Fisu-kunnista esimerkkiä energiakriisin torjuntaan
Resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien Fisu-verkostoon kuuluu tällä hetkellä 11 kuntaa: Forssa, Hyvinkää, Ii, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Riihimäki, Turku ja Vaasa. Verkosto järjesti kyselyn, jonka tavoitteena oli kerätä verkoston kuntien keinoja ja ehdotuksia energiaenergian saatavuus- ja hintaongelman ratkaisemiseksi.
Fisu-verkoston (Finnish Sustainable Communities) kunnat haluavat näyttää mallia, kuinka vallitsevan poikkeustilan ja Ukrainassa käytävän sodan aiheuttamat muutokset energiamarkkinoilla voidaan taklata kestävästi. Verkoston koordinaattoreina toimivat Motiva ja Suomen ympäristökeskus SYKE, jotka yhdessä muodostavat Fisu-kuntia tukevan palvelukeskuksen.
– Toimenpiteillä on kaksi aikajännettä. Lyhyellä tähtäimellä eli seuraavilla lämmityskausilla tarvitaan nopeita toimia lisäämättä kuitenkaan puun ja turpeen käyttöä. Ensisijaisesti pitää vähentää energian kulutusta ja parantaa energiatehokkuutta. Kannattavaa on nyt panostaa myös hukkalämmön tehokkaampaan hyödyntämiseen ja lämmön varastointiratkaisujen toteuttamiseen sekä liikenteen nopeaan sähköistämiseen, Fisu-verkoston toimintaa ohjaavan neuvottelukunnan puheenjohtaja, Lappeenrannan ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen sanoo.
Fisu-verkoston mukaan tarvitaan valtion tukitoimia, jotka on kohdistettava oikein tilanteessa, jossa Venäjältä tuotavasta maakaasusta, öljystä ja sähköstä halutaan eroon.
– Esimerkiksi hajautetun energiantuotannon edellytyksiä voisi helpottaa energiayhteisölainsäädäntöä muuttamalla. Keskipitkällä aikajänteellä on mietittävä, missä keinoissa on suurin potentiaali ja niitä pitäisi sitten edistää julkisen vallan toimesta. Meillä on tässä samalla tilaisuus siirtyä kerralla hiilineutraaliksi ja energiaomavaraiseksi maaksi, Räsänen toteaa.
Fisu-verkoston tekemään kyselyyn tulleiden vastausten perusteella parhaita keinoja energiakriisin torjumiseen ovat muun muassa uusiutuvan energian tuotannon lisääminen, lämmön suuren mittaluokan kausivarastointiratkaisuiden kehittäminen, teollisuusluokan lämpöpumput sekä kaksisuuntainen kaukolämpö, matalalämpöverkot, monimuotoisuutta ja hiilinieluja tukevien metsänkäsittelymenetelmien käyttöönotto, vetytalous, hiilidioksidin talteenotto sekä synteettisten polttoaineiden valmistus ja materiaalitehokkuutta lisäävät ratkaisut kuten rakennusmateriaalien ja -osien uudelleenkäyttö ja laajamittainen lämmön kulutusjousto.
Lahdessa luovuttiin kivihiilen käytöstä kaukolämmön tuotannossa vuonna 2019. Lahdessa on kuitenkin noin 300 yritystä, jotka hyödyntävät maakaasua tuotannossaan, eikä biokaasu riitä korvaajaksi. Lahteen on suunnitteilla Suomen suurin vihreän vedyn tuotannon Power-to-Gas-laitos, joka muuttaa hiilidioksidin ja tuulivoimasähkön kaasupolttoaineeksi.
Hyvinkäällä fossiilisten lämmönlähteiden osuus on enää 10 % ja tavoitteena on pienentää osuus lähelle nollaa lisäämällä bio-, ympäristö- ja hukkalämpöjen käyttöä sekä varastoimalla hukkalämpöä lämmityskauden ulkopuolella suureen kausivarastoon. Lisäksi jatkossa hyvinkääläisten kiinteistöjen ja infraverkkojen energiatehokkuutta parannetaan koko kaupungin kattavan kustannustehokkaan mittausten etäluentaratkaisun tuottaman tiedon avulla.
Lappeenrannassa on käynnissä teollisen mittakaavan synteettisten polttoaineiden valmistuslaitoksen suunnittelu. Laitos hyödyntää teollisuuden hiilidioksidia yhdistäen sitä alueella tuotettavan vihreän vedyn kanssa. Laitos tuottaa raaka-ainetta esimerkiksi liikennepolttoaineiden valmistukseen. Lappeenrantaan ja Etelä-Karjalaan tarvitaan lisää uusiutuvan sähkön tuotantoa, suunnitelmissa on suuret aurinkosähkövoimalat.
