Päijät-Hämeen keskussairaalan RV7
Päijät-Hämeen keskussairaalan rakennusvaihe 7 valmistui ajallaan ja budjetissaan. Lokakuussa 2022 käyttöön otetuissa tiloissa on leikkausosasto, kirurgian vuodeosastot, synnytys ja naistentautien osasto, vastasyntyneen teho- ja tarkkailuosasto sekä välinehuolto. Hankkeen kustannukset ovat noin 130 miljoonaa euroa.
Lahdessa sijaitsevan Päijät-Hämeen keskussairaalan rakennusvaihe 7 eli RV7 toteutettiin perinteisenä jaettuna urakkana. Rakennuttaminen, valvonta ja suunnitteluohjaus oli Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä PHHYKY:n omalla organisaatiolla. Projektipäällikkö Raimo Serkelä toteaa hankkeen lopputuloksen osoittavan, että valittu urakkamuoto oli onnistunut ratkaisu. Kaikki sujui aikataulussa ja pysyi budjetissa laadusta tinkimättä.
Rakennuksessa on 33 600 bruttoneliötä, ja sen rakentamiskustannukset ovat 2630 euroa bruttoneliömetriä kohti.
– Meillä on neliöhinnaltaan Suomen halvin sairaala. Yhdenlainen ennätys on sekin, että lisä- ja muutostöiden osuus pääurakassa on vain 1,9 prosenttia. Eli meillä tehdään muunkinlaisia ennätyksiä kuin pelkästään Lahden hiihtomontussa, Serkelä toteaa.
Laajennushankkeen pääurakoitsijana toimi Lujatalo Oy. Uudisrakennuksen luovutus tilaajalle oli juuri sinä päivänä kuin se oli alusta lähtien ollut suunnitelmissa eli 16. kesäkuuta 2022. Varustaminen aloitettiin 20. kesäkuuta ja tilat otettiin käyttöön lokakuun alussa. Ensimmäinen potilas uusissa tiloissa leikattiin 6. lokakuuta 2022.
Päijät-Hämeen keskussairaala on Suomen toiseksi suurin keskussairaala. Uudisrakennus korvaa vuonna 1976 valmistuneen sairaalan vanhoja osia.
Hanke tehtiin toiminnallisuus edellä
RV7 kesti viisi vuotta, josta kaksi meni suunnitteluun ja kolme rakentamiseen. Sairaalan ammattilaisten lisäksi toiminnan ja tilojen suunnittelussa kuultiin päijäthämäläisistä asukkaista koostunutta asiakasraatia.
Hankkeen suunnittelukoordinaattori Arja Heikinheimo kertoo, että ykköstavoitteena oli yhdistää uudisrakennuksen leikkausosasto päiväkirurgiaan, joka sijaitsee vuonna 2000 valmistuneessa rakennuksessa. Leikkaussalien keskittäminen samaan kerrokseen auttaa optimoimaan henkilökunnan ja tilojen käyttöä.
Hyvinvointiyhtymä järjesti hankkeesta vuonna 2016 arkkitehtikilpailun, jonka voitti Raami Arkkitehdit Oy. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Kaisa-Liisa Raiskinmäki.
Uudisrakennus sovitettiin keskussairaalan kampusalueelle vanhojen rakennusten joukkoon, ja se liittyy muihin rakennuksiin seitsemässä kohdassa. Näistä pisin, noin 35 metriä, on heräämöiden välillä.
Kaisa-Liisa Raiskinmäki toteaa olevansa iloinen ja ylpeä, että hankkeen tavoitteet kuten yhteys akuutista uuteen leikkaussaliin saavutettiin reunaehdoista huolimatta. Uudisrakennuksen korkean pääaulan läpäisevä siltayhteys on toiminnallisesti tärkeä, ja se antaa myös arkkitehtonista ilmettä.
Rakentaminen eteni aikataulussa
RV7:n ensimmäisessä vaiheessa maalis-kesäkuussa 2019 purettiin paikalla olleet rakennukset erillisenä urakkana. Rakennustyöt alkoivat elokuussa 2019.
