Hotelli Ilveksen peruskorjaus
Tammerkosken kansallismaisemassa sijaitsevan 19-kerroksisen Original Sokos Hotel Ilveksen peruskorjauksessa uudistettiin hotellihuoneet, sisäänkäyntiaula, kokoustilat ja ravintolat. Lisäksi niiden talotekniikka, valaistus ja automatiikka päivitettiin. Ulkoasuun palautettiin 1980-luvun henkeä.
Ilveksen kiinteistön omistaa Keva, ja hotellitoiminnasta vastaa S-ryhmän hotelliyhtiö Sokotel. Kevan mukaan Ilves on eläkesijoittajalle sopiva kohde, jossa yhdistyvät pitkä omistus, vakaa tuotto sekä luotettava ja pitkäaikainen vuokralainen. Kohde on yksi kahdeksasta Kevan kokonaan tai osittain omistamasta hotellikiinteistöstä.
Kevan rakennuttajapäällikkö Saku Pöntynen kertoo, että reilut 20 miljoonaa euroa maksaneen peruskorjauksen valmistelu aloitettiin vuonna 2018.
– Yhtenä vaihtoehtona oli toteuttaa remontti siten, että osa hotellista olisi pysynyt avoinna. Korona muutti kuitenkin markkinatilannetta niin paljon, että hotelli päätettiin laittaa kokonaan kiinni.
Hotelli tyhjennettiin peruskorjauksen alta joulukuussa 2020, ja rakennustyöt voitiin käynnistää vuodenvaihteessa 2021. Sisätilojen remontti kesti yksitoista kuukautta.
– Rakentaminen sujui aikataulussa, ja lopputulos on onnistunut. Tämä varmistaa hotellin kiinnostavuuden tulevinakin vuosikymmeninä, mikä on myös kiinteistönomistajan etu, Pöntynen toteaa.
Hotellinjohtaja Marco Sylvelin on ylpeä uudistuneesta Ilveksestä, joka avautui asiakkaille maaliskuussa 2022.
– Uudistunut hotelli on tyylikäs ja hieno. Hotellimajoittujien lisäksi Ilves vetää puoleensa ravintola-asiakkaita.
Ilveksen palveluksessa työskentelee lähes sata henkilöä, minkä lisäksi yhteistyökumppanien kautta työllistyy useita kymmeniä. Sylvelin nostaakin henkilöstön ykköseksi arvioidessaan mikä on parasta uudistuneessa hotellissa.
– Panostamme laadukkaaseen, helposti lähestyttävään ja rentoon tamperelaiseen vieraanvaraisuuteen, Sylvelin toteaa.
Peruskorjauksen rakennuttajakonsulttina sekä rakennuttamisen ja rakennustöiden valvojana toimi A-Insinöörit. Projektipäällikkö Timo Mäkinen kertoo, että ohjausryhmä lähti viemään hanketta eteenpäin vuoden 2019 toukokuussa.
Hankkeen ollessa nyt loppusuoralla Mäkinen toteaa sen sujuneen todella hyvin. Yhteistyö osapuolten välillä on toiminut hienosti ja hyvässä hengessä.
– Hanke pysyi aikataulussa ja budjetissa. Jos olisi lähdetty myöhemmin liikkeelle, olisi tämä ollut hankalaa muun muassa materiaalipulan ja hintojen nousun vuoksi. Peruskorjauksen voidaankin todeta ajoittuneen hyvään ajankohtaan.
Tahtituotanto toimi hyvin
Hanke toteutettiin hotellihuoneiden osalta tahtituotannolla, joka osoitti toimivuutensa.
– Meillä ei ollut paikallisesti kokemusta tahtituotannosta, ja ennen kuin siihen päädyttiin, asiaa tutkiskeltiin tarkkaan. Tahtituotanto osoittautui erinomaiseksi ratkaisuksi, kun ensimmäisten purkutöiden edetessä voitiin ratkoa havaitut ongelmat ja tehdä suunnitelmiin tarvittavat muutokset.
