Trivium Retoriikka ei jää huomiotta
Rakennuttaja Veritas Eläkevakuutuksen tekninen päällikkö Jarkko Saari kertoo, että yritys sai uudeksi toimitusjohtajaksi Carl Petterssonin vuonna 2017 ja sen jälkeen käynnistettiin pääkonttorin uusien toimitilojen haku Turusta.
– Paikkaa etsittiin pitkään, selvitimme yli 30 tonttia, Saari sanoo.
YIT:n salkusta löytyi tontti Kupittaan Lemminkäisenkadulta. Se sopi Veritaksen tarpeisiin. Veritas osti kiinteistön YIT:ltä maaliskuussa 2019.
– Kupittaan asema on alle kilometrin päässä, ja meillä on paljon kiinteistöjä pääkaupunkiseudulla ja myös oma toimisto Mannerheimintiellä, joten junalla matkustaminen on kätevää. Täältä on hyvät yhteydet kaikkialle, Turun keskustaan on noin kaksi kilometriä.
Saaren mukaan Veritas etsi aluksi rakennuspaikkaa vain omalle pääkonttorilleen, mutta Kupittaan tontti mahdollisti ajatukset vuokralaisillekin tarjottavista tiloista.
– Tällä tontilla on rakennusoikeutta sopivasti, ei liikaa eikä liian vähän. Kupittaan alue kehittyy, ja uskoimme, että tällä seudulla löytyy myös vuokralaisia.
Niin kävi. Talossa on kahdeksan kerrosta ja ullakkokerros, jossa on tiloja edustamiseen. Bruttoneliöitä on 10 140, huoneistoalaa 8192 neliötä ja vuokrattavaa tilaa 6954 neliötä. Veritaksen pääkonttorin käytössä on kolme ylintä kerrosta, henkilöstöpalveluyritys Eezyllä kaksi kerrosta ja Swecolla kaksi kerrosta. Ensimmäisessä eli sisääntulokerroksessa on aula ja kaikkien käytössä olevat neuvottelutilat sekä Konica Minoltan tilat.
– Toisen kerroksen tilat on jaettu kolmeen osaan, ja niiden vuokraamisesta käydään neuvotteluja, hyvältä näyttää, Jarkko Saari sanoo.
Trivium Retoriikan rakennuskustannukset olivat noin 28 miljoonaa euroa.
Triviumin kolmas osa
Arkkitehtityöhuone APRT Oy:n arkkitehti SAFA Teemu Palo kävi ensimmäisen kerran Trivium Retoriikan tontilla vuonna 1999. Silloin ajatuksena oli Trivium Business Park eli kolme samanlaista toimistotaloa. Ensimmäinen niistä tehtiin, sitten maailma ja tarpeet muuttuivat ja toisen tilalle tulikin palloiluhalli. Kun toinen toimistorakennus ei toteutunut, konsepti muuttui.
– Trivium Retoriikan kohdalla oli mahdollista irrottautua 20 vuoden takaisista ajatuksista. Teimme retoriikkaa varten 20 tarkastelua erilaisista rakennuksista, joista kolme valittiin. Niistä tuli valituksi rakennus, joka on ylhäältä katsottuna V-kirjaimen muotoinen, mikä sopii Veritakselle, Palo kertoo.
Lisäksi V:n sakaroissa on pieni käännös ulospäin, mistä syntyy Y:n vaikutelmaa pääurakoitsija YIT:n iloksi.
– Rakennuksen V-muoto seuraa sen funktiota. Kaikki haluavat kulmahuoneen, ja niitä on tässä toteutettu mahdollisimman monta niillä pienillä käännöksillä rakennuksen pitkillä seinillä.
Palon mukaan Trivium Retoriikka on puhdas toimistotalo, joka on jaettavissa useille käyttäjille. Mitoitus on perinteinen, mutta ikkunoiden suuri määrä mahdollistaa tarvittaessa koppikonttoreidenkin rakentamisen kerroksiin. Toimistotiloissa ei ole perinteistä suoraa käytävää, vaan kulkuväylissä on Palon mukaan kaarevan kadun kauneutta.
Moderni ja vanhanaikainen julkisivu
Rakennuksen runko on tehty betoni-elementeistä.
– Sandwich toimisi julkisivussa ilman kuorrutustakin, mutta tästä rakennuksesta ei haluttu minkään kopiota vaan tavoiteltiin näkyvyyttä ja näyttävyyttä, Teemu Palo kertoo.
