Kainuun uusi älykkäiden ratkaisujen sairaala
Kainuun uuden sairaalan ykkösvaihe valmistui lokakuun lopussa. Seuraavan puolentoista vuoden aikana uusia sairaalatiloja rakennetaan vielä noin 16 000 neliötä, kun vanhan sairaalan ensimmäiset osat on purettu uuden tieltä pois. Uusi sairaala on teknologisesti korkeatasoinen ja kompakti kokonaisuus, jonka käyttöönotto merkitsee luopumista 1960-luvun sairaalarakennuksista.
Kainuun uuden sairaalan ykkösvaiheen laajuus on noin 30 000 bruttoneliömetriä, mikä on noin kolme neljäsosaa rakenteilla olevan uuden sairaalan pinta-alasta. Potilastyö äskettäin valmistuneissa tiloissa alkaa käyttöönotto- ja muuttovaiheen jälkeen tammikuun 2020 loppupuolella.
Ensimmäisenä uusissa tiloissa aloittaa toimintansa kuuma sairaala, johon kuuluvat päivystyspoliklinikka, synnytys-, leikkaus- ja teho-osastot sekä suurin osa vuodeosastoista. Myös päiväsairaala, toimenpideyksikkö ja välinehuolto siirtyvät uusiin tiloihin.
Noin 72 000:ta asukasta palvelevan uuden sairaalan taustalla on vuosia kestänyt selvitys- ja suunnitteluvaihe, joka käynnistettiin vuonna 2011.
– Vanha keskussairaala on rakennettu 1960-luvulla lukuun ottamatta ensiapupoliklinikkaa. Alkuvaiheessa pohdimme vanhan sairaalan peruskorjausta, mutta aika nopeasti kävi ilmi, että vanhoihin tiloihin olisi vaikea sijoittaa nykyaikaista tekniikkaa. Sisäilmaongelmat voisivat korjauksista huolimatta jäädä askarruttamaan käyttäjiä, projektipäällikkö Terho Pekkala Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymästä sanoo.
Tehokkaan suunnittelun ansiosta uuden sairaalan 46 000 neliötä korvaa useita käyttöikänsä päähän tulleita rakennuksia, joissa on noin 52 000 neliötä tilaa.
– Siirrämme uuteen sairaalaan paitsi erikoissairaanhoitoa tarjoavan Kainuun keskussairaalan toiminnot myös Kajaanin kaupungin alueella olevat terveyskeskuspalvelut ja -osastot sekä kehitysvammahuollon ja sosiaalityön toimintoja. Sote-toimintojen keskittäminen yhteen toimipisteeseen mahdollistaa välineiden ja laitteiden yhteiskäytön, vähentää tukipalveluiden tarvetta ja nopeuttaa potilaan hoitoketjua, Pekkala kertoo.
Rakennustyömaa on tarjonnut työtä enimmillään 250:lle rakennusalan ammattilaiselle, joista suurin osa on tullut omasta maakunnasta.
Suomen ensimmäinen sairaala-allianssi
Kainuun uusi sairaala on ensimmäinen Suomessa allianssimallilla toteutettu sairaala. Tilaaja arvioi, että allianssi on turvallinen riskienhallinnan näkökulmasta. Kainua-allianssi, jossa hankkeen keskeiset osapuolet vastaavat suunnittelusta ja toteuttamisesta yhdessä, merkitsi uuden opettelemista kaikille ammattilaisille.
– Mallin hyvä puoli on se, että kaikki osapuolet istuvat samalla puolella pöytää ja miettivät, mikä on kokonaistaloudellisesti järkevää. Tavallaan tässä on jaettu vastuullisesti yhtä rahasäkkiä, Kainua-allianssin projektijohtaja Kimmo Ahonen toteaa.
Sairaalan toisen vaiheen työt alkavat vuoden 2020 puolella yksiköiden muuton jälkeen, jolloin ensimmäinen vanhan sairaalan siipi puretaan uuden rakennuslohkon kohdalta. Sairaalahankkeen kakkosvaiheen toteuttaminen jatkuu kesään 2021 saakka, minkä jälkeen koko alue viimeistellään vanhojen rakennusten purkamisen jälkeen.
