaan. Yhteensä yli 200 neliön kokoisessa tilassa voi harrastaa liikuntaa ja tanssia, vaikka se ei olekaan varsinainen liikuntasali, Arto Peltokangas kertoo.
Kerroksien aulatiloista on molempiin suuntiin luokkasiivet ja muita tiloja. Ylempien kerrosten auloissa on näyttely- ja itseopiskelutilaa, joka toimii myös avoimena oppimisympäristönä.
– Aineopetus tapahtuu lähinnä luokissa, joten avattavaa tilaa ei ole siinä määrin kuin tämän päivän ala- ja yläkouluissa. Muuntojoustavuutta on luotu muun muassa siirtoseinin. Esimerkiksi kolmannessa kerroksessa voidaan kolmesta luokkahuoneesta muodostaa helposti valvottava iso tila ylioppilaskirjoituksiin.
Marko Hytönen toteaa, että rakennuksen suunnittelussa painottui monikäyttöisyys. Talossa tapahtuu paljon myös ilta-aikaan ja viikonloppuina sekä kesäisin.
– Hyvinkäällä järjestetään isoja urheilutapahtumia. Näitä silmällä pitäen Kipinä palvelee majoitustilana, mihin liittyvät turvallisuusnäkökohdat on otettu huomioon.
Sisustus joustaa tilojen mukana
Kipinän sisustussuunnittelija on sisustusarkkitehti Kristiina Mäkelä KM Interiors Oy:stä. Hän toteaa, että kalustuksessa on huomioitu koulurakennuksen eri käyttäjäryhmät ja tilojen muunneltavuus.
Rakennussiipien välissä on avointa oppimisympäristöä olevat monimuotoiset aulatilat, joiden kalustus on monipuolinen: läppäripöytiä, seisomapöytiä, pehmeitä sohvia ja raheja. Tiloja voi käyttää esimerkiksi ryhmätyöskentelyyn, opetukseen ja vaikkapa oleskeluun oppituntien välissä.
Luokkahuoneiden irtokalustus on perinteisempää oppilaspöytineen ja -tuoleineen.
– Niiden hankinnassa on ajateltu myös rakennuksen opistokäyttöä ja harrasteryhmiin osallistuvia iäkkäitä ihmisiä. Tuoleissa ei siten ole pyöriä, joten niille on helppo istua ja nousta.
Luokkahuoneiden takarivissä on kaasujousellisia pöytiä.
– Lukioikäiset ovat hyvin eripituisia. Takarivin säätöpöydät ovat tarpeen pitkiä oppilaita varten, jotta he voivat asettaa korkeuden itselleen sopivaksi. Pöytien ääressä voi työskennellä myös seisten.
Irtokalusteissa on tärkeätä niiden pinottavuus.
– Tilojen muunneltavuuden vuoksi tuolien ja pöytien pitää olla pinottavia. Pöydissä ei ole säilytyslaatikkoa, vaan oppilaiden käyttöön tarkoitetut säilytyslokerot ovat auloissa. Tauluseinällä on taulunaluskaapistot opetusmateriaalille.
Aineluokkien kalustuksessa on vastattu kunkin oppiaineen vaatimuksiin. Esimerkkinä Kristiina Mäkelä mainitsee käsityöluokan, jossa on sähkösäätöiset työpöydät esimerkiksi ompelukonekäyttöön. Kuvataiteen tiloissa on cad-opetusluokan ja medialuokan lisäksi maalaussali sekä keramiikka- ja veistossalissa on keramiikkauuneja varten oma huoneensa.
Vanhoja kalusteita ei siirretä uuteen rakennukseen. Ne ovat Kristiina Mäkelän mukaan niin huonokuntoisia, ettei niitä enää voi käyttää.
Koulun akustiikkaan on panostettu. Avoimien tilojen seinäpinnoilla on akustiikkapaneeleja. Auloissa on tekstiilipalamatto ja verhoiltuja kalusteita. Äänimaailmaa vaimentavat myös sermit ja korkeanojaiset istuimet.
Rakennuksen siipiosien väreinä ovat sininen ja vihreä.
– Kaikki pinnat ja materiaalit noudattelevat sinisen ja vihreän eri sävyjä niin seinissä, laatoissa kuin kalusteissa. Värit ovat luonnonläheisiä ja miellyttävät useimpien silmää.