– Ensin alettiin rakentaa vuodeosastotornia eli R-osaa, jonka rinnalla lähti nousemaan B-osa. Lisäksi tehtiin väliaikainen pääsisäänkäynti rakennuksen pohjoispuolelle. Kun tämä oli otettu käyttöön, purettiin vanha pääsisäänkäynti, ja helmikuussa 2020 alettiin tehdä uudisrakennuksen D- ja A-osia. Viimeisenä rakennettiin Akuutti24:n ja uudisrakennuksen välinen yhteys, Raimo Serkelä kertoo.
Keskussairaala-alue sijaitsee Salpausselän harjun laella. Maaperä on rakentamisen kannalta erinomainen, ja routimatonta soraa on kymmeniä metrejä, joten salaojitusta ei tarvita.
Uudisrakennuksen runko rakennettiin paikalla valaen, ulkoseinät ovat elementtirakenteisia. Rungossa on 35 senttimetrin betoniholvit. Muottijärjestelmänä käytettiin pöytämuottikalustoa.
– Betonia tarvittiin 17 300 kuutiota ja harjaterästä 1850 tonnia. Muottitöitä tehtiin 61 000 neliötä eli reilu kahdeksan jalkapallokentällistä, Serkelä toteaa.
Urakoitsija Lujatalon työpäällikkö Sami Sairanen kertoo, että uudisrakennuksen rakentaminen toimivan sairaalan syliin toi mukanaan haasteita logistiikan ja työmaan etenemisen suhteen.
– Vastaava työnjohtajamme Jari Laulajainen sai yhteistyössä työmaansa ja rakennuttajan kanssa suunniteltua asiat ennakoiden niin, että sairaalan toiminnalle ei kuitenkaan aiheutunut mitään häiriöitä.
Työmaalle perehdytettiin 1827 henkilöä, ja mukana oli 369 eri toimijaa. Eri kansalaisuuksia työmaalla oli 28.
Sairanen nostaa hyvin sujuneesta hankkeesta esille yhteistyön rakennuttajan kanssa. Hänen mukaansa kuntayhtymän Johanna Aitamurto ja Raimo Serkelä loivat yhteistoiminnallisen hengen kulttuurin koko tekemisen ylle.
– Asiat ratkottiin yhteistyössä, jonka päämääränä oli kohteen eteenpäinvienti ja valmistuminen. Hankkeen onnistumisessa toinen merkittävä asia oli työmaan johtaminen Jari Laulajaisen toimesta. Hän sai esimerkillään Lujan toimihenkilöporukan viemään projektin maaliin päivälleen aikataulussa ja katseen kestävässä laadussa, kaiken kaikkiaan upea suoritus, Sami Sairanen sanoo.
Kaksi- ja viisikerroksinen rakennus
Uudisrakennuksen etuosa on kaksikerroksinen ja taaempi osa viisikerroksinen. Ensimmäisessä kerroksessa ovat pääaula, synnytysosasto, vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksikkö, äitiys- ja naistentautien poliklinikka sekä kahvila ja pian myös yleisöapteekki.
Sairaalassa on otettu huomioon aikaisempaa paremmin perheet. Synnyttäjien ja naistentautien vuodeosastolla on 28 perhehuonetta. Teho- ja tarkkailuyksikössä on perhe- ja tehohoitohuoneita, lisäksi osastolle on oma sisäänkäynti, samoin äidinmaitokeskukseen. Synnyttäneiden vuodeosasto on toisessa kerroksessa.
Leikkausosastossa, joka sijaitsee toisessa kerroksessa, on 12 leikkaussalia. Sektiosaliin on hissillä suora yhteys synnytysosastolta. Leikkausosasto yhdistyy viereiseen päiväkirurgiaan.
– Salien käyttöastetta on tehostettu toiminnallisten prosessien muutoksilla. Esimerkiksi induktiotilassa potilas valmistellaan ennen leikkaussaliin siirtymistä. Samoin instrumentaalivalmistelut voidaan tehdä etukäteen, Arja Heikinheimo kertoo.
Leikkaussaleissa on kiinnitetty huomiota muuntojoustavuuteen monin tavoin. Sairaalalaitteet ovat alakattoon ripustetussa kiskostossa, jossa niiden paikkaa voidaan vaihtaa. Seinien säteilysuojana on lyijyä, joka mahdollistaa kuvantamisen kaikissa leikkaussaleissa. Asennuslattia on tehty jokaiseen saliin, joten se voidaan ottaa käyttöön myöhemmin myös niissä tiloissa, joissa sille ei nyt ole tarvetta.
