Mäntsälän kirkonmäki on RKY-aluetta eli valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Koulun arkkitehtisuunnittelussa tavoitteena on ollut kestävä rakennus, jossa on ajaton henki.

Ehnroosin koulu Mäntsälässä

Mäntsälässä iloittiin lukuvuoden alkaessa uuden Ehnroosin koulun valmistumisesta, olihan koulu ehtinyt toimia väistötiloissa usean vuoden ajan. Perinteistä ympäristöä kunnioittava rakennus tarjoaa oppimisympäristön noin 420 yläkoululaiselle. Osa tiloista palvelee vieressä sijaitsevaa Myllymäen alakoulua.

Mäntsälän kirkonmäki on RKY-aluetta eli valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Koulun arkkitehtisuunnittelussa tavoitteena on ollut kestävä rakennus, jossa on ajaton henki.

Ehnroosin koulu sijaitsee historiallisella paikalla, jossa on ollut koulu 1870-luvulta lähtien. Tämä ohjasi suunnittelua ja toteutusta, kun arvokkaalle paikalle tehtiin arvoisensa rakennus. Koulun tilaratkaisuissa painottuvat toiminnallisuus ja muuntojoustavuus.

Loivalla rinnetontilla sijaitsevan kolmikerroksisen rakennuksen bruttoala on 7593 neliömetriä ja tilavuus 39 420 kuutiota. Ehnroosin koulu palvelee yläkoululaisten oppimisympäristönä ja tiloja käyttää myös Myllymäen alakoulu. Rakennus on mitoitettu 422 oppilaalle, ja henkilökuntaa on noin 60. 

Hankkeen tilaajana toimineen Mäntsälän kunnan rakennuttamispäällikkö Pertti Palmroos kertoo, että Ehnroosin koulu toteutettiin KVR-urakkana, jossa lähtökohtana olivat tilaajan laadituttamat pääpiirustukset ja talotekniset rakennustapaselosteet. Hankkeella oli rakennuslupa kilpailutusvaiheessa.

Pääaulan suurten ikkunoiden kautta avautuu ympärillä oleva perinnemaisema. Aulan kivilattian vuoksi akustiikkaan piti kiinnittää erityistä huomiota. Seinien kuitukipsirimaelementtien päällä on tammiviilu, jonka taustalla on ääntä vaimentava musta huopa.

– Tilaajan ja käyttäjän tahtotila sekä ympäristön asettamat vaatimukset kyettiin määrittämään tilaajan silloisen suunnitteluryhmän avulla urakkalaskenta-asiakirjoihin yksiselitteisesti. Urakkamuodon valintaan vaikutti, että urakoitsijalla oli toteutussuunnittelun ohjaukseen enemmän resursseja kuin tilaajalla. Samalla urakoitsija pystyi optimoimaan toteutusratkaisuja laadusta tinkimättä, Palmroos toteaa.

KVR-urakoitsijana toimi YIT Suomi Oy, jonka kanssa urakkasopimus allekirjoitettiin helmikuussa 2020. Toteutussuunnittelun jälkeen alkoivat rakennustyöt toukokuussa 2020.

– Rakentaminen jakautuu kolmeen vaiheeseen. Ensin tehtiin pysäköintialue ja tieliittymäjärjestelyjä, minkä jälkeen oli vuorossa koulurakennuksen rakentaminen. Piha-alueiden viimeistely ja entisten väistötilojen purku toteutetaan ensi syksyyn mennessä, Palmroos kertoo.

Hankkeen budjetti on 18 miljoonaa euroa, josta rakennusurakkasopimuksen arvo on 16,81 miljoonaa euroa. Leasing-rahoituksella toteutettavan hankkeen rahoittaja on Kuntarahoitus Oyj, joka myös omistaa uudisrakennuksen.

Rakennuksen materiaalivalinnoissa on kauttaaltaan panostettu laatuun, elinkaaren pituuteen ja ylläpidon taloudellisuuteen esteettisyydestä tinkimättä.

Rakentamisen ja toteutussuunnittelun laatua valvoivat konsulttipalveluina hankittu projektinjohto, talotekninen valvonta ja puhtaudenhallinnan valvonta.

