Kiasma Senaatin vastuusuojelussa
Toukokuussa 24 vuotta täyttänyttä Kiasmaa ei ole suojeltu kaavassa eikä rakennusperintölain nojalla, mutta rakennusta hoidetaan samoin periaattein kuin suojeltua rakennusta. Senaatti-kiinteistöt kutsuu tätä arvokiinteistöjen omatoimista suojelua vastuusuojeluksi.
Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt alkoi 2000-luvun alussa suojella tiiviissä yhteistyössä erityisesti Museoviraston kanssa tietyt kriteerit täyttäviä nuoria arvorakennuksia, jotka eivät olleet virallisen suojelun piirissä. Kiasmasta on valmistunut vastuusuojeluraportti korjausohjeineen.
– Kiasman vastuusuojeluraportti on laajuudessaan uraauurtava teos, mutta tulemme varmasti näkemään jatkossa vastaavanlaisia julkaisuja enemmänkin, kertoo Senaatin yhteiskuntavastuu- ja laatujohtaja Juha Lemström.
– Suomeen rakennettiin 1900-luvun jälkipuolella kattava verkosto kulttuurirakennuksia, kuten kirjastoja, teattereita ja museoita. Näiden rakennusten säilyttäminen on vastuunkantoa ympäristöstä. Rakennuksiin liittyy myös sosiaalisen kestävyyden näkökulma, kun puhutaan kaikille avoimista keskeisesti sijaitsevista palveluista, vastuusuojeluraportin päätoimittaja Hilkka Högström sanoo.
Vastuusuojeluraporttiin on koottu Kiasman historia, arkkitehtuurin tärkeimmät ominaispiirteet ja rakennuksessa käytetyt lukuisat materiaalit käsityö- ja käsittelytapoineen. Vuosien varrella tehdyt korjaukset ja muutokset löytyvät raportista kronologisena taulukkona sekä ennen ja jälkeen -kuvina. Kiasmalle on myös luotu yksityiskohtaiset ylläpidon ja korjauksen ohjeet tila- ja materiaalikohtaisesti.
– Työmme lähtökohtana on kunnioittaa suunnittelu- ja toteutustyötä sekä Steven Hollin läpimurtotyötä, jollainen Kiasma on. Holl suunnitteli rakennuksen juuri meille, tähän käyttötarkoitukseen ja tälle paikalle, sanoo Högström.
Vastuusuojeluraportin työryhmään kuuluivat päätoimittaja Högströmin lisäksi Senaatin rakennuttajapäällikkö Selja Flink, arkkitehdit Timo Kiukkola Arkkitehtuuritoimisto B & M:stä ja Simo Freese Arkkitehtitoimisto Freesestä, Kansallisgallerian kiinteistöhallinnon projektipäällikkö Harri Toivonen sekä Museoviraston yliarkkitehti Johanna Hakanen ja intendentti Elisa El Harouny.
