Suonenjoen uusi monitoimihalli ratkaisi kerralla monta pulmaa
Toukokuussa käyttöön otettava monitoimihalli on Suonenjoen historian suurin kunnallinen investointi. Mansikkapitäjänä tunnetun Suonenjoen uudesta monitoimihallista löytyvät muun muassa kolmeen osaan jaettava liikuntasali, kuntosali sekä uimahalli.
Päättäjät olivat Suonenjoella joitakin vuosia sitten tyypillisen tilanteen edessä. Keskustassa sijainnut Kaatron alakoulu oli liikuntasalia lukuun ottamatta suljettu sisäilmaongelmien vuoksi ja 1970-luvulla valmistunut uimahalli oli tullut elinkaarensa päähän. Suonenjoella päädyttiin siihen, että purkutuomion saaneen Kaatron alakoulun tontille rakennetaan uusi monitoimihalli, jossa on uimahalli, kuntosali sekä tämän päivän vaatimukset täyttävät sisäliikuntatilat.
Liikuntahallissa on 40 x 20 metrin kokoinen kenttä kahden metrin turva-alueineen. Hallin vapaa korkeus on yhdeksän metriä. Kenttä on mitoitettu siten, että siellä voidaan käydä kansallisen tason otteluita lentopallossa, salibandyssa ja futsalissa. Sali voidaan tarvittaessa jakaa kolmeen pienempään osaan.
– Toisella seinustalla olevassa kiinteässä katsomossa on noin 200 paikkaa ja sen alapuolella pukutilat. Salin yhdelle seinälle on asennettu kiipeilyseinä, Suonenjoen tekninen johtaja Kimmo Hälinen kertoo.
Uimahallin pääaltaassa on viisi 25 metrin rataa, joiden leveys on 2,5 metriä. Lisäksi allasosastolta löytyvät lasiseinällä erotettu terapia-allas, liukumäellä varustettu lastenallas sekä pieni kylmävesiallas.
Leasing-rahoituksella
Uusi monitoimihalli otetaan käyttöön toukokuussa.
– Rakennus on kytketty viereiseen yhtenäiskouluun yhdyskäytävällä, mikä helpottaa tilojen hyödyntämistä opetuskäytössä. Lisäksi lähellä ovat muun muassa urheilu-, tennis- ja pesäpallokentät sekä jäähalli, Hälinen sanoo.
Monitoimihallin rakennustyöt aloitettiin syyskuussa 2019. Töiden aloitusta viivästytti jonkin verran toive saada rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tämä ei lopulta toteutunut, vaan rakennus päädyttiin toteuttamaan Kuntarahoituksen avulla. Suonenjoki vuokraa rakennusta leasing-periaatteella.
– Kyseessä on 7 000 asukkaan kaupungin historian suurin rakennusinvestointi, joten ulkopuolinen rahoittajataho oli välttämätön tilatarpeiden ratkaisemiseksi. Suonenjoki maksaa Kuntarahoitukselle vuosittaista pääomakorvausta 20 vuoden ajan, mutta vastaa itse tilojen käyttökuluista, Kimmo Hälinen kertoo.
Ilmeeseen dynamiikkaa
Luovaus Arkkitehdit Oy lähti suunnittelemaan monitoimihallia valmiin hankesuunnitelman ja konseptin pohjalta.
– Rakennusmassan sijoittelu tasaiselle tontille oli helppoa. Viereinen koulu on jonkin verran korkeammalla, mutta ero on niin vähäinen, ettei yhdyskäytävän toteutus aiheuttanut hankaluuksia. Tontin koko oli riittävä myös huoltoväylille ja pysäköintipaikoille, kertoo pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Pasi Siistonen Luovaus Arkkitehdit Oy:stä.
Ulkoarkkitehtuurin suunnittelussa pieni haaste oli Suonenjoen keskustan monimuotoinen rakennuskanta: vanhan kirkonkylän tunnelmaa, mutta myös moderneja uudisrakennuksia.
– Päädyimme pintamateriaaleissa ja värityksessä ratkaisuihin, jotka mukautuvat olemassa olevaan kaupunkikuvaan. Rakennuksen luonnetta liikuntarakennuksena korostimme vinoilla päädyillä ja lappeilla, ikään kuin itse rakennuskin olisi liikkeessä. Lisäksi julkisivua on elävöitetty räystäitä kannattelevilla teräspilareilla, Siistonen sanoo.