Aikaa ja käyttöä kestävä rakennus

Ehnroosin koulun pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Taina Anttila Ajan Arkkitehdit Oy:stä. Arkkitehtisuunnittelun osalta hanke käynnistyi alkuvuodesta 2019, ensin tilaajan ja myöhemmin KVR-urakoitsijan ohjauksessa. Taina Anttila toteaa, että suunnittelussa kulki tilallisen toimivuuden rinnalla vahvasti rakennuksen soveltuvuus ympäristöön.

Mäntsälän kirkonmäki on RKY-aluetta eli valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Ehnroosin koululle laaditussa rakennustapaohjeessa on otettu kantaa muun muassa julkisivun massoitteluun ja materiaaleihin. 

– Arkkitehtisuunnittelussa ei haluttu seurata mitään erityistä trendiä vaan luotiin omantyylisensä rakennus arvokasta miljöötä ja paikalla olleen vanhan koulun perinteitä kunnioittaen. Tavoitteena on ollut kestävä rakennus, jossa on ajaton henki.

Palmroos toteaa hankkeen yhtenä pää­lähtökohtana olleen teknisesti turvalliset ja toimiviksi koetut ratkaisut. Rakennuksen alapohja on pääosin tuulettuva, kantava runko on teräsbetonia, julkisivu on paikalla muurattua tiiltä ja vesikattona on kone­saumattu rivipeltikatto.  

Ehnroosin koulun julkisivumateriaali on pääosin tummanpunainen poltettu tiili, jota täydentää vaaleaksi maalattu lautaverhoilu. Nämä toistavat viereisten rakennusten ilmettä.

Seinällinen mutta joustava

Ehnroosin koulun käyttäjät osallistuivat aktiivisesti tilaratkaisujen suunnitteluun.

– Loimme eri toiminnoille tilakortit, joihin keräsimme käyttäjiltä palautetta. Halusimme nimenomaan kuulla heitä ja myös ottaa saamamme kommentit huomioon jatko­suunnittelussa, Anttila kertoo.

– Sisätilojen suunnittelun kärkenä oli toiminnallisuus kaikissa arjen tilanteissa. Ehnroosin koulu ei ole niin sanotusti seinätön koulu, mutta sen tilat ovat muuntojoustavia ja erilaisiin käyttötilanteisiin sopeutuvia. Tiloja voidaan yhdistää ja erottaa toisistaan ääntä eristävillä taiteovilla ja -seinillä. 

Isompien opetustilojen läheisyyteen on käyttäjien toiveiden mukaisesti toteutettu pientoimintatiloja, jotka voidaan eriyttää. Avaria aulatiloja eli niin kutsuttuja toreja on mahdollista hyödyntää oppimisympäristöinä. 

Rakennuksen maantasokerroksessa ovat muun muassa taito- ja taideaineiden oppimisympäristöt, Green Screen -tila, kotitalouden tilakokonaisuudet sekä 600 neliömetrin liikuntasali näyttämöineen ja pukuhuoneineen. Tilaratkaisut ja sisäänkäynnit mahdollistavat niiden joustavan iltakäytön. 

Tiloja voidaan yhdistää ja erottaa toisistaan ääntä eristävillä taiteovilla ja -seinillä.

Ruokahuolto, keittiö aputiloineen ja ruokasali ovat niin ikään ensimmäisessä kerroksessa. Palvelukeittiön mitoitus on 800 annosta vuorokaudessa, joka vastaa Ehnroosin ja Myllymäen koulujen tarvetta. Myllymäkeläiset hyödyntävät myös uudisrakennuksen hallinto- ja oppilashuoltotiloja sekä myöhemmin sisäliikuntatilojakin. Rakennusten välille tulee yhdyskäytävä, kun Myllymäen koulun rakennushanke etenee.  

Materiaaleissa korostuvat laatu ja elinkaari

Rakennuttamispäällikkö Pertti Palmroos toteaa, että rakennuksen materiaalivalinnoissa on kauttaaltaan panostettu laatuun, elinkaaren pituuteen ja ylläpidon taloudellisuuteen esteettisyydestä tinkimättä.

Ehnroosin koulun pääsisäänkäynnin edessä on laaja katos, josta porttimainen lauta­verhoiltu tuulikaappi johtaa näyttävään pääaulaan ja ruokasaliin. Maisema avautuu suurten ikkunoiden kautta tämän korkean tilan jatkeeksi. Myös yläkerran tiloista on lasi­seinien kautta näköyhteys pääaulaan. 

