Vihreän energian logistiikkakeskus nousi Kuopioon
Aurinkosähkö ja 300 metriä syvät energiakaivot merkitsevät vuosittain kymmenien tuhansien eurojen säästöjä Savon Kuljetus Oy:n uuden logistiikkakeskuksen käyttökuluissa. Kesäkuussa valmistunut keskus sijaitsee Kuopion eteläpuolella Pienen Neulamäen alueella, josta on kehittymässä Kuopion seudulle uusi logistiikan ja teollisuuden keskittymä.
Logistiikka- ja infrapalveluihin erikoistunut Savon Kuljetus Oy pääsi muuttamaan uuteen logistiikkakeskukseen kesäkuun alkupuolella. Runsaan 7000 neliömetrin laajuinen logistiikkakeskus nousi Pienen Neulamäen yritysalueelle Asevarikontie 15:een ripeällä vauhdilla, alle vuodessa.
Rakennukseen sijoittuvat Savon Kuljetuksen logistiikkatoiminnot sekä yrityksen pääkonttori. Lisäksi keskuksessa on tilat Savon Kuljetuksen tytäryhtiölle, Suomen GPS-Mittaus Oy:lle, sekä elintarvikekuljetuksiin erikoistuneelle Kuljetus Weeman Ky:lle, jonka kanssa Savon Kuljetus tekee tiivistä yhteistyötä. Muovilaatikoiden pesupalveluista keskuksessa vastaa Savon Laatikkopesu Oy.
– Uuden logistiikkakeskuksen rakennuttaminen oli pitkä projekti. Meillä on ollut toimintoja Kuopiossa viidessä eri kiinteistössä, joissa on jouduttu tekemään monenlaisia tilakompromisseja. Ensin etsimme tarkoituksiimme sopivaa kiinteistökehityskohdetta, mutta sellaisia ei ollut tarjolla. Voimme nyt keskittää liiketoimintaamme saman katon alle, kun käytössä on riittävästi tilaa ja talotekniikkakin vastaa tämän päivän vaatimuksia, kertoo Savon Kuljetus Oy:n liiketoimintajohtaja Kimmo Pekonen.
Uusi logistiikkakeskus varmistaa sen, että kasvavat kuljetustarpeet kyetään hoitamaan sujuvasti. Savon Kuljetus kuljettaa päivittäin noin 5000 pakettia, ja korona-aikana määrä on kasvanut verkkokaupan vilkastumisen myötä.
Savon Kuljetuksen toimistossa työskentelee noin 30 henkilöä, Suomen GPS-Mittauksen tiloissa lähes 40.
– Lisäksi terminaalissa tulee ja menee omia kuljettajiamme noin 80, ja saman verran on myös Weemanilla, Pekonen kertoo.
Kuopio kasvaa erityisesti etelän suuntaan. Pienen Neulamäen alueen 3,4 hehtaarin tontti täyttää Pekosen mukaan hyvin yrityksen vaatimukset sijainnin suhteen, sillä Viitostie on kivenheiton päässä alueesta. Runkokuljetukset tulevat pääasiassa pääkaupunkiseudulta, joten sijainti kaupungin eteläpuolella lyhentää raskaan liikenteen kuljettajien ajoaikoja.
Pieni Neulamäki on entistä Puolustusvoimien varikkoaluetta, jonka pinta-ala on lähes 400 hehtaaria. Alueella on toiminut jo useita vuosia Inex Partners Oy:n logistiikkaterminaali. Toimitusjohtaja Markus Pohjonen KVR-urakoinnista vastanneesta Rakennusliike Pohjonen Oy:stä arvioi, että Pienestä Neulamäestä kehittyy vahva logistiikan ja teollisuuden keskittymä.
– Miltei kaikki tontit on myyty ja kaupungilla on jo paineita laajentaa aluetta, Pohjonen kertoo.
Logistiikkakeskuksen investorina on Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa rautakauppaa harjoittava Kauko E. Naumanen Oy.