Projektinjohtourakoitsijana toimi Skanska Talonrakennus Oy. Työpäällikkö Matti Sunell allekirjoittaa tahtituotannon hyödyt kohteessa, jossa on paljon toistuvuutta.
– Tahtituotanto vaatii onnistuakseen hyvää valmistautumista, ennakointia ja aikataulutusta sekä töiden yhteensovittamista ja ohjausta. Lisäksi on tärkeätä, että kaikki sitoutuvat tahtituotantoon. Kiinteistön omistaja, konsultti ja hotellioperaattori olivat hyvin valmistautuneet hankkeeseen, joka oli yksi onnistumisen edellytyksistä tahtituotannon aikataululle.
Hankkeen työmaavahvuus oli suurimmillaan alkukesästä 2021, jolloin työmaalla oli yli 200 henkilöä.
Niin kutsuttuja yllätyksiä tuli Sunellin mukaan jonkin verran vastaan. Ne olivat kuitenkin kokoluokaltaan sellaisia, etteivät ne viivästyttäneet hankkeen valmistumista.
– Aikataulu piti alusta loppuun. Sisätöiden osalta hanke voitiin luovuttaa tilaajalle nollavirheluovutuksena joulukuun alussa 2021.
Mallia Amerikasta
Hotelli Ilveksen perusparannuksen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Aihio Arkkitehdit (nykyään Architecture Company ARCO). Pääsuunnittelija Kalevi Näkki ja projektiarkkitehti Aleksi Kokko toteavat, että vahvan nousukauden aikaan vuonna 1986 valmistuneessa hotelli Ilveksessä näkyy ajalle tyypillinen loistokkuus.
Näkki perehtyi rakennuksen historiaan laatiessaan siitä rakennushistoriaselvityksen.
– Rakennushanketta varten oli vuonna 1982 perustettu työryhmä, johon myös hotellin arkkitehti Mauno Kitunen kuului. Ryhmä teki hanketta valmistellessaan viikon matkan Yhdysvaltoihin tutustuen hotellimaailman huippukohteisiin. Sieltä palattua hotellista päätettiin tehdä Suomen paras ja silmiinpistävän näkyvä.
Noin 69 metrin korkuinen Ilves oli valmistuessaan Suomen korkein hotelli, ja sen hissit olivat nopeimmat asuinrakennushissit.
Huoneisiin uutta talotekniikkaa ja ilmettä
Ilveksen 336 hotellihuonetta sijaitsee kerroksissa 3–18, ja vip-kabinetti on 19. kerroksessa. Hotellihuoneiden lattiamateriaalit uusittiin ja pinnat maalattiin. Kylpyhuoneissa uudistettiin kaikki: pinnat ja laatoitus sekä talotekniikka ja vesikalusteet.
Hotellinjohtaja Marco Sylvelin kuvailee huoneiden sisustusta skandinaavisen tyylikkääksi ja kodikkaaksi. Kalustuksessa on hyödynnetty myös vanhoja laadukkaita kalusteita, jotka on entisöity.
Huoneiden yli 800 ikkunaa vaihdettiin nykyaikaisiin alumiini-ikkunoihin, jotka ovat alkuperäisen mallin mukaiset. Uudet ikkunat lisäävät kiinteistön energiatehokkuutta huomattavasti.
Talotekniikka- ja sähkösuunnittelusta vastasi AX Suunnittelu, joka on nykyisin osa A-Insinöörit -konsernia. LVI-suunnittelija Tero Niittylahti kertoo, että hotellikerroksissa ja -huoneissa uusittiin tekniikka lähes kauttaaltaan ilmanvaihdon runkokanavia ja lämmitysputkia lukuun ottamatta. Suunnittelussa oli hyvänä apuna tietomallinnus.
Hotelli luopui vuonna 2006 huoneistokohtaisesta jäähdytyksestä, kun sille rakennettiin jäähdytysjärjestelmä, joka käyttää Tammerkosken vettä kylmän lähteenä. Koskikylmää jaettiin puhallinkonvektoreilla. Nyt vanhat puhallinkonvektorit uusittiin hiljaisempiin malleihin, jotka varustettiin lämmitysmahdollisuudella, joten asiakas voi säätää huoneen lämpötilaa mieleisekseen ympäri vuoden. Lisäksi lämmityspatterit uusittiin.
