Kurikan uuden kaupungintalon suunnittelukilpailu on käynnistynyt
Kurikan kaupungintalon, Kurikka-talon, uudisrakennuksen arkkitehtuurikilpailu on käynnistynyt. Kilpailun tarkoituksena on löytää kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja toteutuskelpoinen ratkaisu, jossa esteettiset, toiminnalliset, teknistaloudelliset ja kestävän kehityksen tavoitteet on ratkaistu tasapainoisesti ja toteuttamiskelpoisesti.
Kilpailun toteuttaa Kurikan kaupunki yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliiton kanssa ja liiton kilpailusääntöjen mukaan. Kilpailu järjestetään kaikille avoimena yleisenä arkkitehtuurikilpailuna. Kilpailu on salainen eli kilpailuehdotukset laatineiden suunnittelijoiden ja muiden heidän työryhmiensä jäsenten henkilöllisyydet eivät ole tuomariston tiedossa arvioinnin aikana.
”Kurikka-taloa on odotettu ja kaivattu kauan. Hanke on merkityksellinen sekä kuntalaisille että henkilöstölle, ja on hienoa, että Kurikan päättäjät haluavat arkkitehtikilpailun kautta hakea parasta mahdollista ratkaisua” toteaa Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa. ”Kurikka profiloituu uudistuvana ja eteenpäin katsovana kaupunkina.”
Uuteen Kurikka-taloon tullaan sijoittamaan valtuustosali ja kaupungin arkistot sekä kaupungin hallintohenkilöstö, joka työskentelee tällä hetkellä useissa eri sijainneissa. Kurikka-taloa suunnitellaan myös Kurikan yhteiseksi kulttuuritaloksi ja esittelytilaksi.
”Kurikka-talosta tulee Kurikan kaupungin sydän ja n. 100 ihmisen työpaikka. Sinne tulee tilaa myös kulttuurille ja taiteelle. Toivottavasti myös historiamme, upea luontomme ja ainutlaatuinen vesiaarteemme otetaan suunnittelussa arvokkaasti huomioon”, visioi Kurikan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olavi Kandolin.
Huonetilaohjelman mukaisia tiloja Kurikka-talossa on yhteensä 3815 m². Vuonna 1975 valmistunut Kurikan edellinen kaupungintalo jouduttiin purkamaan vuonna 2014 perustusten rakenneongelmien vuoksi.
”Tämäntyyppisen, kaupungin keskeisen julkisen rakennuksen suunnittelusta järjestettävä yleinen arkkitehtuurikilpailu on harvinainen tilaisuus arkkitehdeille ja tulee herättämään paljon kiinnostusta. Yleisen kilpailun avulla saadaan huippuluokan suunnitteluosaamista ja korkeatasoisia ratkaisuvaihtoehtoja rakennuksen suunnitteluun” tiivistää suunnittelukilpailun tuomariston sihteerinä toimiva arkkitehti SAFA Sasu Alasentie Ramboll Finland Oy:stä.
Kurikka-talo keskelle kaupunkia
Tulevan Kurikka-talon sijainti on keskellä Kurikan keskustaajamaa, Asematiellä. Vieressä ovat mm. Kurikan kaunis kirkko, joka on valmistunut vuonna 1847, vilkas tori tapahtumineen sekä vuonna 2020 valmistunut kuvanveistäjä Pekka Jylhän veistos Legenda, joka kuvaa kurikkalaista hiihtäjälegenda Juha Mietoa. Maisemaa värittää myös Kyrönjoki, jonka uoma on keskustan välittömässä läheisyydessä.
Kurikka-talosta tavoitellaan nykyaikaista rakennusta, joka edustaa omaa aikakauttaan osana Kurikan keskustarakennetta. Toiveena on, että kestävä ja ajaton rakentaminen näkyvät arkkitehtuurissa, ja rakennus muodostaa ympäristössään harmonisen kokonaisuuden päivittäen ja elävöittäen Kurikan keskusta-alueen yleisilmettä sekä vahvistaen kaupunkirakennetta.
”Kurikkalaiset ovat maanläheisiä, mutta arvostavat myös kaunista arkkitehtuuria. Sen näkee esim. aikoinaan arkkitehtonisesti upeiden purettujen rakennusten kaipuuna” taustoittaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kandolin. ”Kaunista arkkitehtuuria ei rakentamatta jälkipolville tule. Siksi äärimmäisen tärkeää on myös suunnitellun rakennuksen kestävyys ja huollettavuus.”