– Kohdetta oli mukava rakentaa, kun sen tiesi tulevan suomalaiseen omistukseen, Pohjonen sanoo.
Asiakkaalla selkeä näkemys tiloista
Arkkitehtipalvelu Oy:n projektiarkkitehti Harri Nieminen ja arkkitehti Tommi Rytkönen aloittivat kohteen suunnittelun keväällä 2021. Maanrakennustyöt tontilla käynnistyivät heinäkuussa.
– Savon Kuljetuksella oli selkeä näkemys rakennukseen tulevista toiminnoista, mikä helpotti meidän työtämme. Hyvän pohjan hankkeelle loi myös se, että Kuopion kaupunki oli rakentanut valmiiksi alueelle kunnallistekniikan. Tiukka aikataulu vaati hyvää yhteistyötä suunnittelijoilta ja rakentajilta, Rytkönen kertoo.
Toimistotilojen osuus rakennuksen kokonaisalasta on noin 1750 neliömetriä, mihin sisältyvät Suomen GPS-Mittauksen käyttöön tulevat melu- ja pölysuojatut laboratoriotilat. Yritys on erikoistunut muun muassa geotekniikkaan, pohjatutkimuksiin ja ympäristöpalveluihin. Se tekee maaperätutkimuksia paitsi kunnille, kaupungeille ja Väylävirastolle myös Savon Kuljetuksen oman maa- ja kiviainestuotannon pohjaksi.
Toimistotiloja on rakennuksen molemmissa päädyissä. Suunnitteluvaiheessa runkoratkaisussa esillä olivat myös puurakenteet, mutta niistä luovuttiin, koska rakennuksen paloluokitus nostettiin P1:een, jossa kantavien rakenteiden on kestettävä sortumatta tulipalossa.
– Keskuksessa on monenlaisia toimintoja: toimistotilojen lisäksi avonaista terminaalitilaa, kylmiö- ja pakastevarastoja, ajojärjestelijän tiloja ja laatikkojen pesulinjasto. Toimistoissa varsinaista monitilaympäristöä on tämän päivän mittapuun mukaan suhteellisen vähän. Huonemaiset toimistotilat on suunniteltu siten, että tiimityöskentely on helppoa, Nieminen toteaa.
Rakenteeltaan terminaali on läpivirtausterminaali, jossa runko- ja jakelukuljetukset yhdistyvät. Savon Kuljetuksella on käytössään noin 30 jakeluautoa ja saman verran pakettiautoja. Lastauslaitureita on 25, joista kylmätuotteille on seitsemän ja laatikkopesulalle kaksi. Lisäksi pakettiautoille on seitsemän lastauspaikkaa.
Toimistotilat kahdessa kerroksessa
Logistiikkakeskuksen rungon suunnittelusta vastasi elementtitoimittaja Consolis Oy. Suunnitteluryhmä Karrak Oy puolestaan keskittyi perustuksiin, päärakennesuunnitteluun sekä erikoistilojen rakenteellisiin yksityiskohtiin.
– Tontti oli rakentamisen näkökulmasta kiitollinen, sillä Kuopion kaupunki oli tehnyt mursketäytön kalliopohjaiselle tontille. Perustusten pilarianturat valettiin paikalla. Anturoiden välissä on sokkelielementit, kertoo päärakennesuunnittelija Risto Timonen Suunnitteluryhmä Karrakista.
Timosen mukaan 160 metriä pitkän ja 40 metriä leveän rakennuksen rakennesuunnittelun keskeiset ratkaisut edustavat tyypillistä hallirakentamista. Rakennuksen jäykistyksestä vastaavat pääasiassa mastopilarit, seinissä on pelti-villa-pelti -elementit. Avointa hallitilaa on terminaalissa paljon, ja esijännitettyjen i-palkkien pisimmät jännevälit ovat noin 14 metriä. Rakennuksen yläpohjassa on käytetty 20 metriä pitkiä TEK-laattoja.
