Hämeenkylän yhtenäiskoulu hiilijalanjälki mielessä
Vantaalla Varistontie 3:een 1970-luvulla rakennettua yläkoulua remontoitiin vuonna 2005, mutta sisäilmaongelmista ei päästy eroon. Remontin jälkeenkin rakenteista löydettiin kosteus- ja mikrobivaurioita.
– Koulurakennus päätettiin vuonna 2016 purkaa ja rakentaa tilalle yhtenäiskoulu, jossa annetaan opetusta Hämeenkylän yläkoululaisten lisäksi Tuomelan koulun alueen ja lähistöllä sijaitsevan Variston opetuspisteen alakoululaisille. Oppilaita yhtenäiskoulussa on noin 770, Vantaan kaupungin rakennuttamisen projektipäällikkö Ari Kiiskinen kertoo.
Vantaa niputti samaan kilpailutukseen Rajatorpan ja Hämeenkylän koulujen urakat. Kahden koulun 40 miljoonan euron hankkeen toteuttajaksi valikoitui allianssi, johon kuuluivat NCC Suomi sekä työyhteenliittymä Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy ja Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy. Hämeenkylän koulun ja siihen kiinteästi liittyvän liikuntahallin osuus kustannuksista oli noin 27 miljoonaa euroa.
– Rajatorpan koulun suunnittelu ja rakentaminen menivät noin puoli vuotta Hämeenkylän koulun suunnittelua edellä. Rajatorpan suunnittelusta saadut kokemukset vauhdittivat Hämiksen rakentamista ja mahdollistivat nopean toteutusaikataulun, Kiiskinen kertoo.
Rakentaminen puretun koulun 3,5 hehtaarin tontille päästiin aloittamaan maaliskuussa 2019 ja opetus uudessa koulussa alkoi jo syksyllä 2020.
– Halusimme turvallisen ja terveellisen koulurakennuksen, minkä vuoksi rakennustöitä tehtiin osittain sääsuojan alla. Muovimattoja ei ole koulun puolella käytetty lainkaan. Opetustiloissa on tarrapinnoilla kiinnitetyt akustoivat tekstiilimatot ja kulutuskestävyyttä vaativissa tiloissa massalattiapinnoite, Kiiskinen toteaa.
NCC Suomen työpäällikkö ja allianssia vetänyt Jaakko Hakala sanoo olevansa tyytyväinen allianssin tapaan toimia.
– Allianssissa kaikki osapuolet ovat vastuussa hankkeesta niin laadullisesti kuin taloudellisesti, mikä synnyttää halua yhteistyöhön ja kompromisseihin. Hämeenkylän koulun aikataulu suunnittelusta sen käyttöönottoon oli vain kaksi vuotta. Ilman toimivaa yhteistyötä ja oikein valittuja toteutusratkaisuja näin nopealla aikataululla ei olisi syntynyt valmista, Hakala pohtii.
Hakala sanoo olevansa tyytyväinen erityisesti siihen, että teknisesti vakiintuneilla ratkaisuilla kyettiin rakentamaan toiminnallisesti edistyksellinen koulurakennus.
Maalämpöä 15 kaivosta
Vantaan kaupunki halusi, että Hämeenkylän koulussa ympäristöasiat otetaan huomioon tämän päivän hengen mukaisesti.
– Vantaa oli jo muutama vuosi sitten edelläkävijä lähtiessään pohtimaan rakennusten elinkaarenaikaista hiilijalanjälkeä. Tämä oli minullekin ensimmäinen hanke, jossa tilaaja teki päätöksiä myös hiilijalanjäljen pohjalta, sanoo LVI-suunnittelusta vastannut suunnittelupäällikkö Vikke Niskanen Granlund Oy:stä.
Liikuntahallin, koulutilojen ja käyttöveden lämmitys sekä tilojen jäähdytys on toteutettu maalämpöjärjestelmällä, jossa on kaikkiaan 15 noin 300 metriä syvää porakaivoa. Lisäksi koulun katolla on aurinkosähköpaneelit.
– Noin 90 prosenttia lämmityksestä kyetään hoitamaan maalämmöllä, jäähdytys kokonaan. Kaikkein kovimmilla pakkasilla voidaan tueksi ottaa kaukolämpö. Tämä on ensimmäinen Vantaan kaupungin rakennus, jossa käytössä on maalämmön ja kaukolämmön hybridiratkaisu, Niskanen kertoo.
