Maanalainen käytävä yhdistää uuden kaksiosaisen toimisto­rakennuksen (kuvassa keskellä) viereiseen kauppakeskus Ratinaan ja sen palveluihin. Kauppa­keskuksesta löytyvät myös pysäköintitilat.

Ratinan Toimistot palvelujen äärellä

Kohteen rakennuttajana on toiminut Sponda Oy ja pääurakoitsijana NCC Suomi Oy. Tavoitehintaisen projektinjohtourakan hintalappu on noin 26 miljoonaa euroa. Tilaajalle tämä 13 700 kerrosneliömetrin rakennuskokonaisuus luovutettiin kesäkuun lopussa.

– Kiinteistö muodostuu kahdesta osasta. A-talosta, jossa on seitsemän kerrosta ja lasinen julkisivu, sekä B-talosta, jossa on neljä kerrosta. Näitä yhdistävässä lasikattoisessa aulassa sijaitsee muun muassa vierailijoiden vastaanotto, Spondan projektipäällikkö Jani-Matti Kilpeläinen kertoo.

Maanalainen käytävä yhdistää uuden kaksiosaisen toimisto­rakennuksen (kuvassa keskellä) viereiseen kauppakeskus Ratinaan ja sen palveluihin. Kauppa­keskuksesta löytyvät myös pysäköintitilat.

Kultatason Leed-kohde

Kiinteistö täyttää Leed-ympäristösertifikaatin Gold-tason vaatimukset. Älykäs talo­tekniikka säästää vettä ja energiaa sekä tukee vuokralaisten työhyvinvointia.

Kiinteistön valaistuksessa hyödynnetään päivänvaloa mahdollisimman paljon, ja tilojen lämmitys, viilennys sekä ilmanvaihto on energiatehokasta sisäilmaston hyvästä laadusta tinkimättä.  

Toimistotiloihin asennetaan antureita, jotka keräävät tietoa tilojen lämpötilasta, valaistuksesta ja sisäilman hiilidioksidipitoisuudesta. Rakennukseen tulee myös veden- ja sähkönkulutusta seuraavia järjestelmiä.

Rakentamisen aikana vastuullisuus näkyi muun muassa jätehuollossa ja työmaan hankinnoissa. 

– Olemme suosineet lähialueiden tavarantoimittajia sekä paikallisia yrityksiä ja tekijöitä, vaikka nämä eivät aina ehkä olleetkaan halvin vaihtoehto, Kilpeläinen toteaa.

Kiinteistön valaistuksessa hyödynnetään päivänvaloa mahdollisimman paljon

Ympäristöönsä sovitettu

Ratinan toimistotalon arkkitehtuurista on vastannut Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen.

–Tampereen valtatielle avautuva fasadi avaa näkymät etelään Pyhäjärvelle. Julkisivu­säleikön dimensiot on tarkasti viritetty estämään liiallisen auringonvalon tulviminen sisäosiin mutta kuitenkin niin, että kaunis järvinäkymä on säilynyt, arkkitehti Tuomo Siitonen sanoo. 

Rakennuksen ulkoasun määritteli pitkälle tontin geometria eli Tampereen valtatien kaarre sekä ympäröivien rakennusten materiaalit kuten Tampereen linja-autoaseman kalkinvalkoinen julkisivu ja Ratinan kauppa­keskuksen tiilipinnat.

Suunnittelun käynnistyessä käyttäjien tarpeet eivät olleet tiedossa, joten tilaaja halusi mahdollisimman tilatehokkaita ja joustavia ratkaisuja. 

– Joustavuus edellyttää muun muassa vertikaalisten järjestelmien järkevää sijoittelua, jotta kerroksissa olevien tilojen saavutettavuus sisääntulopisteestä onnistuu ja jotta talo- ja informaatiotekniikan järjestelmät mahdollistavat tulevat muutokset, Siitonen toteaa.

Lämpöä ja jäähdytystä jaetaan alakattojen säteilypaneeleilla.
Säteilylämmitys on yleistynyt toimistokohteissa, koska se ei rajoita tilaratkaisuja.

Ahtautta tontilla ja alakatoissa

Ratinan Toimistojen tontti on ahdas. Hankintasopimuksiin kirjattiin, että työmaan kanssa on sovittava kaikista sinne tulevista tarviketoimituksista. 

– B-talosta noin puolet on rakennettu kauppakeskuksen huoltoajoihin tarkoitetun ajorampin päälle. Raskaan ja vilkkaan liikenteen takia rakentamisen turvallisuuteen kiinnitettiin tilanteen mukaista huomiota, työmaan vastaava mestarina toiminut Rainer Kivikko NCC Suomi Oy:stä kertoo.

Rakentamista tehtiin osittain myös pohjavesipinnan alapuolella.

– Mahdollisiin ongelmiin varauduttiin suihkupaalutuksilla, eli maahan upotettiin pilareita voimakkaasti paineistetun sementti­suihkun avulla, Kivikko sanoo.

Rakentajien muistissa olivat hyvin pohja­veden tuottamat ongelmat, joita esiintyi, kun viereistä Ratinan kauppakeskusta rakennettiin muutama vuosi sitten.

