Jyväskylän suoraviivainen Kortetalo
Puu on vahvasti esillä Jyväskylään valmistuneessa Kortetalossa. Se tuo pehmeyttä Kortepohjan alueen modernismista vaikutteita saaneeseen rakennukseen, jossa toimivat päiväkoti, koulu sekä kirjasto. Talo tarjoaa varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut noin 600 lapselle.
Kortetalon tontilla sijaitsivat aikaisemmin koulu-, liikunta- ja päiväkotirakennukset. Vanha koulu oli valmistunut useassa vaiheessa vuosina 1972–1982, ja päiväkoti oli vuodelta 1972. Kortetalo-hankkeen projektipäällikkö Väinö Tuononen Jyväskylän Tilapalvelusta kertoo, että näissä oli pitkään koettu sisäilmaan liittyviä ongelmia ja lopulta päädyttiin talojen purkamiseen.
– Uudisrakennus rakennettiin samalle tontille, joka on keskeisellä ja kauniilla paikalla. Rakennukseen tehtiin koulun ja päiväkodin lisäksi alueen kirjasto sekä tilat nuorisotoimen käyttöön. Toiminnan keskittämisestä saadaan synergiaetuja, sekä näin voitiin myös luopua vanhoista omista ja vuokralla olleista tiloista, kun toiminnot saatiin saman katon alle.
Kortetalosta tehtiin kaksi hankesuunnitelmaa.
– Tarkasteltavina vaihtoehtoina olivat massiivipuurakennus ja betonirakennus. Näistä kaupunginvaltuusto päätyi riskittömämpänä pitämäänsä betonirakenteeseen, Väinö Tuononen kertoo.
Kortetalo on laajuudeltaan 8196 bruttoneliömetriä, ja tilavuutta on 42 537 kuutiometriä. Oppimisympäristö on suunniteltu 375 oppilaan tarpeisiin. Päiväkodissa on noin 190 paikkaa. Kortepohjan kirjastossa on käynyt vuosittain noin 72 000 asiakasta.
Hankkeen budjetti oli noin 22 miljoonaa euroa. Urakkamuotona oli perinteinen jaettu urakka. Tämä on Tuonosen mukaan Jyväskylän Tilapalvelun normaali tapa rakennuttaa, koska suunnittelun ohjaus ja toteutus pysyvät siten hyvin omissa käsissä.
Uudisrakennuksen pääurakoitsijana toimi Rakennusliike U. Lipsanen Oy. Rakentaminen alkoi heinäkuussa 2020, ja rakennuksen luovutus tilaajalle oli kesäkuussa 2022.
Vastaava mestari Sauli Partti Rakennusliike Lipsasesta kertoo hankkeen sujuneen hyvin siitäkin huolimatta, että rakentaminen ajoittui koronapandemian aikaan ja rakennusalaa koetteli sekä materiaalipula että hintojen nousu. Hyvällä ennakoinnilla haasteet saatiin ratkaistua, eivätkä nämä muuttaneet toteutus- tai luovutusaikataulua.
Rakennustöiden kannalta tontti oli väljä. Partti kuvailee maaperää moninaiseksi, ja pohjien teko vaati sekä paalutusta, massanvaihtoa että louhintaa. Betonirunko tehtiin sääsuojassa vesikattoon asti. Rakentamisen työmaavahvuus oli parhaimmillaan noin 60 henkilöä.
Ilahduttavaa vastaavan mestarin mukaan oli käyttäjien sitoutuminen hankkeeseen.
– Päiväkodin johtaja ja koulun rehtori olivat täysillä mukana. Heiltä saimme arvokasta näkemystä suunnitteluun ja toteutukseen, Partti toteaa.
Modernismia ja luonnonläheisyyttä
Kortepohjan päiväkotikoulun on suunnitellut alt Arkkitehdit Oy. Toimisto oli hankkeessa mukana vuodesta 2018 laatien tuolloin hankesuunnitelmat, joiden pohjalta puntaroitiin materiaalivaihtoehtoja. Pääsuunnittelija, arkkitehti Antti Karsikas toteaa, että vaikka päädyttiin betonirakenteisiin, on puupintaa jopa poikkeuksellisen paljon sekä sisätiloissa että julkisivussa.
– Puu antaa Kortetalolle lämmintä ilmettä ja osoittaa, että vaikka massa on laatikkomainen, sen ei tarvitse näyttää kalsealta.