Julkisivun corten-teräksen ruosteenruskea saa jatkumoa keskusaulan tuulikaapissa ja kalusteissa. Muita värejä terran rinnalla ovat musta ja valkoinen.
Kestävä ja turvallinen rakennus
Rakennesuunnittelupäällikkö Pertti Juhola A-Insinööreistä kertoo, että tontin vaihteleva maapohja oli paalutuksen kannalta haastava.
– Tontin kallio on monella eri syvyydellä, joten paalupituudet varmistettiin ensin koepaalutuksilla. Rakennuksen toisessa päädyssä paalut ovat huomattavasti pidempiä kuin toisessa päädyssä. Maa on paikoin hyvin tiukkaa.
Kipinän rakenteen muodostavat teräsbetonipilarit, teräsliittopalkit ja tasoissa ontelolaatat, mikä on Juholan mukaan tyypillinen ratkaisu tämänkaltaisessa kohteessa. Jäykistävinä rakenteina on porrashuoneita ja ulkoseiniä. Väestönsuojat ovat elementtirakenteisia.
– Tavoitteena oli tehdä mahdollisimman vähän paikalla valettuja rakenneosia. Näitä ei kuitenkaan voitu muun muassa rakennuksen muodon vuoksi kokonaan välttää. Paikalla valettu betoni puolustaa paikkaansa, koska se taipuu vapaisiin muotoihin.
Rakennesuunnittelun kannalta yksi isoimmista haasteista oli keskusaulan portaikko.
– Rakenteen sitomiseksi yhdeksi kokonaisuudeksi jouduttiin käyttämään porrasrakenteita, mikä ei ole ihan tavanomaista.
Rakennuksen väliseinät ovat tiiltä. Ne ovat kestävät ja eristävät hyvin ääntä.
Kattorakenne on toteutettu puuelementteinä, joissa seinät ja lappeet ovat kantavia.
– Kattoelementeissä oli valmiina vedeneristyksen alin kermi. Tämän ansiosta saatiin vettä pitävä katto sitä mukaa, kun asennus eteni.
Tiilijulkisivun ja sen takana olevan tuulensulkurakenteen välissä on 50 millimetrin tuuletusrako, joka sallii seinissä pienen toleranssin ja edesauttaa rakennusaikaisen kosteuden poistumista rakenteista. Juholan mukaan kertyneet kokemukset ovat osoittaneet sen hyväksi ratkaisuksi.
Kipinän perustuksissa on varauduttu tulevaan siltaan, joka yhdistää sen ja naapuritontille rakennettavan musiikki- ja liikuntarakennuksen. Lukion toiseen kerrokseen on tehty varaus siltayhteydelle, ja yksi ikkuna-aukko on muutettavissa oviaukoksi. Yhdyssilta tulee aikanaan seisomaan itsenäisenä rakennuksena lukion vieressä.
Uusiutuvaa energiaa aurinkopaneelein
Hyvinkään kiinteistöjohtaja Antti Nikkanen kertoo energiatehokkuuden ja vastuullisuuden olleen vahvasti mukana hankkeessa. Kipinän katolla on aurinkosähköjärjestelmä, jolla voidaan kattaa iso osa valaistuksen sähköenergiasta.
Marko Hytönen toteaa valtion tukeneen aurinkopaneelien hankintaa, mikä nipistää niiden takaisinmaksuajan alle kymmeneen vuoteen. Myös kaukolämmön kysyntäjouston odotetaan säästävän kustannuksia ja ympäristöä. Tulevaisuutta ajatellen taloon tulee sähköpyörien latauspaikka.
– Rakennus on anturoitu kohtuullisen hyvin. Sisäilman laatua ja lämpötilaa pystytään ohjaamaan nykyaikaisella tavalla, Hytönen mainitsee.
Kestävää rakentamista ja pitkää elinkaarta tukee Nikkasen mukaan myös julkisivu sekä rakenteeltaan että arkkitehtuuriltaan.
– Kipinä on esteettisesti ja kaupunkikuvallisesti hieno rakennus, erityisesti corten-teräs antaa komean ilmeen.
Onnistuminen ruokki onnistumista
Projektinjohtourakoitsijana Lujatalolla oli suunnittelunohjaus. Suunnittelun aikatauluttamisessa käytettiin last planner -menetelmää. Arkkitehti Arto Peltokankaan mielestä se oli toimiva ratkaisu.