– Vanhasta sairaalasta jää käyttöön vain vuonna 2010 valmistunut ensiapupoliklinikka, jonka 2500 neliötä saneerataan lasten ja nuorten psykiatrian sekä kehitysvammahuollon käyttöön, Ahonen kertoo.
Massiivinen kallion louhiminen
Ykkösvaiheen pohjatyöt aloitettiin vuoden 2017 talvella. Kaikkiaan rakennuspaikalta louhittiin kalliota noin 40 000 kuutiota, josta osa käytettiin murskeena työmaalla.
– Kallio osoittautui rikkonaiseksi, minkä vuoksi rakennus perustettiin pikemminkin moreenille kuin kalliopohjalle. Paikoin oli louhittava noin kahdeksan metrin syvyyteen, jotta uuden rakennuksen korkeusasema saatiin asettumaan oikein suhteessa vanhan sairaalan säilytettävään rakennukseen, kertoo Swecon rakennesuunnittelun projektipäällikkö Tuukka Hakkarainen.
Rakennuksen jäykistävät pystyrakenteet on valettu osittain paikalla neljänteen kerrokseen saakka, josta ylöspäin nousevat kerrosten 5–7 potilassiivet on tehty teräsbetonielementeistä. Potilashuoneita on noin 200.
– Välipohjat ovat ontelolaattoja lukuun ottamatta kuvantamistiloja, joissa säteilysuojauksen vuoksi on käytetty kuorilaattoja, Hakkarainen kertoo.
Rakennus liittyy yhdyskäytävällä saneerattavaan ensiapupoliklinikkaan ja maanalaisella käytävällä logistiikkaterminaaliin ja vanhan sairaalan muihin osiin.
Sisäkatu jakaa toimintoja
Muuntojoustavuus on yksi uuden sairaalan suunnittelun lähtökohtia. Tulevaisuuden muuttuvia tarpeita on ennakoitu sillä, että osa sairaalan tiloista ja rakenteista on helposti muunneltavia. Rakennus on jaettu kolmeen eri hyötykuorma-alueeseen: kuuma sairaala, suunniteltujen poliklinikka- ja päiväsairaalakäyntien elektiivinen sairaala ja vuodeosasto, joiden sisällä rakenteelliset muutokset ovat helposti toteutettavissa. Joka kolmannen ontelolaatan voi tarvittaessa poistaa muutostöiden yhteydessä.
– Muunneltavuuden tarve on otettu huomioon myös talotekniikan suunnittelussa. Osa yhden hengen huoneista voidaan helposti muuttaa kahden hengen huoneiksi ja lisätä esimerkiksi vesipisteitä, talotekniikan suunnittelujohtaja Nina Komu Swecosta kertoo.
Osittain maan alle sijoittuvassa ensimmäisessä kerroksessa on teknisiä tiloja sekä muun muassa apuvälinekeskus ja lääkintälaitehuolto. Toinen kerros on potilaiden sisääntulokerros, jossa on koko rakennuksen läpi ulottuva sisäkatu.
– Sairaalan läpi kulkeva sisäkatu on muodoltaan suppilomainen, eli se kapenee rakennuksen toiseen päähän mentäessä. Tässä on ajateltu sitä, että reitin alkupäässä ihmismäärä on kaikkein suurin. Sisäkatu myös erottaa toisistaan kuuman sairaalan ja elektiivisen sairaalan, arkkitehti ja pääsuunnittelija Nicola Ugas Swecolta kertoo.
Toisesta kerroksesta löytyvät eniten käytetyt tilat kuten päivystys, näytteenotto ja kuvantaminen. Kolmannessa kerroksessa sijaitsevat esimerkiksi synnytys- ja perheosastot, toimenpideyksikkö ja teho-osasto. Leikkaussaleja on yhteensä seitsemän.
– Arkkitehtisuunnittelultaan Kainuun uusi sairaala edustaa tämän päivän sairaalasuunnittelua, jossa toiminnot ovat kompaktisti lähellä toisiaan ja potilaan helposti saavutettavissa. Alkuvaiheessa simuloimme potilaslogistiikkaa ymmärtääksemme, miten potilaat kulkevat rakennuksessa ja löytävät eri toiminnot mahdollisimman helposti, Ugas sanoo.
