Tanssin talo: Katto korkealla ja leijuvat seinät
Kaapelitehtaan yhteyteen Helsingin Ruoholahteen vuoden 2022 alussa valmistunut Tanssin talo on Suomen ensimmäinen erityisesti tanssin tarpeisiin suunniteltu esitys- ja tapahtumatila. 42 miljoonan euron hankkeessa rakennettiin vaikuttava uudisrakennus, katettiin osa Kaapelitehtaan sisäpihasta sekä uudistettiin Kaapelitehtaan olemassa olevia tiloja.
Tanssin talo on Suomen ensimmäinen tanssin tarpeisiin suunniteltu ja kansainväliset puitteet tarjoava esitystila, joka on arkkitehtuuriltaankin omaleimainen. Hankkeessa suunnittelusta vastasi JKMM Arkkitehdit Oy:n ja ILO Arkkitehdit Oy:n muodostama työyhteenliittymä. Pääsuunnittelija oli arkkitehti SAFA Teemu Kurkela JKMM Arkkitehdeistä ja vastaava rakennussuunnittelija arkkitehti SAFA Pia Ilonen ILO Arkkitehdeistä.
Haahtela toimi hankkeen tilaajan Kiinteistö Oy Kaapelitalon projektinjohtokonsulttina hankesuunnitteluvaiheesta lähtien sekä vastasi suunnittelun ohjauksesta, hankinnoista, päätoteuttajavelvoitteista sekä työmaan johtamisesta ja urakoiden yhteensovittamisesta.
– Meille tämä oli valtavan iso hanke. Yhden vertailukohteen antaa se, että projektin käynnistyessä yhtiömme tasearvo oli noin 20 miljoonaa euroa, kun hankkeen kokonaisbudjetiksi muodostui 42 miljoonaa euroa. Mutta lopputulos on hieno ja palvelee koko Kaapelitehtaan kulttuurikeskusta, joka uudistui ja muuttui entistä kävijäystävällisemmäksi hankkeen aikana. Se on myös omalla tavallaan lupaus tulevaisuudesta, arvioi Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari.
Tanssin talon laajuus on yhteensä 7000 bruttoneliömetriä, josta uudisrakennuksen osuus on yli 5000 neliömetriä. Uudisrakennuksen lisäksi Tanssin talolle peruskorjattiin esitys- ja harjoitustilat Kaapelitehtaan puolelle. Lisäksi katettiin osa Kaapelitehtaan sisäpihasta kaikkien käyttöön. Tilat rakennutti ja omistaa Kiinteistö Oy Kaapelitalo, ja Tanssin talo on sen vuokralainen.
Hankkeen rahoituksesta 15 miljoonaa euroa tuli Jane ja Aatos Erkon säätiöltä, 9,95 miljoonaa euroa Helsingin kaupungilta ja 7,25 miljoonaa euroa valtiolta. Kaapelitalon rahoitusosuus oli noin 10 miljoonaa euroa.
– Tanssin talo suunniteltiin tanssin ja sen vaatiman tekniikan ehdoilla, mikä näkyy etenkin sisätiloissa, mutta myös uudisrakennuksen julkisivussa, jonka halusimme heijastelevan rakennuksen käyttötarkoitusta ja liittyvän toisaalta Kaapelitehtaan teolliseen ilmeeseen, määrittelee hankkeen projektiarkkitehti Harri Lindberg JKMM Arkkitehdit Oy:stä.
Pohjoismaiden suurin tanssinäyttämö
Uudisrakennukseen sijoittuu Tanssin talon suuri, 700-paikkainen Erkko-sali, taiteilijoiden lämpiö, toimistotiloja ja aulatiloja. Sali on pohjoismaiden suurin tanssinäyttämö: näyttämön suurin leveys on 25 metriä, syvyys 16 metriä ja näyttämötornin kokonaiskorkeus 24 metriä. Black box -tyyppinen tila on suunniteltu muuntuvaksi ja monikäyttöiseksi niin, että päänäyttämö, sivunäyttämö ja katsomo voidaan kukin erottaa omiksi tiloikseen tai yhdistää suureksi kokonaisuudeksi.