Rakennuksen arkkitehtuurille antoi suuntaviivoja alueen rakennuskanta, joka edustaa 1960–1970 -lukujen suoraviivaista modernismia.
– Paikka on mielenkiintoinen, koska ympärillä on sekä tiivistä rakentamista että luonnonympäristöä Natura-alueineen. Lisäksi Kortepohjassa on Docomomon merkittäväksi arkkitehtuurikohteeksi nimeämät rivitalokorttelit, Karsikas kertoo. Docomomo on kansainvälinen modernin arkkitehtuurin suojeluun ja dokumentointiin erikoistunut järjestö.
– Kortetalon julkisivuissa on alueen luonteen mukaisesti modernistisia eleitä kuten valkoista rappauspintaa ja nauhaikkunat. Vastapainona pehmeyttä antavat massaan lovetut laajat sisäänkäyntialueet puuverhouksin. Lisäksi puupintaa on ikkunoiden välissä. Rakennuksen loiva kermikatto hahmottuu sukulaisena naapurin tasakattoisille taloille.
Toimintojen sijoittumiseen rakennuksessa vaikutti alueen kehittämissuunnitelma. Rakennuksen edessä kulkevasta Kortekujasta muodostuu palvelubulevardi, jonka varrella ovat sisäänkäynnit kirjastoon, liikuntasaliin ja ruokasaliin. Pääsisäänkäynti on rakennuksen itäpuolella, jonne sijoittuvat talon paikoitus- ja saattoalueet.
Sisäpihan puolella ovat päiväkodin ja koulun sisäänkäynnit. Näillä on omat piha-alueensa, joiden keskellä on yhteiskäyttöalue. Arkkitehti Karsikas toteaa, että sisäänkäyntipihoissa on hyvä mittakaava ja tunnelma. Ne ovatkin hänen mielestään yksi onnistuneimmista kohteista hankkeessa.
Pihojen suunnitteluun osallistuivat myös lapset. He saivat esittää toiveensa, millainen on unelmien koulupiha, ja näitä toiveita myös toteutettiin mahdollisuuksien mukaan.
– Piha-alueella on paljon pinnoitettuja alueita, kuten erivärisiä asfaltti- ja keinonurmialueita. Päiväkotikoulun pihat yhdistyvät vieressä sijaitsevaan puistoon erillisenä hankkeena rakennettavaan lähiliikuntapaikkaan, Tuononen kertoo.
Toiminnallisuus ja yhteiskäyttöisyys
Arkkitehtisuunnittelun tärkeimpiä lähtökohtia olivat tilojen toiminnallisuus ja hyvä yhteiskäyttöisyys sekä tilaajan asettamat tehokkuustavoitteet.
– Vaikka rakennus on iso ja monen toimijan käytössä, se ei saa olla monimutkaisen näköinen tai visuaalisesti hälyisä, vaan lämminhenkinen ja pehmeä paikka lapsille, Antti Karsikas korostaa.
Kortetalon ensimmäisessä kerroksessa ovat tilat, joilla on myös iltakäyttöä, kuten kirjasto, liikuntasali ja ruokasali sekä alakoulun kuudesluokkalaisten oppimismaailma, joka on kouluajan ulkopuolella nuorisopalvelun käytössä. Ykköskerroksessa sijaitsevat myös taide- ja taitoaineiden tilat Paja ja Kehräämö. Musiikkiluokan kyljessä oleva näyttämötila aukeaa sekä ruokasaliin että liikuntasaliin, joten sitä voidaan käyttää yhteisissä tilaisuuksissa molemmilta puolin.
Kortepohjan päiväkodin tilat sijoittuvat ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen. Päiväkodissa toimii neljä solua, joista pienimpien ryhmät ovat alakerrassa ja kaksivuotisen esiopetuksen ryhmät yläkerrassa.
Valtaosa perusopetustiloista on toisessa kerroksessa, kuten myös hallinto- ja oppilashuollon tilat. Luokat on ryhmitelty kahteen soluun, joissa on tilat alkuopetuksen viskari-eskareille sekä luokille 1–2 ja luokille 3–5.
– Tilat ovat luokkamuotoisen ja avoimen oppimisympäristön välimuoto. Luokkia saa yhdistettyä isoksi tilaksi, ja ne liittyvät myös aulatilaan. Pienryhmätilat ja jakotilat ovat näiden välittömässä läheisyydessä, Karsikas kertoo.