Pääaulan kivilattian vuoksi akustiikkaan piti kiinnittää erityistä huomiota. Seinien kuitukipsirimaelementtien päällä on tammiviilu, jonka taustalla on ääntä vaimentava musta huopa. Näin tilaan saatiin arvokkuutta ja näyttävyyttä sekä samalla äänenvaimennusta.

– Rakennuksessa on panostettu kaikilta osin huoneakustiikkaan, turvallisuuteen ja esteettömyyteen. Lisäksi syvärunkoisen rakennuksen tiloihin on tuotu paljon suoraa ja epäsuoraa luonnonvaloa, Taina Anttila kertoo.

Rakennuksen maantasokerroksessa ovat muun muassa taito- ja taideaineiden oppimisympäristöt.

Liikkuminen rakennuksen ulko- ja sisäpuolella on tehty mahdollisimman helpoksi, jotta ruuhkia ei syntyisi. Rakennuksen pääporras sijaitsee avoimesti aulassa. Kaksi muuta porrasta ja parveke toimivat poistumisteinä. Toinen koulun hisseistä on keskellä rakennusta ja toinen Myllymäen koulun puoleisessa päädyssä.

Energiatehokkuus A-luokkaa

Rakennuksen pääenergialähde on kaukolämpö ja lämmönjakotapana on lattialämmitys. Rakennus on energiatehokkuusluokkaa A, ja sen E-luku on 87 kWh/m2/a.

– Energiatehokkuutta parantavat vesikatolle asennetut aurinkopaneelit, joiden laskennallinen tuotto on arviolta noin 46 kilowattituntia vuodessa. Tämä on noin 15:tä prosenttia vuotuisesta laskennallisesta sähkönkulutuksesta, Pertti Palmroos kertoo.

Rakennuksessa on kaksi ilmanvaihto­konehuonetta, jotka on integroitu rakennus­massaan vesikaton alle. Pohjoiskulmauksen pääilmanvaihtokonehuone on kahden kerroksen korkuinen. Sen alapuolelle on väestön­suoja, josta suurin osa on maan alla. Keittiön yläpuolella on toinen konehuone, jonne oppilaat näkevät aulatilasta.

Rakennus on mitoitettu 422 oppilaalle ja noin 60:lle henkilökuntaan kuuluvalle. Käyttäjät ovat osallistuneet tilojen suunnitteluun.

– Opetus, hallinto- ja keittiötilojen ilmanvaihtokoneen tuloilma on jäähdytetty. Lisäksi keittiön suuren lämpökuorman takia keittiössä on jäähdyttävät konvektorit. Kylmä on toteutettu kylmävesi­asemalla ja lauhduttimet sijoitettu vesikatolle, kertoo Raksystemsin talotekniikkasuunnittelun osastopäällikkö Viljo Igonen.

Julkisivu punatiiltä ja lasia

Ehnroosin koulun julkisivumateriaali on pääosin tummanpunainen poltettu tiili, jota täydentää vaaleaksi maalattu lautaverhoilu. Nämä toistavat viereisten rakennusten ilmettä. Rakennuksessa on paljon myös lasipintaa ja näyttävä pääsisäänkäyntikatos, jotka heijastavat nykyaikaa. Metalliosat ja loiva vesikatto ovat tummanharmaata terästä.

Luoteispäädyn julkisivussa on metallinen reliefi, joka on peräisin puretun Ehnroosin koulun seinästä. Monesta kappaleesta koostuva reliefi on asennettu paikoilleen alku­peräisen mallin mukaisesti.

Tontti rajoittuu useasta suunnasta tie­alueisiin ja muihin rakennuksiin. Koulun piha-alue jakaantuu kolmeen pääosaan. Pääsisäänkäynnin edustalla on istutuksin osiin jaettu välituntipiha sekä omat pysäköintialueet autoille, mopoille ja polkupyörille. 

Vanhan Porvoontien puolella on huoltoalue ja yhteys iltakäyttäjien sisäänkäynnille. Nordenskiöldintien puolella sijaitsee pelikenttä sekä rinteeseen upotettu neljäsosakaaren muotoinen atriumpenkistö, joka yhdistää koulupihan ylärinteen puistoalueeseen.

Avaria aulatiloja eli niin kutsuttuja toreja on mahdollista hyödyntää oppimisympäristöinä.

Selkeä kokonaisuus 

YIT Suomi Oy:n työpäällikkö Toni Heinänen toteaa, että rakentajan kannalta Ehnroosin koulu oli selkeä kokonaisuus.