Salin teleskooppikatsomo voi olla käytössä kokonaan tai osittain, ja katsomon ja näyttämöjen sijaintia voidaan vaihdella. Jos katsomo on pakattu kokonaan kasaan, tilaa on jopa tuhannelle henkilölle.
Tarvittava tekniikka sijoittuu pääosin köysiullakolle, jossa on kymmeniä vinssejä ja satoja vaijereita, joihin voidaan ripustaa turvallisesti erittäin painaviakin lavasteita. Raskasta kuormaa kestäviä kiinnityspisteitä on myös seinissä eri puolilla salia.
Osa näyttämötekniikkaa ovat myös tilan jakamiseen käytettävät kolme akustista nosto-ovea, joista suurin on 23 metriä leveä, 11 metriä korkea ja painaa 15 000 kiloa. Niitä liikutellaan sähkömoottorien avulla napista painamalla.
– Suuret mittakaavat ovat tälle rakennukselle ominainen piirre. Nosto-ovien lisäksi esitys- ja takatilojen väliset ovet ovat korkeudeltaan 8 metriä, mikä mahdollistaa suurten lavastekokonaisuuksien tuonnin paikalle ja siirtelyn tilojen välillä. Poikkeuksellista on kahden rekan lastauslaiturin optimaalinen sijainti suoraan näyttämön takana, Lindberg kertoo.
Betonia ja terästä
Päärakennusmateriaaleina ovat betoni ja teräs. Rakennuksen runko ja väliseinät ovat pääosin 400 millimetrin paksuiset, ja ne on tehty paikallavaluna. Poikkeus on katsomo-osan päälle sijoittuva teräsrakenteinen ilmanvaihdon konehuone.
Katto on toteutettu ontelolaattoja kannattelevilla WQ-ristikkopalkeilla. Rakenteen ansiosta katon ja salin väliin jää huoltoalue. Rakenteiden jännevälit ovat poikkeuksellisen pitkät, kantava suunta on jopa 25 metriä ja korkeus yli 10 metriä. Tekniset ratkaisut ja rakenteet on jätetty näkyville. Lindbergin mukaan tämä on tietoinen ratkaisu, koska kyseessä on niin olennainen osa rakennusta. Lattiat ovat pelkistettyä teollista harmaata betonilattiaa ja seinät lautamuottipintaista betonia ja metallia.
– Rouheat pinnat liittävät rakennuksen Kaapelitehtaan ilmapiiriin. Ne ovat myös kestäviä, patinoituvat arvokkaasti sekä kestävät aikaa ja kovaa kulutusta, Lindberg toteaa.
Pannuhalli uusittiin perusteellisesti
Tanssin talo jatkuu Kaapelitehtaan puolelle, jossa sijaitsee pienempi 235-paikkainen Pannuhalli. Sali uudistettiin perusteellisesti.
– Tila varustettiin samanlaisella huipputekniikalla kuin Erkko-salikin, mutta pinnat säilytettiin entisellään rouheina ja käsittelemättöminä, kertoo Pia Ilonen.
Myös Pannuhalli on tarpeen mukaan joustava tila. Sen teleskooppikatsomon voi pakata kasaan, jolloin tila soveltuu jopa 400 hengen tapahtumille.
Rakennusteknisesti kyseessä oli suureksi osoittautunut korjaustyö, sillä rakenteita täytyi vahvistaa vastaaman uuden näyttämötekniikan lisäämää kuormaa. Pilareita vahvistettiin mantteloimalla, mutta suurin urakka oli katossa.
– Vanhan katon tueksi rakennettiin teräspalkkirunko sisäkautta, mikä oli varsin haastava operaatio jo pelkästään teräspalkkien siirtelyn kannalta. Ensin asennettiin vain metrin pituinen pätkä palkkia reunapalkin päälle ja sitten loput 15 metriä nostettiin kolmella vanhan vesikaton päälle tuetulla vinssillä hyödyntäen vanhan vesikaton betonipalkkeja nostamisessa, kertoo yksikönjohtaja Seppo Raiski rakennesuunnittelusta vastanneesta A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä.