Kolmannessa, neljännessä ja viidennessä kerroksessa ovat kirurgian vuodeosastot, joissa on 26 yhden hengen ja 2 kahden hengen potilashuonetta.
– Viisikerroksinen uudisosa on yhtä korkea kuin viereinen 1970-luvulla valmistunut kuusikerroksinen potilastorni. Se kertoo nykyaikaisen sairaalarakennuksen vaatimasta aikaisempaa korkeammasta huonekorkeudesta. Tämä oli yhtenä perusteluna, kun päädyttiin saneeraamisen sijaan rakentamaan uutta, Heikinheimo toteaa.
Maanpäällisen rakennuksen alapuolella ovat kellarikerrokset. K1:ssä on muun muassa keskitetty välinehuolto ja vuodehuoltotilat. Instrumentit kulkevat leikkausyksikön ja välinehuollon välillä hisseillä. Puhtailla ja likaisille instrumenteille on oma linjansa. Vuodehuoltotiloissa sängyt pestään ja pedataan sekä siirretään kerroksiin 30 sängyn sänkynostimella.
K1:ssä ovat myös logistiikan tilat, henkilökunnan pukuhuonetiloina toimivat väestönsuojatilat ja neuvottelutiloja. K2-kerros on täynnä tekniikkaa ja sieltä muun muassa sähköt, vedet ja kaukolämpö jaetaan ylöspäin.
Vehreä, vihreä, viljava, vesistöinen
Asiakasraadin linjauksen mukaisesti uudisosa on vehreä, vihreä, viljava ja vesistöinen Päijät-Häme. Sairaalan sisustuksessa on paljon vaaleaa puuta, ja vallalla ovat muutenkin harmoniset sävyt. Sisustusarkkitehtina toimi Sara Hukka Raami Arkkitehdeista.
– Viihtyisän sisustuksen toivotaan vievän ajatuksia pois hektisestä ympäristöstä. Rauhallinen ja arvokas sisustus henkii myös sairaalarakennuksen julkisesta roolista. Hoitohenkilökunnalle uudet tilat tarjoavat toimivan, tehokkaan ja miellyttävän työympäristön, Kaisa-Liisa Raiskinmäki kertoo.
Kokonaisuuden muodostavat sisustuksen lisäksi hyvä sisäilma, akustiikka ja ulkonäkymät. Vuode-osastoilla on kaksikäytäväratkaisu, jossa potilashuoneet ovat ulkoseinien puolella. Käytävien isoista päätyikkunoista avautuvat komeat näkymät, jotka auttavat myös orientoitumaan isossa sairaalassa.
Keskussairaalan uudisosaa värittävät päijäthämäläisten taiteilijoiden teokset. Seinillä ja lasipinnoilla on taidemaalari Anni Henrikssonin ja kuvataiteilija Eeva-Kaisa Jauhiaisen piirrosten pohjalta valmistettuja printtejä yrteistä.
Tekstiilitaitelija Helena Vaarin valmistama vauvapuu täydentyy vuorikristallein, joka kiinnitetään jokaiselle syntyneelle lapselle. Päijät-Hämeen keskussairaalassa syntyy vuosittain noin 1600 lasta.
Pääaulassa ilahduttavat taiteilija Terhi Kaakisen tekemät puuveistokset Päksi-tyttö ja Päksi-poika. Leikkausosaston puureliefiin on piilotettu Päiki Pörriäinen.
Pääsisäänkäynti luo sairaalalle uuden ilmeen
Sairaalan pääsisäänkäynti on entiseen tapaan Keskussairaalakadun puolella. Sisäänkäyntikatoksen yläpuolella sijaitsevan heräämön kaksoisjulkisivussa on kirkas lasi, jossa on arkkitehtien suunnittelema pallokuvio, ja sen takana on sininen klinkkeri. Julkisivusta haluttiin Kaisa-Liisa Raiskinmäen mukaan vähäeleinen, mutta tunnistettava.
Uudisrakennuksessa on muutoin valkobetonijulkisivut. Ne noudattavat samaa linjaa muiden rakennusten kanssa.
