Uusi hotelli näyttää suuntaa Rukalla
Rukalla rakennetaan nyt tunturin itäpuolta. Rinteen juurella sijaitseva Hotelli RukaValley on alkusysäys kokonaiselle kävelykylälle, johon uutta rakentamista on tarkoitus jatkossa keskittää.
Toisella puolella Suomen suosituimpiin kuuluva hiihtokeskus, toisella luonnonsuojelualue vaaramaisemineen, kauempana Oulangan ja Riisitunturin kansallispuistot – uuden hotelli RukaValleyn ympärillä riittää matkailun tunnettuja vetonauloja.
Hotelli sijaitsee keskellä Rukan rinteiden ja Valtavaaran välistä laaksoa, josta rakennetaan uutta kävelykeskusta palveluineen ja majoituspaikkoineen. Tavoitteena on luoda pääosin puurakenteinen kyläkokonaisuus, jonne houkutellaan etenkin kansainvälisiä asiakkaita sekä perhematkailijoita. Uutta matkailurakentamista alueelle on kaavoitettu kaikkiaan 1700 vuodepaikan verran.
– Hotelli RukaValley aloittaa koko Rukan laakson toteuttamisen ja näyttää suuntaa Rukan tulevaisuudelle, Rukakeskus Oy:n toimitusjohtaja Ville Aho sanoo.
Hotelli-investoinnin arvo on noin 20 miljoonaa euroa, ja palveluineen se on alueen suurin investointi kymmeneen vuoteen. Nelikerroksisessa rakennuksessa on yhteensä 117 erikokoista huoneistoa. Rakennuksessa toimii myös kaksi ravintolaa, välinevuokraamo, kauppa ja ohjelmapalveluyritys.
Kuusamo on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajan matkailukohteista. Vuonna 2019 rekisteröityjä yöpymisiä kirjattiin kaikkiaan 595 000.
Ympäristö huomioon rakentamisessa
Itä-Ruka on osa Rukan alueen kolmatta Masterplan -yleissuunnitelmaa, jonka on laatinut kanadalainen suunnittelutoimisto Ecosign Mountain Planners. Edellisen suunnitelman pohjalta valmistui kymmenen vuotta sitten Rukan kävelykylä tunturin länsipuolelle.
– Rukan menestys on lumen ja puhtaan luonnon varassa, ja ympäristön huomiointi ohjaakin kaikkea rakentamista alueella. Masterplan- suunnitelman mukaisesti keskitämme rakentamisen kävelykyliin ja rauhoitamme ympäröivän luonnon, Aho linjaa.
Ruka aloitti kunnianhimoisen ympäristöohjelman jo vuonna 2008 ja on nyt hiilineutraali hiihtokeskus. Esimerkiksi alueen lämmitys on toteutettu biokaukolämmöllä. Hotellin valmistumista edelsivät yhteensä
15 miljoonan euron investoinnit Rukan rinnetoimintoihin. Vuoden 2018 syksyllä valmistuivat uusi VillageExpress -tuolihissi sekä tunturin yli kulkeva gondolihissi, joka yhdistää nyt rakennettavan RukaValleyn alueen nykyiseen Rukan kävelykylään.
Investointien taustalla on vahva luotto alueen vetovoimaan. Ahon mukaan Rukalla on nyt käynnissä ennätyskausi, ja asiakasmäärät rinteessä ovat 15 prosentin kasvussa.
– Odotamme vahvaa kasvua kansainvälisiltä markkinoilta, mutta muista Lapin keskuksista poiketen näemme ison potentiaalin myös kotimaan markkinoilla. Kesän 2019 kasvu Rukalla oli peräti 20 prosenttia, ja vastaavaa kasvua odotamme myös tulevilta kesiltä. Pyöräreitteihin panostetaan vahvasti, ja siitä odotamme kesämatkailun hittiä.
Vakiintunut vuokrakonsepti
Kiinteistö Oy RukaValleyn huoneistot myydään yksityisille sijoittajille Ski-Inn -mallilla. Se tarkoittaa, että huoneistoa vuokrataan ulkopuolisille asiakkaille silloin, kun omistaja itse ei sitä käytä.
Vuokrausta hoitaa käytännössä Rukakeskus Oy:n tytäryhtiönä toimiva huoltoyhtiö. Samanlaiset huoneistot muodostavat vuokrapoolin, jonka kesken tuotot jaetaan. Huoltoyhtiö huolehtii omistajien puolesta myös huoneistojen ylläpidosta, markkinoinnista, vastaanotosta, hallinnosta ja rahaliikenteestä.
Rukalla ja Pyhällä on rakennettu Ski-Inn -konseptilla jo yli 500 huoneistoa vuodesta 2004 alkaen. Ahon mukaan konseptin suosion taustalla on omistamisen helppous ja hyvä tuotto.
– Ski-Inn on vaivattomin tapa omistaa oma huoneisto tunturissa. Hoidamme kaiken myynnistä siivoukseen ja huoltoon, jolloin omistaja voi keskittyä lomailuun juuri silloin kun itse haluaa.
Maisema tärkeänä elementtinä
RukaValleyn arkkitehtuurisuunnittelusta on vastannut oululainen Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy. Arkkitehti SAFA Sampo Valjus kertoo, että alueen asemakaavan pohjana ollut Masterplan antoi suuntaviivat myös hotellin arkkitehtuurille.
– Hotelli sijaitsee aivan rinteen juurella, ja näkymät tunturiin ovat varsinkin kevätauringossa hienot. Liikkuminen on hotellin ympäristössä vaivatonta, mikä on iso tekijä etenkin lapsiperheille ja kansainvälisille vieraille.
