Vaasan Sähkö Areena moderniksi elämysareenaksi
SM-liigaa pelaava jääkiekkoseura Vaasan Sport luisteli marraskuussa kauden 2020–2021 ensimmäiseen kotipeliinsä uusitussa Vaasan Sähkö Areenassa. Mittavan peruskorjaus- ja laajennusprojektin ansiosta vaasalainen kiekkoväki sai modernin ja entistä tilavamman kotiareenan.
Uudistuksen yhteydessä jäähallin katon vanhat liimapuukaaret korvattiin teräsristikoilla. Samalla toteutettiin 13 500 neliön peruskorjaus ja laajennus, jossa uutta tilaa saatiin kaikkiaan 5000 neliötä. Areenan uusi katsomokapasiteetti on noin 5000 henkilöä, ja enimmillään tiloihin mahtuu noin 7000 henkilöä.
Vuonna 1971 rakennettua jäähallia on laajennettu aiemminkin. Kilpajään lisäksi saman katon alta löytyy kolme harjoitusjäätä. Kokonaisuus on mittakaavaltaan poikkeuksellinen Suomessa ja koko Euroopassa.
Nykysuuntauksen mukaisesti Vaasan Sähkö Areena palvelee monitoimiareenana, jossa voidaan järjestää monenlaisia urheilu- ja yleisötapahtumia. Halliuudistuksen odotetaan tuovan jatkossa paitsi lisää kiekkohuumaa myös taloudellista nostetta alueelle.
Noin 17 miljoonaa euroa maksaneen uudistushankkeen tilaajana toimi Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan omistama Vaasanseudun Areenat -kuntayhtymä. Kuntien ja kuntayhtymän lisäksi valtio osallistui kustannuksiin 750 000 eurolla. Ravintolamaailman toteutuksesta vastasi Hockey-Team Vaasan Sport Oy.
Kuntayhtymän hallipäällikön Tommi Pullolan mukaan uudistukselle oli iso tarve, sillä entiset tilat eivät vastanneet nykypäivän vaatimuksia. Katon liimapuukaaret olivat käyttöikänsä päässä, ja kiinteistötekniikka vaati uusimista. Tilankäytön kannalta ongelmana oli myös kaarihallin muoto.
– Peruskorjaus oli edullisempi vaihtoehto kuin uuden rakentaminen. Lisäksi areenan sijainti on loistava ja kokonaisuus toimiva, joten paikkaa ei haluttu lähteä vaihtamaan, Pullola sanoo.
Vaasassa sekä miehet että naiset pelaavat jääkiekkoa liigatasolla. Jääkiekossa ja taitoluistelussa on laajaa junioritoimintaa, ja harrastekiekko on suuressa suosiossa. Uudistunut areena on Pullolan mukaan saanut urheiluväeltä ja yleisöltä lähes pelkästään hyvää palautetta.
– Ihmettelyä on herättänyt, että muutos vanhaan on niin mittava. Entisellään ei ole juuri muuta kuin vanha päätykatsomo.
Tila on osa elämystä
Urheilutapahtumat ovat tänä päivänä yhä enemmän varsinaisen ottelun tai kilpailun ympärille rakentuvia elämystuotteita, joissa tapahtumapaikalla on tärkeä merkitys. Tämä oli yhtenä lähtökohtana myös Vaasan Sähkö Areenan uudistuksessa.
– Yksi Vaasan Sportin tavaramerkeistä on innokas kotiyleisö. Tavoitteena on ollut säilyttää vanhan jäähallin intiimi tunnelma, josta se oli tullut kuuluisaksi, kertoo Laaja Arkkitehdit Oy:n toimitusjohtaja ja hankkeen pääsuunnittelija Anders Höglund.
Tilankäyttö on suunniteltu niin, että uudistuksen jälkeenkin yleisö on lähellä pelaajia. Katsomo kiertää kaukaloa ja muodostaa niin kutsutun kattilailmiön.
Kauttaaltaan uusituissa sisätiloissa yleisöpalvelut on keskitetty toiseen kerrokseen, jossa tilava yleisökäytävä kiertää koko areenan ympäri helpottaen liikkumista. Uusi 400 asiakkaan ravintolakerros toimii myös vip-tilana, josta on näkymä suoraan jäälle.
Sisätiloissa harmaat teräs- ja betonipinnat toimivat neutraalina taustana värikäille mainoksille. Tehosteena on käytetty punaista, joka on myös Vaasan Sportin tunnusväri.
Areenan pintamateriaalien on oltava kovaa kulutusta kestäviä. Esimerkiksi lattioissa on käytetty kumimattoja, jotka tuovat pehmeyttä kovien materiaalien keskelle.
Teräsrakenteisen hallin arkkitehtuurissa on Höglundin mukaan pyritty välttämään teollisuushallimainen vaikutelma. Julkisivussa katseen kiinnittää uusi sisääntulokäytävä, joka on myös visuaalisesti houkutteleva. Julkisen rakennuksen leimaa tuovat myös yleisökäytävien isot ikkunapinnat.
– Tavoitteena oli, että rakennus ei ole suljettu boksi. Nyt ulospäin näkyy elämää, kun ihmiset kokoontuvat taukojen aikana yleisötiloihin.
Puukaarten tilalle terästä
Swecon projektijohtaja Joel Johansson kertoo, että areenahanketta on leimannut poikkeuksellisen suuri julkisuus.