Millainen kaupunki on Kurikka?
Kurikka on noin 20 000 asukkaan energinen maaseutukaupunki Etelä-Pohjanmaalla. Pinta-alaltaan se on Etelä-Pohjanmaan suurin ja asukasluvultaan toiseksi suurin. Kurikka on yhdistelmä vehreää luontoa ja aktiivista maaseutua sekä vilkkaita taajamia.
”Musiikki, urheilu ja muu aktiivinen yhdistys- ja seuratoiminta ovat tärkeitä kurikkalaisille”, kuvailee kaupunginjohtaja Pusa. ”Yhteisöllisyys on täällä vahvaa ja kökkätyöllä eli talkoilla moni asia saadaan nopeasti eteenpäin.”
Kurikassa on noin 2000 yritystä ja 700 maatilaa. Kurikassa tuotetaan vuosittain n. 60 miljoonaa litraa maitoa, ja maataloustuloilla mitattuna Kurikka onkin Suomen vahvin maatalouspitäjä! Kestävään kehitykseen panostetaan vahvasti aurinko- ja tuulivoiman sekä biokaasuinvestointien myötä. Kurikassa on vahva teollisuus, mm. metalli-, huonekalu- ja elintarvikealoilla.
Kurikan maaperässä on massiivinen muinainen laakso, joka on kuin ”Grand Canyon”. Laakso on miljoonien vuosien kuluessa peittynyt erilaisilla maa-aineksilla. Tähän laaksoon liittyy myös ainutlaatuinen syväpohjavesiesiintymä, joka on niin suuri, että sen vedellä täyttäisi 40 000 olympia-mittaista uima-allasta! Esiintymän vesi on muutamin paikoin puhdasta, suoraan ilman erillistä puhdistusta juotavaa lähdevettä.
Kilpailutuomaristossa yhdistyvät arkkitehti- ja kunta-alan osaaminen
Suunnittelukilpailun 10-jäseninen tuomaristo koostuu arkkitehdeista sekä Kurikan kaupungin luottamushenkilö- ja virkamiesjohdosta.
Olavi Kandolin, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Kurikan kaupunki, tuomariston puheenjohtaja
Jari Isohella, teknisen lautakunnan puheenjohtaja, Kurikan kaupunki
Jari Haapamäki, kaupunginhallituksen jäsen, Kurikan kaupunki
Anna-Kaisa Pusa, kaupunginjohtaja, Kurikan kaupunki
Riikka Koskela, tekninen johtaja, Kurikan kaupunki
Jukka Peltoniemi, toimistoarkkitehti, Kurikan kaupunki
Jussi Aittoniemi, arkkitehti SAFA
Teemu Hirvilammi, arkkitehti SAFA
Juha Mäki-Jyllilä, arkkitehti SAFA
Maija Parviainen, arkkitehti SAFA
Tuomariston sihteerinä toimii arkkitehti SAFA Sasu Alasentie, Ramboll Finland Oy.
Kilpailun aikataulu ja palkinnot
Kilpailu alkaa maanantaina 10.6.2024, jolloin avautuu myös kilpailun verkkosivusto www.kurikkatalo.fi. Kilpailuun osallistuvilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä verkkosivujen lomakkeen kautta 12.8.2024 klo 12.00 saakka, ja vastaukset kysymyksiin annetaan viimeistään 23.8.2024. Kilpailuehdotusten sisäänjättö on 30.9.2024 klo 15.00. Tulokset julkistetaan ja palkinnot jaetaan tammi-helmikuussa 2025.
Palkintoina jaetaan yhteensä 85 000 euroa:
- palkinto 30 000 euroa
- palkinto 20 000 euroa
- palkinto 15 000 euroa
sekä lisäksi 2 lunastusta, kumpikin 10 000 euroa. Palkinnoille ja lunastuksille on myönnetty verovapaus. Tuomaristo voi yksimielisellä päätöksellä jakaa palkintoihin ja lunastuksiin varatun summan myös toisin Suomen Arkkitehtiliiton sääntöjen osoittamalla tavalla.