– Rakennus on tälle ajalle tyypillinen koulu­rakennus, joita YIT on toteuttanut useita. Itse rakentamisessa ei ollut tavanomaisesta poikkeavaa. Rakenneratkaisut ovat hyvät ja selkeät ilman turhia kikkailuja.

Työmaan rajoittuminen käytössä olleisiin Ehnroosin koulun väistötiloihin ja Mylly­mäen alakouluun vaati erityishuomiota.

– Koulujen aikataulu tuli ottaa huomioon logistiikassa, että kaikki saatiin hoidettua turvallisesti. Asioista sovittiin hyvissä ajoin koulujen kanssa, Heinänen kertoo.

Rakentamisen aloitus ajoittui keväälle 2020, jolloin pandemia oli iskenyt Suomeen. Toni Heinäsen mukaan työmaan aikana oli kaksi korona-aaltoa, jotka vaikuttivat töiden etenemiseen. Mutta aikataulua saatiin kirittyä kiinni ja luovutukset sovittua tilaajan kanssa.

Hanke sujui Toni Heinäsen mukaan hyvässä ja tiiviissä yhteishengessä. Tilaajan asettamiin haasteisiin kyettiin vastaamaan sekä toiminnallisuuden että energiatehokkuuden kannalta.

KVR oli napakymppi

– Tilaajana olimme tehneet kotiläksymme huolella, koska rakennusaikana ei tullut isompia yllätyksiä. Yhteistyö urakoitsija­organisaation kanssa on ollut kiitettävää. Ilahduttavaa on, että ennusteen mukaan hanke on toteutumassa sille varattua leasing-rahoitus­määrärahaa merkittävästi edullisemmin. Hankkeen KVR-urakkamuoto osoittautui täysosumaksi, Pertti Palmroos toteaa.

Teknisen työn kalusteiden, varusteiden ja laitteiden hankinnat kilpailutettiin rakennus­urakan yhteydessä optioina, jotka hyödynnettiin. Näin hankintojen kustannusvaikutus oli hyvissä ajoin tiedossa.

Erityisen onnistuneista osuuksista hankkeessa Palmroos mainitsee teknisen työn kalusteiden, varusteiden ja laitteiden kilpailutuksen. Tila on yleensä haasteellinen suunnitella ja toteuttaa monine teknisine järjestelmineen. Kun tähän yhdistetään käyttäjä­hankinta julkisen tahon velvoitteineen, saattaa se aiheuttaa harmaita hiuksia. 

– Ehnroosin kouluhankkeessa nämä hankinnat ja AV-laitteet kilpailutettiin rakennus­urakan yhteydessä optioina, jotka myös hyödynnettiin. Näin käyttäjällä oli kustannusvaikutus hyvissä ajoin tiedossa ja se voitiin talousarvion laadinnassa huomioida, Palmroos sanoo.

Kolmas Ehnroosin koulu

Ehnroosin koulun historia ulottuu 1800-luvulle, jolloin Mäntsälän kirkkoherra, rovasti Abraham Ehnroos testamenttasi omaisuuttaan kuntaan perustettavaa ”Ylhäisempää kansakoulua” varten. Koulu aloitti toimintansa ensin toisaalla, kunnes uusi koulutalo valmistui Myllymäelle pitäjäntuvan viereen vuonna 1870.

Tontille rakennettiin myöhemmin kivi­rakenteinen Mäntsälän yhteiskoulu, joka otettiin käyttöön vuonna 1959. Sitä laajennettiin vuonna 1989 ja peruskorjattiin 2010-luvun taitteessa. Siinä ei täysin onnistuttu, ja niin sanottu viimeinen niitti oli ilkivallan seurauksena syntynyt laaja vesivahinko, joka vaurioitti pahoin koulun rakenteita.

Ehnroosin kouluhankkeeseen sisältyi vuosien mittaan monta vaihetta. Nyt valmistuneen koulun rakentamisesta valtuusto teki päätöksen syksyllä 2018, koska vanhaa koulua ei kannattanut korjata.  Ehnroosin koulu ehti toimia useita vuosia tilapäisissä väistötiloissa ennen uudisrakennuksen valmistumista.

Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Mikael Lindén

Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla

Antamalla yhteystietosi voimme olla sinuun yhteydessä tuotteisiimme liittyen. Lue lisää tietosuojasta tästä.