Jatkeen jokainen metroasema on yhtä suuri kuin kauppa­keskus mutta teknisiltä järjestelmiltään paljon monimutkaisempi kokonaisuus. Maan alla rakentamiselle on tiukemmat vaatimukset kuin maanpäälliselle rakentamiselle, erot ovat isoja esimerkiksi sähkönjakelussa, turva-automaatiossa ja savunpoistossa. Kuvassa Finnoon asema.

Finnoon ja Kaitaan asemien sähkösuunnittelu

Länsimetron jatkeen talotekniikan suunnitteluun tarvittiin monet leveät hartiat. Sähkö- ja automaatiosuunnittelusta on vastannut konsulttiryhmä NNG eli Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy, Sähköinsinööritoimisto Oy Niemistö ja Granlund. Hämmästyttävän suurien tunnuslukujen hankkeessa suunnittelijoita on auttanut kokemus Länsimetron ensimmäisestä vaiheesta. 

Sähköinsinööritoimisto Oy Niemistön Tomi Määttänen on vastannut Länsimetron jatkeen automaatiosuunnittelusta ja Teemu Määttänen on ollut vastaavana sähkö- ja automaatiosuunnittelijana jatkeen SA1-osuudella, jolla Kaitaan ja Finnoon metroasemat ovat.  

– Sähkösuunnittelun yhteenliittymässä jokaisella toimistolla oli vastuullaan kaksi asemaa, meillä Granlundilla oli Sammal­vuoren varikko ja Finnoon metroasema. Lisäksi olimme mukana ratatunnelin sähkösuunnittelussa, kertoo Granlundin projektipäällikkö Tero Nieminen, joka on ollut Länsi­metron jatkeessa toisen puoliskon vastuullisena sähkösuunnittelijana.

– Tauno Nissisellä oli vastuullaan Kaitaan asema, Espoonlahden asema sekä sen yhteyteen rakennettu bussiterminaali ja ratatunnelin osuus yhdessä Granlundin kanssa, Kaitaan metroaseman asemakohtaisena sähkö­suunnitteluvastaavana toiminut Insinööri­toimisto Tauno Nissinen Oy:n vara­toimitusjohtaja, suunnittelujohtaja Jarno Puranen kertoo.

Asemavastuiden lisäksi vastuita jaettiin erikoisosaamisen mukaan. 

– Sähköinsinööritoimisto Oy Niemistöllä on asiantuntemusta turva-automaation suunnittelusta, sieltä se saatiin kaikille asemille räätälöitynä. Lisäksi eri järjestelmillä on ollut vastuusuunnittelijansa, joilta on saatu ohjeet asemien sähkösuunnitteluun. Tämä on tavallista projekteissa, joissa tarvitaan erikoisasiantuntijoita, Nieminen kertoo. 

Yhteenliittymän kolmella toimistolla oli yhteensä yli 50 suunnittelijaa Länsimetron jatkeen sähkölle ja automaatiolle.

Sopimista, suunnittelua, tarkastuksia

Länsimetron jatkeen eli toisen vaiheen hanke­suunnitelma hyväksyttiin Espoon valtuustossa vuonna 2012 ja jatkeen rakentamisesta päätettiin vuonna 2014. Louhinnat alkoivat samana vuonna. 

Tero Nieminen liittyi suunnitteluun vuonna 2015. Suunnitelmat julkaistiin vuonna 2017 ja hankesuunnitelmaa tarkistettiin vuonna 2018.

– Pari ensimmäistä vuotta oli lähinnä eri toimistojen sisäisiä ja välisiä kokouksia. Kokouksissa sovittiin yleiset tekniset ratkaisut ja sopimusasiat järjestelmien vastuusuunnittelijoiden kanssa.

– Kokousvuosien jälkeen oli yksi vuosi pelkästään suunnittelulle. Sitten alkoi työmaavaihe, johon kuului työmaakäyntejä ja pieniä muutoksia suunnitelmiin.

Monivuotisen hankkeen aikana sähkösuunnittelua ohjaaviin normeihin ehti tulla pieniä muutoksia.

– Esimerkiksi sähkökaapeleiden paloturvallisuuteen liittyvät CPR-luokitukset muuttuivat heinäkuussa 2017. Sen jälkeen sai oikein etsiä sopivia tuotteita useammasta paikasta, Nieminen kertoo.

Hankkeen loppuvaiheessa oli vuorossa testaukset ja toimintakokeet. Ne poikkesivat Niemisen mukaan laajuudeltaan tavallisesta ja veivät puolisen vuotta keväästä kesään vuonna 2021. Sähkö- ja automaatiojärjestelmät testattiin järjestelmä kerrallaan.

– Ensin piti suunnitella, mitä ja miten testataan. Tarvittiin monitasoinen varmistus, että kaikki toimii kuten on suunniteltu. Myös suunnittelija oli mukana tarkastamassa oman työnsä. Tilaaja tarkasti suunnitelmat ja kokonaisuuden toimimisen, ulkopuolinen tarkastaja teki käyttöönottotarkastukset, pelastuslaitos tarkasti poistumisreittijärjestelyt.

Jatkeen jokainen metroasema on yhtä suuri kuin kauppa­keskus mutta teknisiltä järjestelmiltään paljon monimutkaisempi kokonaisuus. Maan alla rakentamiselle on tiukemmat vaatimukset kuin maanpäälliselle rakentamiselle, erot ovat isoja esimerkiksi sähkönjakelussa, turva-automaatiossa ja savunpoistossa. Kuvassa Finnoon asema.