Palon mukaan julkisivurakennetta mietittiin pitkään. Valubetonipintaa pidettiin liian hankalana toteuttaa julkisivun muodon vuoksi. Valituksi tuli sandwich ja sen päälle julkisivuaihe alumiinikomposiittilevyistä.
– Julkisivun ulostyöntyminen ikkunoiden ympäriltä suojaa sisätiloja suoralta auringonpaisteelta, sillä aurinko kiertää talon ympärillä, joskus paahtavastikin, eikä ikkunoita haluttu peittää millään ritilärakenteella, Palo toteaa.
– Julkisivu on niin ulkoneva, että se kaikessa moderniudessaan alkaa muistuttaa vanhanaikaista rakennusta. Toimistolla olemme nimenneet tämän neo-ekspressiiviseksi: rakennuksen julkisivussa on vaikutteita tšekkiläisestä ekspressiivisyydestä. Ei ole toista samanlaista Suomessa, siitä voi olla ylpeä.
Alumiinikomposiittilevyjen pintaan on maalattu useampi väri päällekkäin automaalauksesta tutulla camouflage-tekniikalla. Siksi levy vaihtaa väriä auringonvalon mukaan.
– Lähtökohta suunnittelussa oli, että levypinta on erilainen valossa ja varjossa. Olemme piirtäneet jokaisen levyn erikseen, sillä jokainen levy on erilainen.
Trivium Retoriikkaan kuuluu myös kolmitasoinen pysäköintihalli tontin takaosassa, moottoritien ja junaradan vieressä. Palon mukaan hallista haluttiin mahdollisimman yksinkertainen.
– Kaksi kaavan mukaista katettua kerrosta sekä kattokerros. Julkisivu on samanlaista harvaa metalliverkkoa kuin viereisen palloiluhallin julkisivussa. Verkkoratkaisun vuoksi halliin ei tarvittu koneellista ilmanvaihtoa.
Uudet tilat, uusi yrityskulttuuri
Veritas Eläkevakuutuksen pääkonttorissa Trivium Retoriikan on kaksi kerrosta työntekoon. Ullakkokerrokseksi kutsutussa ylimmässä kerroksessa on mahdollisuus edustamiseen, mutta tila haluttiin suunnitella aktiiviseen käyttöön ja päivittäisiin tarpeisiin. Työtiloissa on 2000 neliötä, joihin noin 140 työntekijää asettuu melko väljästi.
– Yrityskulttuuri tulee muuttumaan täysin. Tähän asti on toimittu Turun keskustassa vuonna 1928 valmistuneessa rakennuksessa, jossa jokaiselle on ollut oma huone. Täällä kenellekään ei ole omaa paikkaa, vaan työtilan voi valita tarpeen mukaan. Tarjolla on myös neuvottelutiloja ja hiljaisia tiloja, Veritaksen Jarkko Saari kertoo.
Veritaksen kolmen kerroksen sisustusarkkitehti on Eija Niemelä KVA Arkkitehdit Oy:stä.
– KVA tuli mukaan hankkeeseen kaksi vuotta sitten työympäristökehittäjäksi miettimään yhdessä Veritaksen kanssa millaista monitilaa tarvitaan ja miten työntekemisen tavat muuttuvat. Vuosi sitten alkoi monitilaratkaisun sisustussuunnittelu, Niemelä kertoo. KVA:lta on ollut hankkeessa mukana viisi suunnittelijaa ja työympäristön kehittäjää projektin eri vaiheissa.
Veritaksen tavoitteena oli ekologiset ja kestävän kehityksen mukaiset tilat.
– Lähdettiin siltä pohjalta miettimään Veritaksen ilmettä: kestävää designia, tyylikästä ilman pönötystä, nykyaikaista.
Kun sisustusarkkitehti ja työympäristöasiantuntijat olivat mukana heti hankkeen alkuvaiheessa, Veritaksen kanssa yhdessä kehitetyt tilankäyttöratkaisut sekä visuaalinen kokonaisilme voitiin Niemelän mukaan ottaa huomioon suunnittelun eri osa-alueilla tavallista helpommin.
– Sisustusarkkitehtuuri istuu hyvin talon arkkitehtuuriin, eivätkä sisätilat kilpaile julkisivun värien kanssa. Sisätiloihin otettiin betonin ja saarnen sävyt sekä pehmeät vihreän ja punaruskean sävyt.
