Espoon kristillinen koulu
Espoon Matinkylään on noussut uusi koulu- ja päiväkotirakennus, joka toteutettiin poikkeuksellisesti vuokramallilla. Koulu suunniteltiin ja rakennettiin Espoon kristillisen koulun tarpeisiin. Toteuttajana ja investorina on Hoivatilat Oyj, joka vuokraa talon koulun käyttöön 25 vuodeksi 30 miljoonalla eurolla.
Espoon kristillinen koulu on yli 20 vuotta toiminut ilman kunnollisia koulutiloja, ja koululle haluttiin pitkäaikainen pysyvä toimitila.
– Hankkeen toteuttaminen rakentamisineen ja ylläpitoineen olisi ollut pienelle yhdistyspohjaiselle toimijalle liian raskas ja pois sekä koulun että päiväkodin varsinaisesta toiminnasta. Siksi päädyimme pitkäaikaiseen vuokrasopimusmalliin, jota voidaan jatkossa vielä uusia. Tilat omistaa Hoivatilat, joka vastaa rakennuksen ylläpidosta, kertoo käyttäjiä tilahankkeessa edustanut Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistyksen hallituksen jäsen Mikko Vaara.
Oman kiinteistön rakennuttajaksi ryhtyminen olisi Vaaran mukaan ollut liian vaativaa, ja riskit liian suuria. Rakennuttaminen olisi vaatinut lisää osaamista ja resursseja koulun organisaatioon. Lisäksi vieraalla pääomalla rakentaminen ja valmiin kiinteistön ylläpito olisi vaatinut liikaa huomiota ja hallinnollisia lisävoimia.
– Tilaajan kannalta tämä on ollut mahdollisimman huoleton tapa toteuttaa hanke verrattuna siihen, että meillä olisi hankkeen rakennuttamisvastuu joltakin osalta, koulun kannatusyhdistyksen tilahankkeen projektikoordinaattori Timo Kiiski toteaa.
Itse työn toteuttaminen ja kustannusraami jäivät rakennuttajan ja KVR-urakoitsijan vastuulle.
– Me määrittelimme kuitenkin toteutuksen sisällön käyttäjätarpeesta käsin. Lopputulos on mielestäni kustannusraamin puitteissa sen näköinen kuin olemme toivoneet, Vaara toteaa.
Omistajan kannaltakin toimiva malli
– Meillä on hoiva- ja päiväkotirakentamisesta kokemusta tällaisesta mallista jo ennestään. Totesimme, että kouluillekin tuntui olevan kysyntää, joten miksei meillä voisi koulujakin olla kiinteistösijoitussalkussa, Hoivatilat Oyj:n rakennuttajapäällikkö Pertti Nupponen toteaa.
Hoivatilat käyttää rakennuttamisessa pääasiassa KVR-mallia. Kohteessa oli rakennusurakoitsijana Temotek Oy, joka on aiemminkin toiminut hoivatilojen hankekumppanina.
– Olemme myös toteuttaneet vastaavanlaisen vuokrakouluhankkeen Keski-Uudenmaan kristilliselle koululle Järvenpäähän. Meillä on myös rakenteilla vuokramallikoulut Helsingin ja Oulun kaupungille. Vastaavaa mallia ei tietääkseni ole ollut aiemmin käytössä Suomessa, Nupponen kertoo.
Nupponen pitää vuokramallin investoririskiä varsin pienenä, koska koulun sijainti on hyvä ja Espoossa on pulaa koulupaikoista.
– Riski tässä kohteessa muodostui siitä, että rakennus saadaan täyteen käyttöön. Kun oppilaita on riittävä määrä, rahoitusyhtälö toimii. Tämä on opetussuunnitelman mukainen peruskoulu, joka saa rahoituksensa yhteiskunnan oppilaskohtaisista korvauksista. Oppilaille koulu on ilmainen. Jos kävisikin niin, että Espoon kristillinen koulu ei saisi oppilasmääräänsä täyteen, voidaan yli jääneitä tiloja tarjota esimerkiksi Espoon kaupungin käyttöön, Nupponen sanoo.
Elinkaariajattelu suunnittelun pohjana
– Suunnittelulle oli hyvin tarkat tavoitteet käyttäjältä, ja kiinnitimme paljon huomiota elinkaariajatteluun muun muassa materiaalivalinnoissa ja huollettavuudessa, kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Anne Jaakola-Wondafrash arkkitehtitoimisto Avariosta kertoo.
Yhteistyö käyttäjäyhteisön kanssa oli Jaakola-Wondafrashin mukaan tiivistä. Koulu on suunniteltu vastaamaan nykyisen toiminnan tarpeisiin mutta myös ottamaan vastaan tulevien vuosien tuomat muutostarpeet.
