Lentoasemalle uusi hotelli osaksi toimistotaloa
Teksti Jari Peltoranta | Kuvat Mikael Lindén
Helsinki-Vantaan lentoasemasta on tullut merkittävä Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen solmukohta. Lentoaseman läpi kulkee joka päivä täyden Olympiastadionin verran matkustajia, ja majoitustarve lentokentällä kasvaa kaiken aikaa. Maaliskuussa valmistunut Scandic Helsinki Airport vastaa tähän tarpeeseen. Uusi hotelli tuo noin neljänneksen lisäyksen lentoaseman hotellikapasiteettiin. Hotelliin pääsee katettua käytävää pitkin suoraan T2-terminaalista.
Hotellihankkeen valmistelu osaksi toimistokiinteistöä alkoi kesäkuussa 2016, kun kohteena olevan toimistokiinteistön omistaja, lentoasemaympäristössä toimiva kiinteistöyhtiö LAK Real Estate Oy esitti Premico Consulting Oy:lle selvityspyynnön hotellin toteuttamisesta lentoaseman toimintakeskukseen eli TOKE-taloon, kerroksiin 3,4,5, ja 7.
– Teimme hankeselvityksen KVA Arkkitehtien silloisten luonnosten pohjalta erittäin kiireisellä aikataululla. Hankeselvitys luovutettiin elokuussa 2016 kiinteistön omistajalle. Joulukuussa 2016 investointipäätös varmistui ja suunnittelu pääsi toden teolla alkamaan tammikuussa 2017. Rakennuslupa osittaiselle käyttötarkoitusmuutokselle laitettiin sisään helmikuussa 2017 ja lupa saatiin toukokuun alussa, kertoo kohteen rakennuttajakonsulttina ja hankejohtajana toiminut Timo Vienonen Premico Consulting Oy:stä.
Ennen hotelliurakkaa tehtiin vielä kiinteistössä toimivien organisaatioiden mittavia väistö- ja muutostöitä hotellin tieltä. Niiden aikataulu oli helmikuusta elokuuhun vuonna 2017.
– Hankkeen pääurakoitsijaksi valittiin Peab Oy ja urakkamuodoksi päätettiin projektinjohtourakka tavoite-/kattohinnalla. Työt aloitettiin hotellin osalta toukokuussa 2017. Hotelliurakka-aika oli yhteisesti sovittuna 10,5 kuukautta, eli hankeaikataulu oli haastava, Vienonen kertoo.
Herkkien toimintojen keskelle
Scandic Helsinki Airport -hotellista tekee lentoasemasijainnin lisäksi erikoisen se, että hotelli sijoitettiin keskelle toiminnassa olevaa toimistokiinteistöä ja itse hotellikerrosten väliinkin jäi yksi toimistokerros: Lääkärikeskus Mehiläinen on koko työmaa-ajan toiminut kuudennessa kerroksessa.
Kohteessa on rakentamisen aikana ollut työmaanaapureina koko ajan toiminnassa olleita, erittäin herkkiä muun muassa lennonvarmistuksen toimintoja. Kiinteistössä on myös Rajavartiolaitoksen ja Poliisin tiloja.
– Töiden tahdistaminen on mennyt aika monta kertaa uusiksi alkuvaiheen suunnitelmiin nähden. Sovitussa kokonaisaikataulussa on kuitenkin pysytty, projektinjohtourakoitsijana toimineen Peab Oy:n vastaava mestari Juuso Kaukola-Risku kertoo.
– Olemme työmaan aikana panostaneet runsaasti siihen, että muiden toimijoiden järjestelmät toimivat ilman ongelmia. Olemme samanaikaisesti niin sanotusti tekohengittäneet rakennuksen toiminnassa olevia osia ja toisaalta vetäneet koko ajan uutta linjaa muutosalueella. Aivan loppumetreille asti esimerkiksi hotellikäytävillä oli vielä kaapelilinjoja, ennen kuin saatiin tehtyä muutos uuteen järjestelmään ja vanha voitiin ottaa pois, Kaukola-Risku sanoo.
– Meluavia töitä on tehty vain tiettyinä ennalta sovittuina aikoina. Lisäksi pölynhallintaan on koko työmaan ajan kiinnitetty erityistä huomiota, Kaukola-Risku kertoo.
Kolmannesta kerroksesta ylöspäin
Kahdesta toimistorakennusosasta koostuvassa TOKE-kiinteistössä oli ennen muutostöitä lasikatteinen kolmannen kerroksen tasalla sijaitseva valopiha. Ensimmäinen rakennusosa valmistui 1990-luvun puolivälissä ja laajennusosa vuosituhannen vaihteen jälkeen.