Pitkänomaista rakennusta halkaisee molemmissa kerroksissa väljä käytävä, jota kutsutaan raitiksi. Sitä ei ole mitoitettu pelkästään kulkemista varten, vaan tilaa voi käyttää muutenkin. Käytävien seinillä on taiteilija Lotta Mattilan keramiikkataideteokset, jotka kertovat suomalaisesta luonnosta eläimineen.
Talon kirjaston puoleisessa päädyssä on auditorioportaat eli opinportaat. Nämä palvelevat myös oppimisympäristönä, jossa kokonainen luokka tai ryhmä voi opiskella. Opinportailta avautuu lasiseinän kautta näkymä kirjastoon. Arkkitehti Antti Karsikas toteaa, että tämä on yksi talon tilallisista kohokohdista.
Kirjasto on laajuudeltaan noin 380 neliömetriä. Siellä sijaitsee Satuluola, jonka nimi valikoitui voittajaksi koulun oppilaille ja päiväkotiryhmien lapsille suunnatussa kilpailussa. Erityistä ihastusta herättää tähtitaivasta muistuttava tunnelmavalaistus. Lisäksi kirjaston yhteydessä ovat hiljaisen työn tila ja aputila.
Kortetalon värimaailma on rauhallinen ja lempeä.
– Toimistomme periaatteena on pyrkiä välttämään koulurakennuksissa ylimääräistä hälyä, koska lapset tuovat taloon vipinää ja elämää. Sisätilojen vaaleutta on elävöitetty laajoilla seinien ja kattojen puupinnoilla. Lattia on yksivärinen, tumma massalattia, Karsikas sanoo.
Arkkitehti Antti Karsikas pitää hankkeen lopputulosta oikein onnistuneena. Kiitosta saavat käyttäjien aktiivinen osallistuminen suunnitteluun ja rakennuttajaorganisaation osaaminen. Lisäksi rakennusliikkeen ja vastaavan mestarin kanssa yhteistyö sujui hyvin.
Energiataloudellisuus korkealla tasolla
Energiataloudellisuus on projektipäällikkö Väinö Tuonosen mukaan otettu uudisrakennuksessa huomioon monin tavoin.
– Jyväskylän kaupungin linjauksen mukaan tämä on priorisoitu korkealle. Esimerkiksi Kortetalon katolle asennettiin aurinkopaneelit, jotka on mitoitettu vastaamaan Kortetalon sähkön tarvetta.
LVI-suunnittelun projektipäällikkö Jussipekka Pesonen Swecolta kertoo, että rakennuksen neljä ilmanvaihtokonehuonetta sijaitsee toisessa kerroksessa. Ne ovat integroituna rakennusmassaan vesikaton alle, mikä on Pesosen mukaan koneiden huollettavuuden kannalta hyvä ratkaisu. Ilmanvaihtokoneita on yhteensä 14 kappaletta; ilmamäärän mitoitus on 33 000 l/s. Ilmanvaihtoa ohjataan tilojen käytön ja kuormituksen perusteella.
Rakennuksen hallintotilat, keittiö ja kirjasto on varustettu jäähdytyksellä. Tuloilman jäähdytyksestä huolehtii ilmavesilämpöpumppu. Kahteen suuntaan toimiva järjestelmä tuottaa kylmään vuodenaikaan lämpöä ilmanvaihdon lämmityksen tarpeisiin.
– Ilmavesilämpöpumppu parantaa omalta osaltaan energiatehokkuutta. Rakennuksen E-luku on 62 kWh/m2/a, joka alittaa reilusti sille asetetun minimin. Kortetalon energiatehokkuusluokka on A, Pesonen kertoo.
Kaukolämmössä olevan talon päiväkoti- ja kirjastotiloissa on lattialämmitys. Koulun puolella lämpöä jakavat patterit. Liikuntasalin katossa lämmityksestä huolehtivat säteilypaneelit.
Valaistus on toteutettu led-tekniikalla, ja se toimii automaattiohjauksella. Tämän päivän vesikalusteet ovat vettä ja energiaa säästäviä, esimerkiksi osa hanoista on automaattihanoja.
Kohteen rakennusautomaatio on liitetty ulkoiseen analytiikkapalveluun, josta saadaan tilaajan käyttöön normaalia tarkempaa raportointia olosuhteita sekä tekniikan toimivuudesta.
Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Petteri Kivimäki