– Toimistotiloissa on lisäksi jäykistävinä rakenteina väliseiniä sekä porrashuoneet, joita on yksi rakennuksen molemmissa päädyissä. Toimistotiloja on kahdessa kerroksessa.
– Rakennuksessa on kylmätiloja noin tuhat neliötä. Pakastetilojen osuus on noin 400 neliötä ja siellä suunnittelimme tarkoin rakenteiden yksityiskohtia. Alapohjarakenne toteutettiin 2-kerrosrakenteena, jossa on siis paksumpi alapohja, Timonen tarkentaa.
Läpivirtausterminaalin lattiassa on käytetty kuitubetonia. Sen mitoituksessa rakennesuunnittelijat ja lattian toimittaja varmistivat, että lattia kestää myös trukkiliikenteen aiheuttaman kuormituksen. Myös pakastetiloissa on käytetty kuitubetonia.
– Vaikka kyseessä on tyypillinen hallirakenne, monipuolisten toimintojen aiheuttama rasitus oli huomioitava suunnittelussa. Esimerkiksi laatikkopesulinjaston tiloissa on korkeat kosteus- ja höyrypitoisuudet. Myös siitä oli varmistuttava, että piha-alue kestää raskasta liikennettä ja täyttää pitkien HCT-yhdistelmien vaatimukset, Risto Timonen kertoo.
60 000 euron säästö vuodessa
Logistiikkakeskuksen taloteknisissä ratkaisuissa on kiinnitetty erityistä huomiota kiinteistön energiavirtojen kierrätykseen ja ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Tontilla on 17 noin 300 metriä syvää energiakaivoa, jotka palvelevat sekä lämmitystä että jäähdytystä. Energiakaivojen määrä on ylimitoitettu, jotta ne varmasti täyttävät tehtävänsä.
Rakennuksen katosta noin kolmanneksen kattaa on 2000 neliön kokoinen aurinkopaneelikenttä, jonka teho on 350 piikkikilowattia.
– Energiatehokkaat ratkaisut merkitsevät vuodessa noin 60 000 euron säästöä energiakustannuksissa, Markus Pohjonen sanoo.
Kesällä aurinkopaneelien tuottama sähkö käytetään kylmätilojen tarpeisiin eikä sähköä tarvitse myydä verkkoon. Kylmätilojen jäähdytykseen hyödynnetään energiakaivoissa kiertävän liuoksen lämpötilaa, joka suuren osan ajan vuodesta on alhaisempi kuin ulkolämpötila.
– Tontilla rakennuksen ulkopuolisiin täyttöihin on käytetty noin 15 000 tonnia kerrostalon purkamisesta saatua purkujätettä. Tämänkaltaisen täyttöaineksen käyttö vaatii aina luvan ELY-keskukselta, minkä vuoksi sen hyödyntäminen on järkevää vain riittävän suurissa kohteissa. Henkilöautojen pysäköintialueella on käytetty kierrätettyä asfalttimursketta, Pohjonen kertoo.
Vaikka raskaan liikenteen tulevaisuuden energiaratkaisut ovat vielä auki, logistiikkakeskuksessa on tehty teknisiä varauksia liikenteen sähköistymiseen.
Markus Pohjonen kertoo, että maailmanlaajuinen komponenttipula alkoi näkyä logistiikkakeskuksen rakentamisessa.
– Muuttunut maailmantilanne ilmeni esimerkiksi lattian pintamateriaalien ja sähkökomponenttien toimitusten viivästymisinä. Marraskuussa tilattua paloilmoitusjärjestelmää emme edes saaneet rakennuksen valmistumiseen mennessä, minkä vuoksi kohteeseen piti järjestää vartiointi, kunnes tekniikka on kunnossa. Myös materiaalien hintojen nousu toi haasteita kustannuspuolella, Pohjonen toteaa.
Teksti: Timo Sillanpää | Akseli Muraja