Rakennuksen päämassa koostuu ikään kuin kahdesta yhteen rakennetusta talosta. Liikuntasali on korkea ja ikkunaton massa, uimahalli matalampi rakennuksen osa, joka avautuu ympäristöönsä lasiseinien kautta.
– Pääsisäänkäynti palvelee sekä liikuntasalin että uimahallin käyttäjiä. Pääsisäänkäynnin yhteydessä on kahvila, josta on näkymä allasosastolle. Uimahallin ja liikuntahallin välitilassa on kahvilan lisäksi toimistotiloja ja kuntosali.
Julkisivun sävyjä ovat valkoinen, harmaa ja kuparinruskea. Valkoiset osuudet ovat kolmikerrosrapattuja. Liikuntahallin julkisivussa on käytetty pelti-villa-pelti-elementtejä, jotka hallin päädyssä ovat pronssinvärisiä. Uimahallin suurten ikkunoiden yläpuolella on kuultokäsiteltyä puupaneelia.
– Sisäpuolella väritys on rohkeampaa. Esimerkiksi allastilojen mosaiikkilaatoissa on veden väriin viittaavia turkoosin ja sinisen sävyjä. Sisätiloissa on käytetty myös kuultokäsiteltyä puurimaa.
Aurinkopaneelit tuovat säästöä
Monitoimihallin taloteknisenä pääsuunnittelijana on toiminut Rambollin suunnittelupäällikkö Kai Lindgren.
Ilmanvaihdon konehuoneita on kaikkiaan kolme ja ilmanvaihtokoneita seitsemän.
Hallin katolla on aurinkopaneelikenttä, joka on mitoitettu minimikulutuksen mukaan. Sen tuottama energia hyödynnetään kokonaan kesäpäivinä, jolloin energiankulutus on kaikkein vähäisintä eli paneelit eivät tuota hukkaenergiaa. Monitoimihallin lämmityksessä päädyttiin kaukolämpöön.
– Uimahallin allastiloissa on käytössä yksi ilmanvaihtokone, joka on varustettu lämpöpumpulla. Koneessa on pitkälle viety automaatio, joka huomioi erilaiset lämpötila- ja kosteusolosuhteet niin ulkona kuin sisällä optimoiden lämmön talteenoton ja ikkunapuhalluksessa käytettävän ilman kosteuden ja lämpötilan, Lindgren kertoo.
Uimahallien allastilat ovat suunnittelijalle aina vaativia kohteita, koska tiloissa suhteellinen kosteus on 55–60 prosenttia.
– Uimahallin puolella on runsaasti suuria ikkunoita ja ilmapuhallus on ainoa keino välttää kosteuden kondensoituminen ikkunoihin. Allastilojen ilmanvaihdossa kaikki tuloilma tuodaan ikkunapuhalluksen kautta. Poistoventtiilejä on katossa ja lattiatasossa, Lindgren sanoo.
Allastiloissa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, ettei ilma jää seisomaan sisäkaton katvealueille eli kaikkia pintoja huuhdellaan ilmalla kosteusrasituksen vähentämiseksi.
Pesu- ja sosiaalitiloissa lämmönjako on toteutettu lattialämmityksenä, liikuntatiloissa käytetään säteilylämmitystä.
Suihkutilojen pesuveden energia otetaan talteen hyödynnettäväksi uudelleen käyttöveden lämmityksessä. Lämmönsiirtimessä käytetään automaattista puhdistusjärjestelmää, joka pitää lämmönsiirtopinnat jatkuvasti puhtaana pesuveden mukana tulevasta saippuasta ja epäpuhtauksista.
– Pesuvesi kulkeutuu säiliöön, jossa lämpö siirtyy lämpölevyjen sisällä kulkevaan puhtaaseen käyttöveteen. Säiliön sisällä pyörivä harjakoneisto pitää lämmönsiirtolevyt koko ajan puhtaina, jotta lämmöntalteenoton hyötysuhde pysyy korkeana, Lindgren kertoo.