Arkkitehtisuunnittelun haasteena oli saada isohko hotellirakennus istumaan pohjoissuomalaiseen maisemaan. Vaikutelmia on haettu tirolilaistyylin sijaan pohjoismaista, ja mukaan on lisätty ripaus pohjoisamerikkalaista uudisraivaajahenkeä.
Valjus muistuttaa, että tyylien erot muodostuvat pienistä asioista. RukaValleyn muodot ovat suoraviivaisia, ja väriskaalaa hallitsee lämmin ruskea. Puurakenteiset julkisivut on määritelty jo asemakaavassa. Elävyyttä niihin tuovat parvekkeet ja koko rakennuksen korkuiset puupalkit.
Arkkitehdin mukaan hotellin ilmettä voisi tiivistäen kuvailla vaikkapa klassisen erämaahotellin henkiseksi.
Laakson suojissa sijaitsevan rakennuksen pohja on loivan c-kirjaimen muotoinen, mikä vähentää suuruuden vaikutelmaa.
– Sisäänkäyntipihasta on samalla saatu suojainen ja liikenteellisesti toimiva. Rakennuksen läpi kulkeva porttikongi helpottaa liikkumista, Valjus toteaa.
RukaValleyn huoneistoista avautuu näkymä joko Rukan rinteiden tai Valtavaaran luonnonsuojelualueen suuntaan. Pohja kerroksen huoneistoissa on omat sisäänkäynnit. Kaikissa huoneissa ja huoneistoissa on oma sauna, päätyhuoneistoissa lisäksi ulkoporealtaat.
Puupinnat hallitsevat myös sisustusta. Iso elementti sisätiloissakin on tunturimaisema, joka näkyy myös pohjakerroksen ravintolan ja vuokraamon tiloihin isojen ikkunoiden ansiosta.
Automaatio helpottaa asumista
Ski-Inn -kohteessa yhdistyy piirteitä sekä hotellista että asuinrakennuksessa. Myös suunnittelussa on pitänyt tehdä ratkaisuja näiden kahden välimaastossa. Lvi-suunnittelija Janne Pihlajaniemi LVI-insinööritoimisto Meskanen Oy:stä toteaa, että tästä hyvänä esimerkkinä on käyttövesi.
– Huoneistoja on iso määrä, ja vedenkäyttö saattaa yhtäaikaisesti olla suurta. Käyttövesiputkisto on siksi pitänyt mitoittaa eri tavalla kuin tavanomaisessa asuinrakennuksessa. Myös monet toiminnot on säädetty niin, että ne palvelevat lyhyt aikaista majoittumista. Asukkaan ei tarvitse tuntea huoneiston talotekniikkaa pystyäkseen majoittumaan mukavasti.
– Jotkut saattavat tulla vain muutamaksi päiväksi. Järjestelmän pitää siksi olla yksinkertainen, ja toimintoja ei saa olla liikaa, Pihlajaniemi toteaa.
Rakennus lämpiää kaukolämmöllä, ja huoneistoissa on vesikiertoinen lattialämmitys. Vedenmittausjärjestelmä toimii huoneistokohtaisesti, samoin ilmanvaihto.
Käyttöpaneelin avulla asukas voi itse säätää huoneiston ilmanvaihtoa ja lämmitystä. Se ei kuitenkaan ole välttämätöntä, sillä läsnäolotunnistimen ansiosta esimerkiksi ilmanvaihto ohjautuu automaattisesti käyttöajan asennolle, kun asukas tulee huoneistoon.
– Automaation avulla on mahdollista myös säätää sähkönkulutusta, jos siihen syntyy piikkejä. Tällaisessa rakennuksessa yhtäaikaista kulutusta saattaa olla ajoittain paljonkin, Pihlajaniemi sanoo.
Uniikkia rakentamista
RukaValleyn urakoitsijana on toiminut Oulun Rakennusteho Oy, joka on rakentanut Rukalle useita kohteita. Rakentaminen alkoi vuoden 2018 kesäkuussa, ja valmistuminen ajoittui vuoden 2020 alkuun. Osa rakennuksesta kuitenkin otettiin käyttöön jo ennen joulua ja vuodenvaihdetta.
Rakennuksen teräsbetonirunko on tehty osittain elementeistä, osaksi paikalla valaen. Alapohjana on maavarainen teräsbetonilaatta,
välipohjan rakenteena on ontelolaatta.
–Hotellit ovat yleensäkin uniikkeja rakennuksia, eikä tämäkään ollut ihan tavanomainen kerrostalo. Monessa kohtaa on tarvittu normaalia enemmän käsityötä, vastaava mestari Ari Koskenniska toteaa. Esimerkkinä hän mainitsee sisäpuolen verhoilun, jossa on käytetty paljon puuta, laattapintaa ja antiikkilaastia.
Rakennuspaikan erityispiirteenä on sijainti tunturin ja vaaran välisessä laaksossa, jossa vanhalla jängällä maapohja on paikoin pehmeää.
– Rakentamisen kannalta se oli hyvin hallittavissa, eikä suurempia yllätyksiä tullut eteen. Perustuksissa on paksu soratäyttö sekä kunnolliset salaojitukset ja kuivatukset, Koskenniska kertoo.
Oman mausteensa rakentamiseen toi Koillismaan luminen talvi, joka samaan aikaan on myös yksi paikan tärkeimmistä myyntivalteista.
Teksti Hanna Perkkiö | Kuvat Kimmo Rauatmaa