Ilmanvaihtokanavat puhdistettiin sekä tiivistettiin tarvittavilta osin. Hotellikerrosten ilmanvaihdon konehuone on 19. kerroksessa ja muiden tilojen konehuone toisessa kerroksessa.
Peruskorjauksen tahtituotanto sopi Niittylahden mukaan hyvin kohteeseen myös suunnittelun kannalta. Ensimmäisten kerrosten purkutöiden edetessä suunnitelmia voitiin tarkistaa ja tarvittavin osin muuttaa.
Sähkösuunnittelun projektipäällikkö Teemu Simoselle Ilves on tuttu kohde. Vuosien varrella suunnittelupöydällä on ollut isompia ja pienempiä uudistuksia. Nyt työn alla olivat huonekerrosten, kokoustilojen, ravintoloiden ja aulan sähköt.
– Huoneissa tehtiin isot muutostyöt, eli asennettiin uusi valaistus, pistorasiat ja yleiskaapelointi sekä kylpyhuoneiden lattialämmitys. Valaistuksenohjausjärjestelmän ansiosta asiakkaan tullessa huoneeseen syttyvät valot automaattisesti, eikä avainkorttia enää tarvita valaistuksen ohjauksessa, Simonen kertoo.
Rakennuksen nousukeskuksia uusittiin tarvittavilta osin. Kaapelireittejä lisättiin tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen.
Aulan, ravintoloiden ja kokoustilojen valaistusta on nyt mahdollista säätää tarpeenmukaiseksi, mitä oli käyttäjien taholta toivottu.
Turvallisuutta lisäävät nykyaikaiset paloilmoitin- ja äänentoistojärjestelmät, rakennuksessa on myös palomieshissi.
Messinkiä, marmoria ja peilipintaa
Perusparannuksen suurimmat tilamuutokset tehtiin ensimmäisen kerroksen pääaulaan, ravintolatiloihin ja Ballroomiin. Hotellin vastaanoton ja Ballroomin sisustussuunnittelusta vastasi Rune & Berg Design johtavana suunnittelijana sisustusarkkitehti (SIO) Riina Ruska.
– Rakennus on upea oman aikakautensa tuote, jonka säihkettä oli peitetty vuosien mittaan tehdyissä muutostöissä. Nämä kerrostumat purkamalla saatiin esille alkuperäistä glamouria, Ruska kertoo.
Suunnittelijan kolme teemaa oli tarjota asiakkaille vahva hotellikokemus legendaarisessa hotellissa, luoda työntekijöille toiminnallisesti hyvät tilat sekä kunnioittaa vanhaa arkkitehtuuria. Avainsanoina olivat muun muassa arjen luksus ja selkeys.
– Ilves on myös konferenssikeskus, jossa voi olla useita satoja osallistujia. Tilajärjestelyissä piti huomioida ison ihmismäärän oleskelu ja liikkuminen aulassa niin, että se olisi mahdollisimman sujuvaa.
– Sokkeloiset tilaratkaisut tehtiin avarimmiksi sekä luotiin yhtenäisempää työskentely- ja oleskelutilaa. Vastaanottotiskinä palvellut marmoripöytä purettiin. Modernit, niin kutsutut satelliittitiskit sijoitettiin lähemmäs sisäänkäyntiä vastaanottamaan vieras heti sisään astuttaessa, Ruska kertoo.
Vanhan vastaanottotiskin takana olleen toimistotilan paikalle rakennettiin aularavintola, jonka komea messinkinen baaritiski sopii ympäristöönsä.
Aulan sälekattoa ei voitu entisöidä, mutta tilalle vaihdettiin samanlainen. Uusi sälekatto ohjaa kohti vastaanottotiskiä. Säleiden välissä olevat led-nauhat antavat raikkaan ja modernin valaistuksen ja toimivat tehokkaana työvalona.
