GI:ltä hiilijalanjäljen laskenta osana toimitilan sisustussuunnittelua
Sisustusarkkitehdit Gullstén-Inkinen Oy (GI) tarjoaa tulevaisuudessa asiakkailleen mahdollisuuden mitata toimitilan uuden sisustuksen hiilijalanjälki osana suunnittelua. GI on luonut mittaamiseen laskentatyökalun yhteistyössä Gaia Consultingin ja Business Finlandin kanssa.
Hiilijalanjäljen laskentatyökalua on pilotoitu muun muassa Haltonin uuden pääkonttorin suunnittelussa Tripla Workery – toimistorakennukseen sekä VEHO:n pääkonttorissa Vantaan Aviapoliksessa.
– Kun halusimme ottaa suunnitteluumme paremmin huomioon hiilijalanjäljen arvioimisen, etsimme ensin softamarkkinoilta valmista laskentaohjelmaa, jolla voisi arvioida sisustuksen aiheuttamaa hiilikuormaa. Löysimme useita ihan toimivia vaihtoehtoja, joiden avulla voidaan arvioida koko rakennuksen elinkaarta, mutta niiden mittauskyky loppui aina betonipintaan; sisustusta ei ollut otettu huomioon ollenkaan tai ei riittävän tarkasti, GI:n Jari Inkinen kertoo.
Työkalun kehitys vei Inkisen mukaan kaksi vuotta.
– Tavoitteemme on pyrkiä pienentämään asiakkaan projektin hiilijalanjälkeä ja muuttaa se jopa kädenjäljeksi, eli vähentää tulevaisuudessa tilojen tuottamaa kuormaa. Vaikka uuden tilan toteutus kuormittaakin ympäristöä, niin muutoksesta mahdollisesti saatava tilansäästö ja kestävät suunnitteluratkaisut voivat muuttaa hiilikuorman jopa negatiiviseksi, kun tiloja käytetään riittävän pitkään, Inkinen sanoo.
Inkisen mukaan suomalaiset toimitilat ovat talotekniikaltaan naapurimaitaan ympäristöystävällisempiä.
– Huomasimme tämän, kun laajensimme Technopoliksen UMA-coworking-konseptin toimistoja muun muassa Tukholmaan, Kööpenhaminaan sekä useisiin Itämeren etelärannan suurkaupunkeihin. Totesimme, että asiakkaallemme vuokralle tarjotut rakennukset olivat usein liian tehottomia muun muassa jäähdytyskapasiteetin suhteen. Suomessa osataan jo vaatia rakennuksilta ympäristöystävällisyyttä, Inkinen kertoo.
– On hyvä ymmärtää, että jo ennen koronaa Suomessa käytetään toimistorakennuksen koko eliniästä keskimäärin ainoastaan noin 20 % todelliseen käyttöön eli tilanteeseen, jolloin ihmisiä on läsnä rakennuksessa. Loppuosan talo on tyhjillään käyttäjistä, mutta kuitenkin lämmitetty, jäähdytetty ja jopa pahimmassa tapauksessa valaistu sisältä. Todellisen käytön osuus on todella vähän, kun ajattelee, millaisen ympäristökuorman rakennus elinkaarensa aikana tuottaa, Jari Inkinen toteaa.