Myös lämmöntalteenotossa on haettu energiatehokkainta ratkaisua: ilmanvaihto on kokonaisuudessaan keittiön rasvanpoistoa myöten lämmöntalteenoton piirissä. Pääilmanvaihtokoneita on koulun puolella kahdeksan ja liikuntahallissa kaksi.
– Tarve tilojen muunneltavuudesta on otettu huomioon ilmanvaihdon suunnittelussa. Tilat on anturoitu siten, että sisäilma on aina optimaalista käyttäjille. Emme lähteneet tekemään ratkaisua, jossa ilmanvaihdon tasosta tinkimällä olisi saavutettu vähäistä energiansäästöä. Tavoitteena oli kuitenkin sisäilmaltaan korkealaatuinen rakennus, Niskanen pohtii.
Hiilijalanjälki on ohjannut myös vesikalusteiden valintaa.
– Käsienpesuhanat ovat green building -mallisia, joissa virtaamat ovat noin 30 prosenttia pienemmät normaalihanoihin verrattuna. Lisäksi liikuntahallin isoissa suihkutiloissa on kosketusvapaat paneelisuihkut, joilla minimoidaan vedenkäyttö.
Koulu palvelee monia käyttäjäryhmiä
Hämeenkylän koulun suunnittelun käynnistymistä viivästytti jonkin verran pohdinta liikuntasalin koosta. Alkujaan koulurakennukseen oli kaavailtu noin 600 neliön kokoista liikunta- ja juhlasalin yhdistelmää, mutta lopulta päädyttiin rakentamaan koulun viereen erillinen, noin 1400-neliöinen liikuntahalli.
– Liikuntahalli on kytketty kouluun toisen kerroksen kulkusillalla. Halli palvelee myös alueen urheiluseuroja ja muita ulkopuolisia käyttäjiä, minkä vuoksi rakennukseen on myös erillinen sisäänkäynti, arkkitehti Hilla Rudanko Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy:stä kertoo.
Liikuntahalli voidaan jakaa verhoilla neljään eri osaan, ja saliin on mahdollista saada kaksi täysimittaista koripallokenttää. Yksi hallista erotettava tila muodostuu äänieristetyksi jakoseinien ansiosta, mikä mahdollistaa esimerkiksi musiikin tai tanssin harjoittelun. Urheiluhalli on sisäpinnoiltaan musta. Poikkeuksellinen ratkaisu helpottaa kohteen havaitsemista pallopeleissä.
Uuden koulurakennuksen ja liikuntahallin suunnittelun aikana kuultiin myös tilojen tulevia käyttäjiä ja alueen asukkaita. Yläkoulussa uuden opetussuunnitelman mukaisia opetuskäytäntöjä, kuten yhteisopettajuutta, oli testattu jo väistötiloissa Sanomalan vanhassa toimistorakennuksessa ja huomattu muun muassa akustiikkasuunnittelun ja pienryhmätilojen merkitys.
– Rehtori Pasi Majasaarella ja opettajilla oli selkeitä näkemyksiä siitä, miten tilat tulisi järjestää niin, että ne palvelevat parhaiten uuden opetussuunnitelman mukaista toimintaa mahdollistaen myös sen, että kaikilla on työrauha, sanoo arkkitehti Juha Salmenperä Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy:stä.
Opetustilat on jaettu oppimissoluiksi, joiden alueella työskentelee 4–5 opetusryhmää. Tiloja voidaan joustavasti muunnella suuremmiksi ja pienemmiksi alueiksi. Tilat soveltuvat yhteisopettajuuteen ja erilaisten opetusryhmien muodostamiseen.
– Opetustiloissa on paljon avattavia lasiseiniä, jotka tuovat läpinäkyvyyttä ja tilojen välistä joustavuutta koko rakennukseen. Äänieristyksen suhteen runsas lasiseinien käyttö toki merkitsee pieniä kompromisseja, Salmenperä sanoo.
Hämeenkylän koulun tilojen muuntelu on helppoa päivittäisessä käytössä, mutta suunnittelussa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että rakennuksen tiloja voidaan vuosien saatossa muokata helposti väliseiniä lisäämällä tai poistamalla.
– Uuden opetussuunnitelman mukaisesta työskentelystä on kokemusta varsin lyhyeltä ajalta. Siksi talotekniikka ja ikkunajako on suunniteltu niin, että tarvittaessa voidaan palata perinteisempiin tilaratkaisuihin lisäämällä väliseiniä. Toisaalta rakennuksen runkoratkaisu mahdollistaa väliseinien purkamisen, jos tilajakoja halutaan muuttaa. Tämä tuo pitkäaikaista joustavuutta tilojen muunneltavuuteen, Salmenperä kertoo.