Aulan katseenvangitsijoina ovat alkuperäiset messinkipilarit, jotka kuorittiin valkoisten peltien takaa jälleen esille. Alkuperäistä marmoriseinää säilytettiin mahdollisuuksien mukaan. Yhdelle seinälle asennettiin vihreä sammalseinä, jossa on kolmea lintua muistuttava hotellin logo.
Marmorilattia kunnostettiin ja osassa aulatilaa ollut tekstiilimatto vaihdettiin mosaiikkiparkettiin. Tämä luo kodikkuutta marmorin, messingin ja peilikaton rinnalle.
Ballroom sai vanhat ovensa takaisin
Arkkitehti Kalevi Näkki iloitsee, että vuosien varrella kolmeen tilaan jaetussa Ballroomissa oli remonteista huolimatta säilytetty vanhaa, joten se oli mahdollista palauttaa lähelle alkuperäistä asuaan.
Ballroom palautettiin yhdeksi kokonaisuudeksi, ja sen varastossa olleet metallipariovet tuotiin entiselle paikalleen. Ballroomiin mahtuu 450 henkilöä. Tila on edelleen mahdollista jakaa myös osiin siirtoseinin.
Sisäänkäynnin luona oleva seinäveistos otettiin esille valkoisten peltikuorten takaa. Samoin Ballroomin katon hienot kristallilaivat palautettiin entiselleen.
– Yksi kristallivalaisin oli jossain remontissa peitetty Tampere-aiheisin kuvin. Onneksi sen lasisulkia ei ollut hävitetty, vaan ne löytyivät varastoituna hotellin kellarista ja voitiin siten laittaa takaisin paikalleen, Näkki kertoo.
Ravintoloille uudet konseptit
Ilveksen ravintoloista Rosso ja Amarillo saivat täysin uuden ilmeen. Näiden suunnittelusta vastasi sisustussuunnittelutoimisto Visionary Design Partners Helsinki Oy.
– Suunnittelimme täysin uudistuneiden Rosson ja Amarillon konseptit, aamiaishuoneen sekä Ukko-Nooan päälle rakennetun kattoterassin, sisustussuunnittelija Jaana Ekman kertoo.
Ekmanin mukaan Amarillon konsepti on raikas, tuore, värikäs ja nuorekas. Ravintolasta pääsee kattoterassille, josta on upeat näkymät yli Tampereen. Amarillon ja Rosson väliin sijoitettiin aamiaishuone.
– Suunnittelu eteni projekti projektilta hyvin aikataulussa ja hyvin ammattimaisesti. Mukana oli tavanomaisesta poiketen iso joukko suunnittelijoita, koska koko hotelli suunniteltiin kerralla. Vaikka niin kutsuttuja liikkuvia osia oli paljon, sujui yhteistyö hienosti, Ekman toteaa.
Rakennuksen matalassa osassa sijaitsevien Amarillo- ja Ukko Nooa -ravintoloiden katolla olevalle 160-paikkaiselle terassille pääsee sekä sisä- että ulkokautta. Hatanpään valtatien puolella oleva sisäänkäynti avattiin jälleen sen oltua suljettuna kymmenisen vuotta.
Ilveksen legendaarinen yökerho sijaitsee rakennuksen alakerrassa, samoin sauna- ja uima-allasosasto. Näihin tiloihin ei nyt toteutetussa perusparannuksessa juuri koskettu, sillä ne ja ensimmäisessä kerroksessa olevat keittiötilat on uusittu kymmenkunta vuotta sitten.
Hanke jatkuu keväällä hotellin piha-alueen viimeistelytöillä. Hotellin edustan kohdalla pihakansi eli pysäköintihallin katto vedeneristetään ja ajoväylät uudistetaan. Myös pihan valaistus uusitaan kauttaaltaan.
Pihajärjestelyjen myötä hotellin pääsisäänkäynnille saatiin kaivattua lisätilaa. Pihan alla on noin 130 auton paikoitustilat kahdessa kerroksessa.
Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Rami Marjamäki
