Rakennushankkeet ovat entistä vaativampia. RT uskoo, että rakennusalan korkeakoulujen selkeämpi profiloituminen toisi lisää osaamista asiantuntijatehtäviin. Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Rakennusteollisuus kutsuu korkeakoulujen rehtorit neuvotteluihin

Rakennushankkeet ovat entistä vaativampia. RT uskoo, että rakennusalan korkeakoulujen selkeämpi profiloituminen toisi lisää osaamista asiantuntijatehtäviin. Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

– Koulutusta koskevat päätökset ovat hyvin kauaskantoisia. Kärsimme edelleen kaksikymmentä vuotta sitten tehdyistä linjauksista. Kokonaisvaltaisella osaamisstrategialla haluamme varmistaa, että alan koulutus vastaisi mahdollisimman hyvin tuleviin työelämän tarpeisiin, Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo sanoo.

RT:n mukaan korkeakoulutuksen määrää on lisätty rakennusalalla kuluneen vuosikymmenen aikana voimakkaasti. Koulutus on tällä hetkellä valtakunnallisesti hyvin kattavaa, mutta pirstaloitunutta ja eriytynyttä. Rakennusalaa koulutetaan kolmessa yliopistossa ja 17 ammattikorkeakoulussa ympäri maan.

– Kun ottaa huomioon nuorten ikäluokkien pienemisen, alan opiskelupaikkojen määrän voidaan katsoa saavuttaneen lakipisteensä. Kyse on nyt enemmän siitä, koulutetaanko oikeanlaisia osaajia, oikeassa paikassa ja kuinka nopeasti heidät saadaan työmarkkinoiden käyttöön, Rakennusteollisuus RT:n koulutus- ja työvoima-asioiden asiantuntija Lauri Pakkanen toteaa.

Pakkanen peräänkuuluttaa rakennusalan koulutukseen lisää koordinaatiota ja ennakointia. Alan korkeakoulujen pitää toimia yhä enemmän yhteistyössä ja sopia yhdessä työnjaosta, jolloin eri oppilaitokset voisivat selkeämmin profiloitua tutkimuksessaan ja opetuksessaan. Rakennusteollisuus aikoo olla tässä aloitteellinen ja kutsua koolle rehtoritasoisen koordinaatioryhmän.

– Yhteiskampusten ja uudenlaisten oppimisympäristöjen avulla voidaan lisätä koulutuksen imua ja tehoa. Tässä edelläkävijänä on Helsingin Myllypuroon suunnitteilla oleva Metropolian ja Stadin ammattiopiston kansainvälinen yhteiskampus, jonka idea tuli alun perin Rakennusteollisuudelta. Tampere3-hanke puolestaan kytkee korkea-asteen koulutuksen yhteen, ja Ouluun toivomme mallia, jossa olisi kaikki koulutusasteet samalla kampuksella, Lauri Pakkanen sanoo.

Rakennusalan AMK-tutkinnon suorittaa neljän vuoden tavoiteajassa keskimäärin noin 60 prosenttia opiskelijoista; RT:n mukaan valmistumista olisi vara selvästi nopeuttaa. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen reaaliarvo on kutistunut yli viidenneksellä vuoden 2012 jälkeen, ja rahoitukseen kaivataan uusia ratkaisuja sekä aiempaa enemmän yksityistä rahaa. Rakennusteollisuus on omalta osaltaan miettimässä, miten ala voisi entistä enemmän osallistua tutkimuksen lisäksi opetustyön rahoitukseen.