Tontille 3 000 kuutiota betonia
Rakennustyöt aloitettiin syksyllä 2019. Pääurakasta vastanneen Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n vastaavan työnjohtajan Jarmo Sainion mukaan perustustöitä helpotti leuto ja vähäluminen talvi 2019–2020. Perustukset on paalutettu koko rakennuksen alueelta teräsbetonipaaluilla.
– Paikallaanvalun määrä kohteessa on mittava. Betonia on kuljetettu työmaalle kaikkiaan 3 000 kuutiota eli noin 480 kuorma-autollista. Kaikki perustukset, maanpaineseinät ja uima-altaat on valettu paikalla. Rakennuksen perusrungon maanpäällisiltä osin muodostavat betonipilarit ja -palkit, Sainio kertoo.
Sainion mukaan pääurakoitsijan näkökulmasta monitoimihalli on ollut vaativa kohde.
– Kohteessa on toiminnaltaan erilaisia tiloja ja siinä on käytetty monenlaisia rakennusmateriaaleja ja -menetelmiä: on paikallaanvalettuja rakenteita, teräsbetonielementtejä, betonipilareita- ja palkkeja, teräsristikoita ja puuristikoita.
Liikuntasalin katossa on teräsristikot, joiden jänneväli on noin 25 metriä. Ristikoiden päällä on puuelementit. Uimahallin puolella katto on tehty tt-laatoista, joiden päällä on puuristikot.
– Liikuntasalin yhdeksän metrin vapaa korkeus merkitsi sitä, että saksinostimia oli työmaalla enimmillään lähes kymmenen, jotta kattoon tuleva tekniikka ja sisäkaton rimoitus saatiin asennettua.
Uima-altaat on tehty paikallavaluna pilareiden ja palkkien varaan, minkä ansiosta altaiden alle on jäänyt tilaa viemäreille, tekniikalle ja huollolle. Vedenkäsittelylaitteistot sijaitsevat kellarissa altaiden välitilassa.
Rakennustöiden aikana sääsuojausta käytettiin muualla paitsi liikuntahallin kohdalla. Liikuntahalli saatiin sääsuojaan suurilla puuelementeillä noin viikossa.
– Käytimme puuelementtejä, joiden yläpinnassa on huopa. Kun elementtien välinen rako tiivistettiin huopahitsauksella paikan päällä, liikuntasalin osuus saatiin nopeasti säältä suojaan. Tämä vähensi varsinaisen sääsuojauksen tarvetta ja sitä myötä myös kustannuksia, Sainio sanoo.
Jarmo Sainion mukaan uimahallikohteet edustavat vaativaa erikoisrakentamista, jota yksittäiselle rakennusliikkeelle tulee harvoin kohdalle.
– Meillekin kohde on opettanut paljon uutta. Kun nyt valmistuvaa uimahallia vertaa vanhaan halliin, huomaa, miten paljon uimahallien rakentaminen ja tekniikka ovat Suomessa vuosikymmenien aikana kehittyneet.
Toukokuussa avataan
Uimahallin testikäyttöön oli varattu koko huhtikuu ja yleisölle kohde avautuu toukokuussa. Rakennuttamisen ja valvonnan apuna toimineen Sitowise Oy:n rakennuttajakonsultin Harri Valkosen mukaan uimahallikohteille ei pidä laatia liian tiukkoja aikatauluja.
– Usein niin tilaajalle kuin urakoitsijalle voi tulla yllätyksenä se, että uimahallin käyttöönottovaihe on selkeästi erilainen kuin esimerkiksi toimistorakennuksen. Uima-altaiden täyttäminen vedellä ja vedenkäsittelytekniikan testaus kestävät helposti kuukauden ajan, Valkonen sanoo.
Valkosen mukaan uimahallityömaan valvonta vaatii erityisosaamista. Suonenjoella lisäosaamista valvontaan toi Timo Erkkilä Uimahalli- ja kylpyläteknisestä yhdistyksestä.
– Uimahallien aikataulussa on huomioitava myös paikallaanvalettujen altaiden pitkät kuivumisajat. Jos altaita lähdetään laatoittamaan liian aikaisin, vaarana on laatoituksen irtoaminen myöhemmin. Ja altaiden korjaaminen käyttöönoton jälkeen on tunnetusti hankalaa ja kallista, Valkonen muistuttaa.
Teksti: Timo Sillanpää | Kuvat: Akseli Muraja