Veritaksen kahta toimistokerrosta yhdistää leveä sisäporras. Portaan rakenteissa ja viherseinässä on paljon puusepäntyötä kuten muissakin huolella suunnitelluissa puupintaisissa sisäkatoissa ja väliseinissä. Taukoja sekä yhteistyötä ja kohtaamisia varten henkilökunnalla on käytössään työkahvila, työlounge ja keittiötila.
Kantavien sisäseinien sekä pilarien pinnat on käsitelty sementtipintaa muistuttavalla mattapintaisella kalkkipinnoitteella.
– Toimistotilojen matto muistuttaa myös betonimaista pintaa. Kyseessä on arkkitehtoninen betonirakennus, ja halusimme sitä rouheutta myös sisätiloihin yhdistettynä pehmeisiin elementteihin, Eija Niemelä sanoo.
– Perusväri ulkoseinien sisäpinnoissa ja otsapinnoissa ei ole valkoinen, mikä sekin lisää lämpöä. Alakattojen akustiikkalevyt ovat puhtaan valkoisia tuomassa kontrastia, samoin kuin musta väti detaljeissa kuten vetimissä ja sähkökalusteissa.
Mustaa on myös työpöytien kansissa. Pinnoite on tehty luonnonmukaisesta linoleumista. Laminaattipintoja ei valittu, koska muovia haluttiin välttää. Keittiötasot ovat kalkkikiveä.
– Hieman nostalgisuutta ja viittaus Veritaksen pitkään historiaan on messinkisissä hanoissa ja valaisimissa ja kiintokalusteiden detaljeissa. Veritaksen entisistä kalusteista uusiin tiloihin tulee muiden muassa Ilmari Tapiovaaran Domus-tuoleja, rottinkikalusteita, Paavo Tynellin valaisimia, Artek-kalusteita sekä osa Veritaksen suuresta taidekokoelmasta, Niemelä kertoo.
Kiintokalusteet ovat KVA:n suunnittelemia. Kaikki irtokalusteet on valittu ottaen ergonomia huomioon niin, että niillä voi myös työskennellä.
Veritaksen sisätilojen kokonaisuus on Eija Niemelän mukaan sellainen kuin piti: seesteinen, ystävällinen ja tyylikäs mutta ei kova.
Antureita poikineen
Trivium Retoriikan LVI-, sähkö ja automaatiosuunnittelun teki Sweco. Tilaaja Veritakselta saatiin tavoitteet: vastuulliset ratkaisut, vähäinen energiankulutus ja pienet ylläpitokulut.
Rakennus on liitetty kaukolämpöön, mutta geoenergia on ensisijainen lämmitys- ja jäähdytysmuoto. Tontin 18 maalämpökaivosta tulee laskennallisesti merkittävä osuus rakennuksen tarvitsemasta lämmöstä ja jäähdytyksestä. Aurinkosähköpaneeleja on myös tulossa, vaikka kattomuodon vuoksi ei kovin suurta voimalaa. Aurinkosähkö on tarkoitus käyttää ilmanvaihtokoneiden tarpeisiin. Lämpöä ja jäähdytystä jaetaan pääasiassa kattosäteilijöillä.
– Tässä kohteessa talotekniikkasuunnittelulla oli ulkonäkö- ja Breeam Excellent -paineita. Swecolta oli keskimäärin kuusi talotekniikan suunnittelijaa hankkeen parissa, Swecon Jyrki Vuorio kertoo.
Vuorion mukaan Veritakselta käytiin tutustumassa Swecon Helsingin Ilmalassa olevan pääkonttoriin talotekniikkaratkaisuihin, joita sitten sovellettiin Trivium Retoriikkaan.
– Teknisessä mielessä tämä on tavanomainen hyvä toimistorakennus. Esimerkiksi ilmanvaihdon suunnittelussa alustavat mitoitukset on tehty pinta-alaperusteisesti, ja niitä on tarkennettu olosuhdesimulointien mukaan. Näissä simuloinneissa on otettu huomioon muun muassa henkilökuormitukset. Kaikki varautuminen talotekniikassa liittyy henkilömääriin tiloissa, ja tekniikan ratkaisut mahdollistavat tiloille muuntojoustoa, Vuorio toteaa. Tiloihin johdetaan ilmaa 19 kuutiota sekunnissa.