Perinteisillä tilaratkaisuilla on toteutettu esimerkiksi teknisen työn, fysiikan, kemian ja kotitalouden opetustilat. Kahden kerroksen korkeudelle avautuva suuri ruokalatila muodostaa koulun sydämen ja palvelee näyttämön, katsomoportaiden ja toisen kerroksen aulan ansiosta teatterimaisena juhlatilana.
– Näyttämön yhteydessä on musiikkiluokka, joka esitysten aikana toimii esiintyjien backstagena. Tilojen suunnittelu edustaa kokonaisuudessaan tämän päivän ajattelua, jossa oppilaitoksen aula- ja yhteistiloja voivat hyödyntää myös muut käyttäjäryhmät kouluajan ulkopuolella, Rudanko kertoo.
Julkisivuelementeissä pystykuvio ja väritys
Hilla Rudangon mukaan rakennuksen sisätiloissa on haluttu tuoda esille betoniarkkitehtuurin selkeää linjakkuutta. Näkyvillä on paljon paljasta betonia muun muassa porraskäytävissä ja ruokalan pilarien pinnoissa.
Koulun sisustusarkkitehtuurista on vastannut Haptik Oy. Sisustuksessa on betonin vastinpariksi valittu lämpimiä, punaiseen taittavia värisävyjä, mikä näkyy muun muassa ikkunaverhoissa ja tekstiilimatoissa.
– Nämä sopivat hyvin yhteen myös ruokalan seinissä ja katossa käytetyn puuriman kanssa, Rudanko kertoo.
Julkisivuissa on käytetty pystyriman muotoon uurrettua betonipintaa, jota on sävytetty valkoiseksi ja punertavaksi. Alimman kerroksen verhoilussa on käytetty puuta. Hyödyntämällä ylemmissä kerroksissa betonipintaa on saavutettu pitkäkestoista julkisivua, jota ei tarvitse huoltaa.
– Julkisivun pystykuvio vaati huolellista suunnittelua betonielementtien toimittajan kanssa. Pystykuvion ansiosta julkisivun elementtisaumat jäävät piiloon, NCC:n Jaakko Hakala sanoo.
Avoin tila vaatii oikean runkoratkaisun
Rakenteen pääsuunnittelija Juha Kotiranta IdeaStructura Oy:stä kertoo, että hankkeen tiukan aikataulun vuoksi rakentamisessa päädyttiin tavanomaisiin ja toimiviksi koettuihin runkoratkaisuihin. Rakennuspaikka on loivassa rinteessä. Tontilla tehtiin mittavia massanvaihtoja ja liikuntahallin kohdalla myös jonkin verran louhintaa.
– Paikalla on valettu vain perustusten anturat, perusmuurit sekä korkeuserojen vuoksi rakennetut tukimuurit, Kotiranta kertoo.
Kotirannan mukaan runkoratkaisun valinta on keskeisessä roolissa, kun tavoitellaan tilojen muuntojoustavuutta.
– Tässä kohteessa luontevinta oli valita pilarit-palkit-laatat-järjestelmä, jonka ansiosta opetusalueille voitiin jättää paljon avointa tilaa muunneltavuuden mahdollistamiseksi. Menetelmä on tuttu toimistorakennuksista, joissa tarvitaan paljon avointa ja muunneltavaa tilaa. Jäykistäviä rakenteita koulun alueella ovat tietyt ulkoseinät sekä porras- ja hissikuilut. Koulurakennuksen välipohjissa on käytetty ontelolaattoja.
Liikuntahallissa on teräsbetoniset mastopilarit, jotka toimivat rungon jäykistävinä rakenneosina. Hallin katon muodostavat esijännitetyt htt-laatat, joissa katon muoto on valmiina.
– Htt-laatoilla päästään kohtuulliseen pitkiin jänneväleihin, mikä riitti liikuntahallissa. Halliin harkittiin myös teräsrunkoa, mikä olisi sekin ollut toimiva ratkaisu, mutta päädyimme lopulta betonirunkoon muun muassa tuotannollisista, akustisista ja paloteknisistä syistä.
– Suunnittelussa noudatimme periaatetta, jossa perusratkaisut suunniteltiin ennen rakentamista. Täydentävää suunnittelua voitiin allianssitoteutuksen ansiosta tehdä rakentamisen aikanakin. Tämä toi työhön joustavuutta, kun kaikkia rakennesuunnitelmia ei tarvinnut lyödä lukkoon etukäteen, Kotiranta pohtii.
Teksti: Timo Sillanpää | Kuvat Vesa Voitto Sakari