Rakli: Kiinteistöveron nosto heikentäisi kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannetta
Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin mukaan hallituksen aikomus korottaa maapohjan kiinteistöveron alarajaa 1,3 %:iin tarkoittaa, että Helsingissä tai Espoossa sijaitsevan asuin-, toimisto- tai liikekiinteistön kiinteistöverokustannus voi nousta lähes 15 %.
– Hallituksen ajoitus kiinteistöveron korotukselle on harvinaisen huono, sillä kiinteistöliiketoiminnan kannattavuus on merkittävästi heikentynyt kohonneen kustannus- ja korkotason myötä. Korotus laskee myös kiinteistöjen ja asuinhuoneistojen hintoja markkinatilanteessa, jossa hinnat pääsääntöisesti jo laskevat kaikkialla Suomessa. Tämä lisää rakennusalan paineita entisestään. Korotus myös nostaa asumisen kustannuksia omistusasunnoissa ja ARA-vuokra-asunnoissa asuvilla, mikäli asuinrakennukset sijaitsevat omistustontilla, johtaja Miika Kotaniemi Raklista sanoo. Rakli toivoo, ettei hallitus toteuta veron korotusta syksyn 2023 budjettineuvotteluiden yhteydessä. Raklin mukaan asiaan pitäisi palata myöhemmin toteutettavan kiinteistöverouudistuksen yhteydessä. Tällöin voisi paremmin tarkastella uudistuksen vaikutusta kiinteistöveron kokonaiskertymään ja hallita mahdollisen korotuksen ajoitusta. Maapohjaa verotetaan nykyään yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, jonka vaihteluväli on 0,93–2,00 %. Veron korotuksen vaikutus vaihtelee kunnittain sen mukaan, mikä on ollut käytössä oleva yleisen kiinteistöveron veroaste. Raklin mukaan Manner-Suomen kunnissa yleisen kiinteistöveron keskiarvo on 1,1 %. Kunnista vain noin kuudenneksella veroaste on ollut valmiiksi 1,3 % tai enemmän. Isoista kaupungeista merkittävimmät vaikutukset nähtäisiin Helsingissä ja Espoossa, jossa veroprosentti on ollut alarajalla tai sen tuntumassa. Raklin tekemän vaikutusarvion perusteella esimerkiksi Helsingissä tai Espoossa sijaitsevan asuin-, toimisto- tai liikekiinteistön kiinteistöverokustannus voi nousta lähes 15 %. Raklia ihmetyttää myös hallitusohjelmakirjauksen muotoilu. Kiinteistöverolaissa maapohjalle ei ole eriytetty omaa veroasteen vaihteluväliä vaan maapohja verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Maapohjan kiinteistöveron vaihteluvälin alarajan korotus edellyttää Raklin mukaan maapohjan kiinteistöveron eriyttämistä yleisestä kiinteistöverosta. – Onko valtionvarainministeriöllä valmiutta toteuttaa näin mittavaa muutosta kiinteistöverotukseen budjettilakien säätämisen yhteydessä? Mikäli veron korotus toteutettaisiin yleisen kiinteistönveron alarajan nostona, olisivat vaikutukset kiinteistöalalle katastrofaaliset, Kotaniemi toteaa. |