– Ennen kuin työmaa oli pystyssä, pidettiin ensimmäinen yhteinen kokous, jossa tilaajalle, jokaiselle suunnittelualalle ja toteuttajille merkittiin tehtävät kalenteriin. Käytäntöä jatkettiin koko rakennustyön ajan, joten kaikki tiesivät, mitä pitää tehdä ja millä aikataululla. Hankkeen IFC-tietomalli oli selkeä ja tarkka.
Hyvinkään kiinteistöjohtaja Antti Nikkanen toteaa, että mietittäessä hankkeen kokoa ja vaikuttavuutta sekä työmallia, on Kipinä äärettömän onnistunut hanke.
– Valmistelutyöt oli tehty hyvin ja hankkeessa käytetty hankemalli oli tilaajan kannalta onnistunut. Lisäksi rakennuksen yksikköhinta 2400 euroa neliömetriltä on erittäin kilpailukykyinen.
Marko Hytönen antaa ison kiitoksen urakoitsijana toimineen Lujatalon henkilöstölle.
– Koko linja onnistui tuotantojohtaja Marko Salorannasta työpäällikkö Sami Sairaseen ja vastaava mestari Ari Kammoseen. Tämä näkyi muun muassa työturvallisuusasioissa: TR-mittaustaso oli korkea 98 tai parempi. Vastaavan mestarin ote työturvallisuuteen oli ensiluokkaista.
Rakennesuunnittelija Pertti Juhola myös toteaa työmaan ja rakennuttajan johdon ansaitsevan erityismaininnan sujuvasta yhteistyöstä.
– Etenkin vastaava mestari Ari Kammonen oli työmaalla hyvän hengen luoja. Hänen kanssaan oli mukava työskennellä samassa projektissa.
Lujatalon työpäällikkö Sami Sairanen kiittää erinomaisesti toiminutta yhteistyötä.
– Rakennuttaja on toiminut poikkeuksellisen hyvin. Asioita on viety ensiluokkaisen hyvin eteenpäin ja poistettu työn etenemisen esteitä, esimerkiksi lähtötiedot on toimitettu ajallaan urakoitsijalle. Vuorovaikutus on toiminut hyvin, ja hankkeessa on ollut aidosti yhdessä tekemisen meininki. Hyvää työtä ovat tehneet myös suunnittelijat: rakenne-, arkkitehti- ja lvi-suunnittelijat. Onnistuminen ruokkii onnistumista, mikä näkyi työmaalla positiivisena kierteenä.
– Tiukasta kustannusraamista huolimatta hankkeessa onnistuttiin myös laadullisesti hyvin. Rakennus voitiin luovuttaa tilaajalle etuajassa ja nollavirhein.
Uuden lukiorakennuksen tulevia käyttäjiä kuunneltiin hankkeen alusta lähtien.
– Heidät osallistettiin hankkeeseen jo tarveselvitysvaiheessa. Tämä jatkui hanke- ja toteutusvaiheen työpajoissa, joissa käsiteltiin tiloja ja niiden käytettävyyttä. Työpajojen järjestämisessä oli mukana Granlund Consulting Oy, Marko Hytönen kertoo.
Rakentamista koskeva päätöksenteko eteni hänen mukaansa hyvin.
– Uusi lukiorakennus on selkeästi ollut koko kaupungin yhteinen hanke ja hyvinkääläisille tärkeä. Tämä tuli esille esimerkiksi rakentamisvaiheessa, kun tonttia paalutettiin. Vaikka työ tapahtui keskellä kaupunkia ja siitä syntyi melua ja värähtelyä, valituksia ei tullut.
Lukiorakennuksen nimestä järjestettiin kilpailu, johon tuli kymmeniä ehdotuksia. Näiden joukosta raati valitsi nimen Kipinä.
Hangonsillan alue Hyvinkään kärkihanke
Hangonsillan alueen kehittäminen on Hyvinkään kaupungin kärkihankkeita. Sen sijainti tarjoaa mahdollisuuden tiiviin kaupunkirakenteen luomiseen. Entiselle ratapiha-alueelle muodostuu keskustamainen asuinkerrostalopainotteinen alue.
Hangonsillan asemakaavoitus käynnistyi loppuvuonna 2014. Ensimmäinen kaavan mukainen asuntoalue on jo pääosin rakentunut. Kaavoituksen edetessä vaiheittain alueen toteuttaminen jatkuu vuosikymmenen vaihteeseen saakka. Hangonsillan asuinkortteleissa asuu tulevaisuudessa 1500–2000 kaupunkilaista.
Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