Julkisivun levyt leijuvat ilmassa
Julkisivua hallitsee kaksi seinän kokoista teräslevyä, jotka ovat irti rakennuksen rungosta ja maasta ja näyttävät leijuvan ilmassa. Itään avautuva seinä on ruosteenväristä corten-terästä ja eteläseinä haponkestävää, kiiltävää HST-terästä. Pohjoisen seinän ja pääsisäänkäynnin päällä olevan seinän julkisivumateriaalina on käytetty pyöreitä alumiinipaljetteja, joita on yhteensä noin 1500.
– Alumiinipaljetit kuvastavat taas tanssin rytmiä, vaikka niillä on myös funktionaalinen tehtävä. Paljetit toteuttavat kaavan määräystä siitä, että lähikerrostalojen asuntoihin tulisi välttää suoria näkymiä. Samoin ne tarjoavat hengittävän pinnan sen taakse integroidulle tekniikalle, Lindberg toteaa.
Julkisivun suurin haaste oli 1000 neliömetrin kokoisten ja puolitoista metriä rakennuksen rungosta irti olevien metallilevyjen toteutus ja kiinnitys.
– Olemukseltaan, painoltaan ja kustannuksiltaan sopivaa vaihtoehtoa etsittiin pitkään yhdessä suunnittelijoiden ja tilaajan kanssa. Lopulta ratkaisuksi löytyivät Kenno Tech Oy:n laserhitsaamalla valmistamat kennorakenteiset teräselementit, joissa yhdistyi keveys ja rakenteen jäykkyys, kertoo hankkeen projektipäällikkö Lassi Ropponen Haahtelasta.
Elementit on kiinnitetty rakennuksen runkoon kymmenillä suorakaiteen muotoisilla teräspuukoilla.
Äänet pysyvät esityssaleissa
Akustiikan suunnittelusta vastasi Akukon Oy.
– Yksi tärkeä lähtökohta hankkeessa oli, ettei Tanssin talo saa häiritä naapureita, sillä aivan vieressä on asuinkerrostaloja. Toisaalta esimerkiksi liikenteen aiheuttama häly haluttiin pitää esiintymistilojen ulkopuolella, akustikko Oskar Lindfors kertoo.
Äänieristykselle pohjan luovat massiiviset betoniseinät ja kaksinkertaiset ovet, jotka toimivat äänisulkuina. Erkko-salissa tilojen jakamiseen käytettävät akustiset nosto-ovet on myös toteutettu niin, että ne mahdollistavat eri tapahtumien järjestämisen salin eri osissa samanaikaisesti.
Tilojen huoneakustiikka on optimoitu vahvistetulle musiikille, ja kaiut on pyritty vaimentamaan mahdollisimman tehokkaasti. Tähän tilat tarjosivat Lindforsin mukaan sekä etuja että haasteita.
– Saleissahan on jätetty tekniikkaa paljon näkyville, mikä on eduksi tilan akustiikalle, koska ne vaimentavat ja hajottavat ääntä. Toisaalta Erkko-sali on poikkeuksellisen korkea, mikä pidentää jälkikaiunnan aikaa ja se piti ottaa huomioon. Pannuhallissa haasteena olivat kovat pinnat, mutta kattorakenteilla asiaan pystyttiin vaikuttamaan ja esitystilanteissa tilassa on myös verhoiluja, jotka auttavat asiassa.
Lasipiha yhdistää Kaapelitehdasta
Kolmas osa Tanssin talon rakennusprojektia oli Kaapelitehtaan sisäpihan osittainen kattaminen. Tammikuussa käyttöön otettu 10 metriä korkea, 16 metriä leveä ja 50 metriä pitkä lasikatteinen aula toimii koko Kaapelitehtaan pääsisäänkäyntinä ja yhteisenä tilana, jossa kävijöitä palvelevat infopiste, keskitetty lipunmyynti ja myymälä.
Rakennusmateriaaliksi Lasipihaan valittiin toistuva ristikkorakenne, joka toteutti kaupunginmuseon toiveen siitä, että kattaminen muuttaisi mahdollisimman vähän tunnelmaa. Kate rakennettiin vanhan siltanosturin kiskojen kannatinpalkkien varaan.
– Tila on hieno ja tarpeellinen. Se selkiyttää Kaapelitehtaan toimintaa, yhdistää Tanssin talon ja muun Kaapelitehtaan ja tarjoaa aulatilaa, Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari sanoo.
Teksti: Ismo Myllylä | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
