Granlund laajentaa datakeskus-liiketoimintaansa Ruotsiin
Granlund-konserni laajentaa datakeskus-liiketoimintaansa Ruotsiin avaamalla Lidköpingiin konesalien suunnitteluun ja asiantuntijapalveluihin keskittyvän yrityksen. Yksikkö aloittaa toimintansa neljän paikallisen asiantuntijan voimin ja vahvuus on tarkoitus nostaa kymmeneen henkeen kevään 2020 aikana.
Granlundilla on Ruotsissa useita pitkäaikaisia konesaliasiakkuuksia, ja Granlund Sweden AB:n perustamisen myötä jalansijaa Ruotsin markkinoilla voidaan vahvistaa merkittävästi. Konesaliliiketoimintaan on panostettu Granlundilla viime vuosina vahvasti: se työllistää lähes 100 asiantuntijaa konsernin 1000 osaajasta.
Konesalisuunnittelun liiketoimintajohtaja Jari Innanen Granlund Oy:stä näkee Ruotsin markkinoilla paljon potentiaalia.
”Toiminnan laajentaminen Ruotsiin antaa meille loistavat mahdollisuudet vahvistaa datakeskusliiketoimintaamme. Konesalien rakentaminen on vahvassa kasvussa ja Pohjoismaista erityisesti Ruotsi on onnistunut houkuttelemaan useita alan toimijoita. Markkina on huomattavasti Suomen markkinaa suurempi”, Innanen kertoo.
”Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on nousta yhdeksi datakeskussuunnittelun johtavista toimijoista Ruotsissa. Tietysti Ruotsi on kiinnostava markkina muutenkin. Uskomme, että Granlundilla on sellaista erityisosaamista, joka kiinnostaa myös naapurimaassamme”, toimitusjohtaja Pekka Metsi toteaa.
Granlund Sweden AB:n toimitusjohtajana aloittavan Marcus Karlssonin mukaan datakeskusten tulevaisuus niin Ruotsissa kuin muualla maailmassa näyttää hyvin positiiviselta siirrettävän datan määrän ja nopeusvaatimusten kasvaessa.
”Nyt toiminnan aloittavalla tiimillämme on vahva kokemus globaalista konesalibisneksestä sekä laajat paikalliset verkostot. Tämä mahdollistaa toiminnan nopean käynnistämisen Ruotsissa”, Karlsson sanoo.
Granlundin tietojen mukaan Pohjoismaihin kohdistuvat konesali-investoinnit voivat seuraavan viiden vuoden aikana olla jopa 20 miljardia euroa. ”Pohjoismaat ovat datakeskuksille ideaalinen sijoituspaikka mm. stabiilin poliittisen tilanteen, sähkön saatavuuden, kylmän ilmaston, osaavan työvoiman sekä alhaisten operatiivisten kustannusten vuoksi”, Innanen sanoo.