– Jääkiekko on laji, joka herättää kiinnostusta. Hankkeen etenemisestä on tiedotettu avoimesti ja läpinäkyvästi. Kun kyseessä on suuri paikallinen investointihanke, myös budjetin pitävyys on ollut seurannan kohteena.
Yhtenä haasteena oli rakennustöiden yhteensovittaminen käytön kanssa. Muiden hallien käyttö jatkui saumattomasti koko projektin ajan. Johanssonin mukaan projektista teki erityisen myös se, että samanlaista kattomuutosta ei todennäköisesti ole muualla juuri tehty.
– Uusien ja vanhojen rakenteiden rajapinnat olivat yksi haastepaikka. Lisäksi runkorakenteiden vahvistaminen oli aikaa vievä vaihe, jonka urakoitsija kuitenkin sai tehtyä hyvissä ajoin.
Vanhat kattorakenteet korvattiin teräsrungolla, joka 57 metrin jännevälillä oli luonteva ratkaisu. Samalla katon geometria vaihtui tasakatoksi, ja rakennukseen saatiin lisää korkeutta.
– Uusi katto asennettiin teräsristikoiden päälle puuelementtirakenteisena. Samaa ratkaisua on käytetty monessa jäähallissa jo aikaisemminkin, kertoo rakennesuunnittelusta vastaava projektipäällikkö Petri Takkula Ramboll Finland Oy:stä.
Areenan kantava runko on pääosin terästä, ja katsomolaajennus tehtiin vanhojen katsomoiden tapaan betonista. Olemassa olevia betonirakenteita vahvistettiin tarpeellisilta osin, ja vanhoja rakenteita pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman paljon.
Laajennusosan rakenteissa on käytetty teräspilareita ja -palkkeja sekä ontelolaattaa. Laajennuksen yhteyteen rakennettiin uusi teräsrunkoinen ja lasikattoinen pääsisäänkäynti.
– Tavoitteena oli saada mahdollisimman hoikka ja näkymätön runkorakenne, mikä oli suunnittelun kannalta mielenkiintoinen tehtävä pääsisäänkäynnin geometria huomioon ottaen, Takkula sanoo.
Jäälle oikeat olosuhteet
Monitoimiareena on talotekniikan kannalta haastava suunnittelukohde, sillä ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän pitää taipua monenlaisiin käyttötilanteisiin. Swecon suunnittelupäällikkö Dan Jakobsson toteaa, että huomioon pitää ottaa paitsi käyttäjien myös jään vaatimukset.
– Hallien erikoisuus on, että niissä täytyy olla mahdollisimman hyvät olosuhteet myös jäälle. Sen laatu kärsii väärästä lämpötilasta tai kosteudesta.
Vaasan Sähkö Areenassa kilpahallin talotekniikka uusittiin kokonaan energiatehokkaaksi. Uusi ilmanvaihtojärjestelmä toimii samalla myös kuivatusjärjestelmänä. Kylmälaitteisto toteutettiin konttiratkaisuna hallin ulkopuolelle.
– Uudessa kylmäkoneessa on lämpöpumppu, jonka avulla lauhdelämpö otetaan talteen ja syötetään edelleen rakennuksen lämmitysjärjestelmään. Koko laitteisto on integroitu yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa osat pelaavat yhteen, Jakobsson kertoo.
Kiinteistöautomaation mahdollisuudet on hyödynnetty tehokkaasti. Katsomoalueella ja kentällä on erilliset ilmanvaihtokoneet, ja tilojen lämpötilaa, kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta valvotaan jatkuvasti. Sama koskee myös muita yleisötiloja.
Kiekkokausi rytmitti töitä
Pääurakoitsija Arkta Kultti Oy:n toimitusjohtaja Tommi Rintamäki kertoo, että projekti kokonaisuudessaan on herättänyt mielenkiintoa laajemminkin.
– Työt päästiin aloittamaan vuoden 2019 tammikuussa, kun kiekkokausi oli vielä käynnissä. Vaiheistus oli suunniteltava hyvin, jotta pystyttiin rauhoittamaan kilpahalli käyttäjille.
Alkuvaiheessa vanhan hallin puolella tehtiin perustusten vahvistuksia ja vanhojen betonirakenteiden manttelointeja. Keväällä 2019 päästiin aloittamaan laajennusosan perustukset ja runkotyöt. Laajennusosan julkisivut ja kattorakenteet saatiin valmiiksi kesän aikana.
Keväällä 2020 Sportin viimeinen liigakierros jäi poikkeustilan vuoksi pelaamatta, ja vanhan katon purkutyöt käynnistettiin joutuisasti. Katto purettiin sahaamalla se pieniin paloihin, jotka kurottajilla ja nostureilla poistettiin sisältä päin. Uuden katon valmistuttua vuorossa oli aikaa vievä tekniikan asentaminen.
– Aikataulu oli todella tiukka, mutta kaikki työvaiheet saatiin sovitettua hyvin limittäin. Yhteistyökumppaneihin olemme hyvin tyytyväisiä, ja hatunnosto kuuluu kaikille tontilla töitä tehneille, Rintamäki sanoo.
Sisäpuolen työt vietiin maaliin loppukesän ja syksyn aikana. Lokakuun alussa areena oli valmiina suunniteltua kauden kotiavausta varten. Siinä vaiheessa koronatilanne puuttui peliin, ja avaus siirtyi kuukaudella eteenpäin.
Teksti: Hanna Perkkiö | Kuvat: Esa Kyyrö