Ugasin mukaan sairaalan toimintojen sijoittelu ja jaottelu eri kerroksissa on samankaltainen kuin muissa Suomen uusissa sairaaloissa, esimerkiksi Jyväskylään rakentuvassa sairaala Novassa. Potilashuoneet sijaitsevat kerroksissa 5–7, jotka nousevat alakerrosten rakennusmassasta muodostaen sakaramaisen rakenteen.
– Ratkaisu mahdollistaa runsaan luonnonvalon potilastiloihin sekä toimivat hissiyhteydet, Ugas sanoo. Sairaan henkilökunta on ollut suunnittelussa mukana alusta lähtien.
– 3D-virtuaaliympäristöön eli niin sanottuun CAVE-tilaan mallinnettiin tyyppihuoneita ja kokonaisia osastoja, joissa henkilökunta pääsi 3D-lasien avulla tarkastelemaan tilojen toimivuutta ja löytämään detaljitason muutostarpeet, Ugas kertoo.
Tarkan suunnittelun ansiosta sairaalassa on sijoitettu lähelle toisiaan toimintoja, jotka voivat hyödyntää yhteisiä tiloja ja henkilökuntaa.
– Tietomallinnus on ollut keskeisessä roolissa suunnittelussa. Sairaalahanke valittiin Suomen ja Baltian parhaaksi tietomallihankkeeksi Tekla BIM Awards -kilpailussa, ja lisäksi saimme kunniamaininnan kansainvälisessä kilpailussa, projektijohtaja Kimmo Ahonen kertoo.
Suunnittelun tärkeänä lähtökohtana on ollut myös kuntoutuksen korostaminen, mikä on synnyttänyt uudenlaisia ratkaisuja.
– Potilasosastoja yhdistävillä käytävillä on erityisiä kuntoutuskatuja, joissa potilaat voivat omatoimisesti käyttää kuntoutusvälineitä sekä tavata läheisiään ja muita potilaita, Ahonen kertoo.
Puuta pintaan, luonto näkyviin
Tilaajan toiveena on ollut alusta lähtien puun hyödyntäminen rakentamisessa.
– Ylimpien kerrosten toteuttamisessa pohdittiin suunnitteluvaiheessa puurakenteisten tilaelementtien käyttöä, mutta rakennuksen layout ei kustannussyistä soveltunut niiden käyttöön. Lopulta päädyttiin käyttämään ulkoseinä- ja räystäselementtejä. Ykkös vaiheen julkisivussa on noin 450 puurakenteista ja -verhoiltua elementtiä, kaikkiaan noin 10 000 neliötä, Tuukka Hakkarainen kertoo.
Julkisivun puuelementtien paneelit leikittelevät harmaan eri sävyillä, mikä poikkeaa sairaaloiden totutusta valkoisesta layoutista. Puu näkyy vahvasti myös sisätiloissa.
– Esimerkiksi opastekylteissä on käytetty runsaasti puuta. Lisäksi rakennukseen tulee taidetta, jossa puu ja luontoteemat laajemminkin ovat vahvasti näkyvillä. Sisätiloihin on kehitetty yhteistyössä Metsähallituksen kanssa luontoelementtejä kuten kainuulaisten luontokohteiden karttakuvia, Ugas sanoo.
Talo täynnä älykkäitä ratkaisuja
Kainuun uuden sairaalan toteutuksessa on noudatettu Smart Hospital -tavoitteita, joilla haetaan toiminnan tehostamista ja sujuvuutta potilaiden hoidossa sekä kiinteistön käytössä ja ylläpidossa. Väyläpohjainen automaatioratkaisu on yksi esimerkki ratkaisuista. Kaikki mahdolliset sairaalan laitteet ja järjestelmät on integroitu Caverionin rakennusautomaatiojärjestelmään.
– Tämä on mahdollistanut osittain luopumisen laitekohtaisista ohjausjärjestelmistä, mikä on tuonut selkeitä säästöjä. Myös leikkaussalien Opera-ohjausjärjestelmä on kytketty järjestelmään, minkä ansiosta voitiin luopua erillisestä leikkaussalien ohjausjärjestelmästä, projektijohtaja Veikko Laitila Caverion Suomi Oy:stä kertoo. Yksi rakentamista nopeuttanut innovaatio oli yli 200 potilaspäädyn esivalmistus tehtaalla.