Hankkeeseen kuuluneet piha- ja tiealueet valmistuivat keväällä 2022. Pääsisäänkäynnin edustalla oli aikaisemmin suihkulähde, ja koska se oli kovin pidetty, rakennettiin vesielementti myös uudistuneelle sisäänkäynnille.
Alueen liikennesuunnittelussa on kiinnitetty huomiota saavutettavuuteen, helppoon lähestyttävyyteen ja esteettömyyteen, joka on toteutettu erityistason mukaisesti.
Talotekniikalta vaaditaan paljon
Hankkeen LVIA-suunnittelusta vastanneen Sitowisen osastopäällikkö Antti Suvanto toteaa, että sairaalan talotekniikassa korostuvat turvalliset, terveelliset ja viihtyisät olosuhteet sekä hyvä hygienia.
Rakennuksessa on 2 ilmanvaihtokonehuonetta, 27 ilmanvaihtokonetta ja 12 leikkaussalikohtaista kiertoilmakonetta. Kokonaisilmavirta on noin 60 kuutiota sekunnissa.
Matalamman rakennusmassan vesikatolla sijaitseva konehuone palvelee ilmanvaihtoteknisesti haastavimpia kohteita kuten leikkausosastoa, tehohoitoa ja välinehuoltoa, joille on tarkat olosuhdevaatimukset.
Toinen ilmanvaihtokonehuone on viisikerroksisen torniosan vesikatolla. Potilashuoneissa on vakioilmajärjestelmä. Niissä tiloissa, joissa kuormitus vaihtelee, on tarpeenmukainen ilmanvaihto. Eristyshuoneissa on erilliset poistot ja hepa-suodattimet.
Uudisrakennuksen kaukolämpö on liitetty samaan järjestelmään muiden rakennusten kanssa. Jäähdytys toteutetaan vedenjäähdyttimillä, jotka ovat vesikaton konehuoneissa. Tilojen lämmitys ja jäähdytys hoidetaan kattopaneeleilla myös potilashuoneissa.
Energiantehokkuus on otettu huomioon järjestelmä- ja laitevalinnoissa.
– Jäähdytysverkostosta otetaan energiaa talteen käyttöveden esilämmitykseen ja lämmityskaudella ilmanvaihdon lämmön talteenottoverkostoon. Tiloja joudutaan lämmittämään jonkin verran myös kesällä ilmanvaihdon ylöslämmittämiseen, missä hyödynnetään vedenjäähdyttimien lauhde-energiaa, Suvanto kertoo.
Hengitysilmaa ja instrumentti-ilmaa tuotetaan rakennusosaan rakennetuilla paineilmakompressoreilla. Uudisosa on liitetty koko rakennusmassaa palvelevaan paineilmaverkostoon, ja tarvittaessa paineilmaa voidaan ajaa myös muihin rakennuksiin. Höyrylinjaa ahtaisiin kellarikäytäviin rakennettiin satoja metrejä.
Automaattinen sammutusjärjestelmä on toteutettu korkeapainesumujärjestelmällä, joka laajennettaessa taipuu myös mataliin kerroskorkeuksiin. Pisarakoko saadaan korkeapaineella pieneksi, eli sama sammutuskapasiteetti saavutetaan pienemmällä vesimäärällä.
Katkeamattoman varavirtajärjestelmän takaavat superkondensaattorit. Nämä syöttävät sähköä niiden sekuntien ajan ennen kuin varavoimalähteenä olevat dieselgeneraattorit käynnistyvät.
Keskussairaalan imukuljetusjärjestelmä laajennettiin uudisosaan ja samalla päivitettiin ohjausjärjestelmät.
Seuraavaksi vuorossa RV8
Keskussairaalan rakennuskannan uudistamiseksi on laadittu 2030-luvulle saakka ulottuva Master Plan. Ennen nyt tehtyä RV7:ää toteutettiin RV6. Seuraava eli RV8 on jo vireillä.
Hankkeessa rakennetaan tilat muun muassa vaativan kuntoutuksen, sisätautien, neurologian, keuhkosairauksien ja nuorisopsykiatrian vuodeosastoille sekä lastentautien ja lasten sekä nuorten neurologian vuodeosastoille.
Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
