Granlund: Kiinteistö- ja rakennusala on digimatkansa alussa
Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisoituminen vaatii panostuksia ja muutos on ollut hidasta, selvisi Granlundin tekemästä Kiinteistö- ja rakennusalan digitaalinen kyvykkyys -tutkimuksesta.
Granlundin vastajulkaistun tutkimuksen pohjalla oli keväällä 2022 tehdyt satakunta haastattelua. Haastateltavien joukossa oli kiinteistö- ja rakennusalan yritysten johtoa sekä asiantuntijoita. Haastattelut tehtiin yhteistyössä Motleyn ja Hanken Academic Business Consultingin kanssa.
Tutkimuksen mukaan digitalisaation esteitä alalla ovat laadukkaan tiedon puute, päällekkäiset järjestelmät ja ymmärtämättömyys tiedon hyödyntämisestä. Lisäksi vaikeutena on, ettei tietoa jaeta eri toimijoiden kesken.
– Ala on digitaalisen matkansa alussa. Nyt on aika nostaa elinkaariajattelu pääosaan ja pyristellä irti alan siiloista ja hajautumisesta. Kun panostamme yhdessä tiedon laatuun ja hyödyntämiseen, lisäämme alan tuottavuutta, laadukkuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä, sanoo Granlundin digitaalisen liiketoiminnan suunnittelupäällikkö ja tutkimusraportin kirjoittaja Francisco Forns-Samso sanoo. Tutkimuksen toinen tekijä on Granlundin asiakkuuspäällikkö Valerijs Davidko.
Tutkimukseen vastanneista 47 % päivittää kohteidensa tietoja säännöllisesti ja 24 % vain silloin, kun kiinteistössä on tapahtunut suuria muutoksia.
72 % vastaajista totesi, että tieto on monissa eri järjestelmissä eikä niiden välillä ole integraatioita. 62 %:n mukaan yrityksissä ei ole ymmärrystä siitä, miten tiedolla voidaan edistää strategisia tavoitteita.
– Jotta voimme vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin meidän on pystyttävä hyödyntämään tietoa rakennusten koko elinkaaren ajan. Esimerkiksi tiedot materiaalivalinnoista ja niiden hiilijalanjäljestä ovat aivan yhtä tärkeitä niin suunnittelu- kuin purkuvaiheessakin. Toistaiseksi nämä tiedot ovat eri toimijoiden käsissä hajanaisissa järjestelmissä, jolloin niiden hyödyntäminen on hankalaa, Forns-Samso toteaa.
Kiinteistö- ja rakennusalan digitaalinen kyvykkyys -tutkimus osoittaa, että alan ajattelutapa on muuttumassa: tiedon hyödyntämisestä ja tiedon avoimesta jakamisesta ollaan kiinnostuneita. 40 % vastaajista oli valmis jakamaan tietoa, jos he myös hyötyvät siitä itse, ja 38 % oli valmis jakamaan tietoa avoimesti.
– Nyt on panostettava tiedon laatuun ja standardisoimiseen. Mitä enemmän pystymme hyödyntämään tietoa, sitä merkityksellisemmäksi tieto tulee. Ilmastonmuutokseen vastaaminen vaatii alalta uusia innovaatioita. Laadukas tieto antaa meille mahdollisuuden hyödyntää automatisointia, tekoälyä, koneoppimista ja lisättyä todellisuutta alan kehittämisessä, Francisco Forns-Samso sanoo.