– Potilaspäätyihin asennettiin jo tehtaalla valmiiksi muun muassa pistorasiat, sairaalakaasupisteet, valojen ohjaus, hoitajakutsujärjestelmä, kännykän latauspiste, telineitä sairaalalaitteille sekä erilaisia turvallisuusjärjestelmiä. Esivalmistettujen päätyjen asennus huoneeseen kesti vain pari tuntia, mikä nopeutti potilashuoneiden valmistumista. Teollisen valmistuksen ansiosta potilaspäädyt ovat tasalaatuisia, Laitila kertoo.
Hukkaenergia talteen kaikkialta
Sairaalan tekniikan ja tukipalvelujen sydän sijaitsee neljännessä kerroksessa, jossa ovat kaikki ilmanvaihtokoneet, putkipostiterminaalit, dialyysijärjestelmät sekä välinehuollon tiloja.
– Ilmanvaihtokoneiden sijoitus neljänteen kerrokseen oli luontevaa, koska suuria ilmamääriä vaativat leikkaussalit sijaitsevat kolmannessa kerroksessa. Toisaalta keskellä rakennusta sijaitseva ilmanvaihtotekniikan keskittymä helpotti kanavointeja myös rakennuksen yläosaan, Nina Komu toteaa.
Ilmanvaihtokoneita on kaikkiaan 64, ja niiden keskimääräinen kapasiteetti on 2300 litraa sekunnissa. Lisäksi kahdeksan pienempää iv-konetta palvelee porrashuoneita. Suurin osa ilmanvaihtokoneista oli jo tehtaalla esivalmisteltu, mikä nopeutti asennustöitä.
Kaikkiaan uudessa sairaalassa on ilmanvaihtokanavia 28 kilometriä. Sairaalan kaikkien putkien yhteen laskettu pituus on Nina Komun mukaan lähemmäs 200 kilometriä. Esimerkiksi putkipostijärjestelmiä on kaksi, joista toinen on varattu verinäyteputkille, toinen muuhun käyttöön kuten asiakirjoille.
Pyykit ja jätteet kulkeutuvat putkia pitkin logistiikkaterminaaliin, josta ne jatkavat matkaansa eteenpäin. Logistiikkaterminaaliin tulevien tarvikkeiden jakelussa hyödynnetään neljää varastoautomaattia, mikä on vähentänyt varastotilojen tarvetta. Pystysuuntaiset automaatit täytetään pohjakerroksessa, ja tavarat voidaan noutaa kerrosten käyttöaukoilta.
Rakennuksen päälämmitysmuoto on kaukolämpö, mutta sairaalassa on tehokas sisäinen energian kierrätysjärjestelmä.
– Sairaalan sisäinen hukkaenergia otetaan talteen hiilidioksidilämpöpumpulla. Sen avulla energiaa voidaan hyödyntää lämmityksessä, jäähdytyksessä ja käyttöveden lämmityksessä tarpeen mukaan. Hiilidioksidilaitos on eräänlainen sisäinen energiapankki. Laskennallisesti se on hyvin tehokas, sillä laitoksen takaisinmaksuaika on vain vajaat kolme vuotta, Komu kertoo.
Osa sairaalan jätevesistä kuljetetaan kahden hybridivaihtimen läpi. Siirtimien avulla kerätty energia siirtyy käytettäväksi uudelleen.
– Lisäksi sprinklerijärjestelmän 300 kuution vesimäärää käytetään puskurina rakennuksen jäähdytyksessä. Kokonaisuutena sairaalan sisäiset energialähteet ja hukkaenergia on haluttu hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, Komu toteaa.
Potilastiloissa lämmitys ja jäähdytys on toteutettu kattoihin asennetuilla nestekiertoisilla säteilypaneeleilla.
– Säteilylämmitys sopii erityisen hyvin potilastiloihin, sillä se on huomaamaton ja hygieeninen. Perinteisiä lämpöpattereita on yleisissä tiloissa jonkin verran, ja kosteissa tiloissa lattialämmitykset, Komu sanoo.
Teksti Timo Sillanpää | Kuvat Kimmo Rauatmaa