– Koska ilmanvaihdon konehuoneet ovat joka toisessa kerroksessa, pystysuuntaiset ilmanvaihdon hormit jäivät vähemmälle. Rakennuksen muoto aiheutti myös sen, etteivät kanavavedot voineet olla suoralinjaisia. Ratkaisuihin tarvittiin monien tahojen yhteistyötä.
Monitilatoimistoihin on tehty taustaäänijärjestelmä. Valaistuksen ohjauksessa on otettu huomioon tilojen mahdolliset muutokset jatkossa.
Retoriikka poikkeaa muista toimistorakennuksista antureiden määrässä.
– Kaikkea mahdollista on anturoitu: lämpötilaa, hiilidioksidia, VOC-hiukkasia ja kosteutta. Breeam-luokitus vaatii energian- ja vedenkulutuksen sekä sisäilmanlaadun seurantaa. Vesikalusteet ovat erittäin vähän vettä kuluttavia, Vuorio kertoo.
Trivium Retoriikan suunnittelussa oli käytössä yhdistelmätietomalli, ja Swecolla oli nimetty mallikoordinaattori. Mallia käytettiin myös työmaalla helpottamaan töiden suunnittelua.
Tontin puhdistus ja paalutus
Trivium Retoriikka on perustettu paaluille.
– Turku on perustettu savelle, mutta yllättäen juuri tällä tontilla on savikerroksen alla hiekkaharju, Salpauselän jatketta. Silti tontti paalutettiin, koska Turussa mikään ei pysy pystyssä ilman paalutusta, Veritaksen Jarkko Saari toteaa hymyillen.
Ennen rakennushankkeen alkua vuonna 2017 tontti puhdistettiin kaivamalla pilaantuneet maat pois. Alue oli ollut ennen teollisuuden käytössä, ja maaperässä oli jätteitä.
– Vuonna 2018 kaavaan saatiin muutama poikkeama: kerrosluku nostettiin kahdeksaan koko rakennusalueen osalta ja tontille saatiin rakentaa oma liittymä. Rakennuslupa tuli vuonna 2019, hankekehityspäällikkö Juha Kohonen YIT Suomi Oy:stä kertoo.
Rakennus lähti nousemaan maan pinnasta.
– Kellaria ei ollut syytä miettiä, sillä hyödynsimme muuttunutta asetusta, jonka mukaan väestönsuoja ja tekniset tilat ovat rakennusoikeuden sallittua ylitystä. Kun ne eivät enää vähennä myytäviä neliöitä, ne kannatti rakentaa maan päälle.
Betonielementtirunko on Veritaksen Jarkko Saaren mukaan tehty kestämään sata vuotta. YIT:n Kohonen on tyytyväinen ulkoseinärakenteeseen.
– Käyttämällä sandwich-elementtejä saatiin rakennuksesta nopeasti säänkestävä. Julkisivumateriaalina alumiinikomposiittilevy on näyttävä, ja se pysyy ryhdissään lämpötilan vaihteluista huolimatta.
Sisääntulokerroksen aulasta lähtee yhdyskäytävä vieressä olevaan Turun teknologiakiinteistöjen rakennukseen. Tarkoitus on, että Retoriikan työntekijät pääsevät käyttämään naapurin ravintolaa ja muita palveluja. Juha Kohosen mukaan yhdyskäytävän rakentamisessa oli haasteensa.
– Käytävän ali kulkee kaupungin johtorasite. Yhdyskäytävän rakenne piti tehdä niin, että sen alta voi vapaasti kaivaa, Kohonen kertoo.
Kerrokset on mahdollista jakaa kolmelle tai neljälle käyttäjälle. Niitä jakoja ei nyt tehty kuin toiseen kerrokseen, sillä ylemmät kerrokset ovat kokonaan yhden käyttäjän hallussa.
Juha Kohosen mukaan korona-aika ei vaikuttanut töiden etenemiseen. Erikoinen tilanne näkyi työmaalla vain vähäisenä vierailijoiden määränä.
YIT:n omaa työnjohtoa ja työntekijöitä oli urakassa mukana enimmillään noin 20 henkeä, ja aliurakoitsijoiden väkeä oli yli sata.
YIT luovutti kerrokset 1–6 tilaajalle lokakuun lopussa, ja tilaaja Veritaksen omat kolme kerrosta marraskuun puolivälissä. Muutto uusiin tiloihin on juuri alkanut.
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen | Kuvat: Aki Aro