Kokemuksella ja mallinnuksella

Tero Nieminen oli aikanaan mukana vuonna 2015 avatun Kehäradan sähkösuunnittelussa sekä Länsimetron ensimmäisessä vaiheessa 13 vuotta sitten. Kokemuksesta oli paljon hyötyä Länsimetron jatkeen suunnittelussa. 

Kaitaan metroaseman asemakohtaisena sähkösuunnitteluvastaavana toiminut Jarno Puranenkin oli mukana Länsimetron ensimmäisen vaiheen Matinkylän ja Niittykummun asemien sähkösuunnittelussa.

– Toisen vaiheen sähkösuunnittelussa oli paljon etua siitä, että ensimmäinen vaihe oli tehty. Tilaaja ja valvojat olivat tuttuja, opettelu­vaihe jäi pois, kun yhteistyö oli jo olemassa. Toisen vaiheen suunnitteluun tuli sujuvuutta, kun kokemuspohjaisesti tiedettiin enemmän, Puranen sanoo.

Nieminen toteaa, että jatkeen jokainen metroasema on yhtä suuri kuin kauppa­keskus mutta teknisiltä järjestelmiltään paljon monimutkaisempi kokonaisuus. Maan alla rakentamiselle on tiukemmat vaatimukset kuin maanpäälliselle rakentamiselle, erot ovat isoja esimerkiksi sähkönjakelussa, turva-automaatiossa ja savunpoistossa.

– On aseman vastuusuunnittelijan varassa, että kaikki osasuunnitelmat sopivat yhteen, Nieminen toteaa.

– Koko hanke on tehty tietomalleilla, yksittäisistä kojeista lähtien. Malleja on vedetty yhteen sähkön yhdistelmämalliksi ja se yhdistettiin arkkitehdin ja muun talotekniikan mallien kanssa. Silti oli tilanteita, että suunnittelijaa tarvittiin työmaalle, Jarno Puranen sanoo.

Purasen mukaan vahva mallinnus ja suunnittelijoiden kokemus vastaavista hankkeista helpotti työmaavaihetta. 

– Mallinnuksella varmistettiin, että tekniikka mahtuu; se tiedettiin jo ennen asennusta. Esimerkiksi isojen kaapelien reitit olivat mallissa, näytimme siinä kaikki pahat kohdat, eikä asiaa tarvinnut enää miettiä työmaalla, Puranen kertoo.

Finnoon aseman sähkösuunnittelun tietomalli. Kuva: Granlund

Laiturialue on 20 % kokonaisuudesta

Sähkökatkojen varalta metroasemilla ja tunneleissa on useampi rinnakkainen ja päällekkäinen järjestelmä varmistamassa, että esimerkiksi pistorasiakeskukset, ryhmäkeskukset ja ilmanvaihdon sähköistys toimivat turvallisesti ja häiriöittä. Käytössä on muun muassa rinnakkaisia ryhmäkeskuksia ja UPS-laitteita.

– Laiturialue on noin 20 prosenttia aseman kokonaisuudesta. Laituritaso on 30–40 metriä maan alla, ja siinä välissä on useita kerroksia teknistä tilaa ja sen sähköistystä, Tero Nieminen kertoo.

Länsimetron jatkeen asemien talotekniset ratkaisut ovat samantyyppisiä. 

– Sähkönjakelun toteutustapa on samanlainen eri asemilla. Asemakohtaisia eroja on muun muassa savunpoistossa, Puranen sanoo.

– Finnoossa on erityistä, että siellä on muista neljästä uudesta asemasta poiketen vaakasiirtymä laituritasolle: ylöspäin liukuportaat, siiten vaakakäytävä hisseille. Yksi Finnoon sisäänkäynti on irrallaan asemasta, se teki sähkönjakelusta erilaisen, Nieminen toteaa.

Finnoon erityisyys on pientä kunkin aseman sähkön ja automaation tunnuslukuihin verrattuna.  

– Länsimetron jatkeella on noin sata sähkön ryhmäkeskusta per asema, se on hämmentävä määrä, Tero Nieminen toteaa. 

Metroaseman talotekniikan nimellisteho on 2000 kVA ja ratasähkön nimellisteho 5500 kVA. Automaatiopisteitä on noin 6000 ja valaisimia 4415. 

Suunnittelijat ovat tyytyväisiä työhönsä. 

– Hanke oli merkittävä, vaihteleva ja mielenkiintoinen. Käytän julkista liikennettä, ja katson varmaan Länsimetron jatkeellakin, että on tutunnäköistä, Nieminen sanoo. 

– Espoolaisena olen tyytyväinen. Länsimetro on ollut henkilökohtainenkin hanke, kun olen asunut Kaitaalla, Matinkylässä ja Nittykummussa. Länsimetron suunnittelu ja rakentaminen on ollut varsin onnistunut projekti, sanoo Jarno Puranen ja kiittää paitsi hyvin sujunutta suunnittelijoiden yhteistyötä myös osaavaa sähköurakoitsijaa.

Teksti: Jaana Ahti-Virtanen | Kuvat Mikael Lindén

Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla

Antamalla yhteystietosi voimme olla sinuun yhteydessä tuotteisiimme liittyen. Lue lisää tietosuojasta tästä.