– Valopiha ja laajennusosan rakennus on muutettu hotelliksi kolmannesta kerroksesta ylöspäin. Suunnittelu tehtiin siten, että nyt kahden hotellikerroksen väliin jäänyt kuudes lääkäriasemakerros voidaan tilaisuuden tullen muuttaa jatkossa hotellitilaksi, kertoo kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Erki Valdre KVA Arkkitehdit Oy:stä.
Hotellin vastaanotto- ja ravintolatilat sijoitettiin kolmannen kerroksen valopihalle toimistorakennusten väliin. Hotellihenkilökunnalle tehtiin metallirakenteiset backoffice -tilat hotellin vastaanottotiskin taakse.
Toimistorakennusten valopihan puoleisia lasiseiniä purettiin jonkin verran kolmannen kerroksen tasolla ja saatiin näin enemmän avonaisuutta hissiympäristöön ja näkyvyyttä show-keittiötiloille. Ravintolan ruokailutilojen päälle tehtiin metalliset ristikkorakenteet, joiden kautta on helppo tuoda sähköt ja muuta tekniikkaa ravintolaympäristöön.
Purku kantaville rakenteille
– Emme tehneet erillisiä äänentason mittauksia ulkomelusta, koska lentoasema-alueelta on valmiiksi olemassa useita tarkkoja lentomeluselvityksiä, joiden pohjalta äänieristysten lisäykset suunniteltiin, kohteen akustiikkasuunnittelusta vastannut Antti Mikkilä A-Insinööreistä kertoo.
Hotelliksi muutetussa toimistorakennuksessa oli alun perin kaksikäytäväinen toimistoratkaisu. Hotellitoimintaa varten käytävärakenne muutettiin yksikäytäväiseksi, jotta hotellihuoneille saatiin riittävä syvyys.
– Tämä oli varsin haastava työ, koska käytävä on viety läpi entisten IV-kuilujen. Sen vuoksi pääkanavisto piti sijoittaa uudelleen. Myös kaikki sähkönousut uusittiin, mikä vaati todella tarkkaa suunnittelua, koska sähköjen katkeaminen olisi pahimmillaan voinut sulkea koko Suomen ilmatilan, Valdre kertoo.
Valopihan puolella muutettiin majoitustilojen osalta seinäosastointeja ja valopihaseinään lisättiin paloseiniä ja -ikkunoita.
– Toimistorakennus oli suunniteltu ja rakennettu alun perin erittäin joustavaksi toimistotaloksi. Tilat on helppo muuttaa koppitoimistosta maisematoimistoksi ja päin vastoin, mutta kokonainen käyttötarkoituksen muutos on jo ihan eri asia, Valdre toteaa.
Hotellissa kaikki hotellihuoneet on varustettu kylpyhuoneilla, kun toimistotalossa on vain parissa paikassa märkätiloja.
– Suunnittelun kannalta sopivien viemäri- ja putkistoreittien löytäminen ja kokoaminen oli erittäin haastavaa. Myös uusien IV-reittien vieminen läpi vanhojen ontelolaattojen oli tarkkaa, koska ontelolaatta voi menettää kantavuutensa, kun reikäkoko ylittää tietyn rajan. Tällöin vaarana on laatan katkeaminen. Onnekkaasti runkomitoitus oli oikein sopiva hotellihuoneiden kannalta. Ei syntynyt liian kireitä tai löysiä pakkoratkaisuja huonesuunnitteluun, Valdre sanoo.
Kiinteistön olemassa olevat hissit eivät soveltuneet ravintolalogistiikan tarpeisiin, joten ulkopuolelle piti rakentaa erillinen hissitorni ensimmäisestä kolmanteen kerrokseen hotellin ravintolalogistiikkaa palvelemaan.
Kolme putkaa säilytettiin
Hotellin käyttöön otetuissa oli ennestään ollut putkatiloja poliisin käytössä. Niistä osa purettiin osittain pois.
– Vanhoissa putkatiloissa oli 150-millimetriset teräsbetoniseinät. Sitä piti purkaa niin, että alapuolella ei naapurin toiminta häiriintynyt. Purkukeinoja joutui jo todella miettimään, Kaukola-Risku sanoo. Kolme putkaa jätettiin erikoisuutena hotellin asiakaskäyttöön pieniksi tapaamistiloiksi. Tosin alkuperäinen putkasisustus poistettiin ja tilalle vaihdettiin edelleen karuksi jätetty laverityyppinen sisustus.