Työmaan vahvuus oli suurimmillaan noin 130 henkilöä. NCC kilpailutti aliurakoitsijat, ja tilaaja joko hyväksyi tai hylkäsi ehdotetut valinnat.

– Projektinjohtourakoitsijoina olimme mukana suunnittelun ohjauksessa. Meillä oli vapaus esittää suunnitelman mukaisia vastaavia halvempia tai muunlaisia ratkaisuja tilaajalle. Näitä näkemyksiä toimme esiin etenkin talotekniikkaan liittyvissä asioissa, Kivikko sanoo.

Rainer Kivikon mukaan arkkitehti- ja talo­tekniikkasuunnitelmien yhteensovittaminen tuotti sisävalmistusvaiheessa vaikeuksia ja aikataulupaineita. Ongelma koski lähinnä alakattoja. 

– Tietomallit ja paperikuvat eivät vastanneet aina toisiaan. Suunniteltuja ratkaisuja oli soviteltava työmaalla yhteen jälkikäteen, Kivikko kertoo.

– Mikäli talotekniikan tilantarpeet pysyvät tämänkaltaisina, niin tarvitaan väljempiä kerroskorkeuksia. Toteutukset yksinkertaistuisivat ja viihtyvyys paranisi, arkkitehti Tuomo Siitonen toteaa.

Muuntojoustavassa talossa tiloja voidaan räätälöidä erikokoisiin osiin ilman suuria purku- ja uudelleenrakennustöitä, kun vuokralaisten tarpeet muuttuvat.

Ilmanvaihdossa pienet lohkot 

LVIA-suunnittelusta vastanneen Sweco Talo­tekniikka Oy:n suunnittelupäällikkö Arto Sarhela kertoo, että myös LVIA-suunnittelun tavoitteena on ollut muunneltavuus ja energiatehokkuus. 

Ilmanvaihtokoneita on 12. Ne sijaitsevat A- ja B-talojen ylimmissä kerroksissa. Ilmanvaihtokoneet toimivat hyvällä hyötysuhteella, joten lämmön talteenottoon ei tarvita erillisiä lämpöpumppuja. Ilmanvaihtojärjestelmä on sekoittava. Lämpöä ja jäähdytystä jaetaan alakattojen säteilypaneeleilla.

– Säteilylämmitys on toimistokohteissa viiden vuoden aikana yleistynyt merkittävästi, koska se ei rajoita tilaratkaisuja samalla tapaa kuin patteri- tai lattialämmitys, Sarhela sanoo.

Kiinteistön kerrokset on jaettu eri ilmanvaihtokoneiden kesken joko neljään tai kuuteen lohkoon. Lohkot on pilkottu palvelualueittain rakennuksen toimintojen mukaan. 

Toimistotilojen ilmanvaihdon tehoa voidaan ohjata tarpeenmukaisesti jopa vain 50 neliön lohkoissa. Alueen ilmanvaihtokoneet ja valaisinryhmät kytkeytyvät pois päältä, kun tila on tyhjillään.

– Lohkomainen suunnittelu ja toteutus tukee sekä ilmanvaihdon toimivuutta että toimitalon muunneltavuutta, Sarhela toteaa. 

Neuvottelutilojen ja avotoimistoalueiden ilmanvaihdon tehoa voidaan ohjata tarpeenmukaisesti jopa 50 neliön lohkoissa. Se on poikkeuksellista, sillä tavallisesti toimisto­talojen tarpeenmukaisen ilmanvaihdon lohkot ovat huomattavasti suurempia. Alueen ilmanvaihtokoneet ja valaisinryhmät kytkeytyvät pois päältä, kun tila on tyhjillään.

– Talon käyttöönoton alkuvaiheessa työntekijät eivät vielä voi säätää oman työtilojen olosuhteita paitsi neuvottelutiloissa. Säätäminen tulee mahdolliseksi vasta, kun järjestelmän toiminta on testattu ja vakiinnutettu, Sarhela kertoo.

Kiinteistössä on kaksi osaa: A-talossa on seitsemän kerrosta, B-talossa on neljä kerrosta. Näitä yhdistää lasikattoinen aulatila.

Yhteys kauppakeskukseen

Ratinan Toimistot on täyttynyt hyvin vuokralaisista. 

Päävuokralainen on puhelinoperaattori Elisa. Muita vuokralaisia ovat Sitowise, NCC Suomi ja Optiplan.

Muuntojoustavassa talossa tiloja voidaan räätälöidä erikokoisiin osiin ilman suuria purku- ja uudelleenrakennustöitä, kun vuokralaisten tarpeet muuttuvat.

Maanalainen käytävä yhdistää toimisto­rakennuksen viereiseen Spondan Ratina­-kauppakeskukseen ja sen palveluihin. Kauppa­keskuksesta löytyvät myös pysäköintitilat.

– Synergiaa tuo samassa korttelissa toimiva Spondan coworking-yhteisö MOW Supernova, joka tarjoaa tiloja tapaamisille, tapahtumille, kokoontumisille ja neuvotteluille, Jani-Matti Kilpeläinen kertoo.

Teksti Matti Valli | Kuvat Vesa Mäkinen

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla

Antamalla yhteystietosi voimme olla sinuun yhteydessä tuotteisiimme liittyen. Lue lisää tietosuojasta tästä.