Kaava määritteli, miten rakennus piti sijoittaa tontille niin, että se suojaa samalla pihaa vieressä olevien ajoväylien liikennemelulta. Rakennuksen ulkovaipallekin oli kaavassa määritelty desibelivaatimukset.
Julkisivumateriaalina on pääosin rapattu tiili ja osin myös puhtaaksi muurattu tiili sekä pienissä määrin levyn päälle tehty rappaus. Lisämausteen suunnitteluun toi kaavamääräys rakennuksen elävöittämisestä taiteen ja valaistuksen keinoin. Koko kadunpuoleisen sisäänkäyntikulman kattaa kuvanveistäjä Kaarina Kaikkosen näkyvä ja näyttävä taideteos. Harmaalle taustalle sijoittuva teos muodostuu värillisistä alumiinikappaleista, ja se valaistaan sisäänkäyntikatoksen päältä.
Rakennuspaikka oli suhteellisen tasainen. Paikalla on aiemmin ollut sorapintainen pysäköintikenttä, jonka ongelmina olivat maapohjan märkyys ja mataluus.
– Maanpintoja jouduttiin jonkin verran nostamaan tontilla ja tekemään osin paalutuksia. Paalujen päällä on kantava alapohja. Kantava runko on toteutettu pilari-palkki-ontelolaattaratkaisulla, Jaakola-Wondafrash kertoo.
Ytimessä ruokasalin ja liikuntasalin yhdistelmä
Nelikerroksisen rakennuksen sydämenä on ruokasalin ja liikuntasalin yhdistelmä, joka muodostaa yhdistävän sisätilan rakennuksen keskelle. Kaksikerroksiseen ruokasaliin liittyy parvitiloja sekä näyttämö. Salia vuokrataan myös ulkopuoliseen käyttöön esimerkiksi juhlatilaksi.
Salin pitää palvella sekä koulun yhteisöllistä tunnelmaa että juhlatilanteisiin kuuluvaa arvokkuutta. Siksi seinäpinnoilla on laajalti puurimoitusta, joka toimii akustoivana pintana ja tuo tilaan puun lämpöä ja tunnelmaa.
Perusratkaisuna opetustiloissa on käytävässä sijaitseva opintori ja sen ympärillä luokkatilat. Opintorille on mahdollista rakentaa myös avoin oppimisympäristö, jos sellaista halutaan. Kolmos- ja neloskerroksessa on myös kahdesta luokasta keskenään yhdistettävissä oleva luokkatila.
Samassa rakennuksessa sijaitsee myös 42-paikkainen päiväkoti, jolla on oma siipensä katutasolla. Katutasolla on myös yhteistiloja. Opettajainhuoneet sijaitsevat toisessa kerroksessa.
Koulun tiloja hyödyntää myös Taidekoulu Talentti, joka käyttää tiloja koulupäivän jälkeen erityisesti musiikki- ja teatteriopetukseen. Taidekoulun käytössä on bändihuone ja pianoluokka, jotka sijaitsevat väestönsuojalohkossa.
Maalämpö, sähkö varalla
Uuden koulukampauksen terveellisyys ja turvallisuus ovat olleet tärkeässä roolissa alusta lähtien. Sisäilmaturvallisuuteen ja kosteudenhallintaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Rakentaminen tapahtui P1-puhtausluokan vaatimuksilla.
Ilmanvaihdossa käytetään tilakohtaista tarpeenmukaista ohjausta hiilidioksidimittausten ja lämpötilamittausten avulla. Myös haihtuvia haitallisia VOC-kaasuja mitataan.
Lämmönlähteenä käytetään maalämpökaivoja, joita on porattu 13 kappaletta piha- ja pysäköintialueelle. Niiden tukena on vielä sähkökattila varalla pahimpia pakkashuippuja varten. Koulun katolla on 20 piikkikilowatin aurinkovoimala.
– Rakennuksessa on kaksi LVI-konehuonetta. Lämmönjako tapahtuu pääosin lämpöpattereiden kautta paitsi päiväkotiosalla on lattialämmitys. Maalämpöjärjestelmää hyödynnetään myös rakennuksen jäähdyttämiseen lämpiminä aikoina, LVI-suunnittelija Janne Pihlajaniemi LVI-insinööritoimisto Meskanen Oy:stä kertoo.
Turvallinen piha
Pihan toimivuuteen ja turvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota. Kaikki koulun sisäänkäynti- ja pihakatokset ovat viherkatteisia sisäpihan puolella.
– Pihalla on oppimisympäristöjä ja opetusalueita. Osa pihasta on päiväkodin ja osa koulun käytössä. Istutukset on mietitty poikkeuksellisen tarkkaan ja hyväksytetty Espoon kaupungilla. Piha jatkuu luontevasti Matinkylän urheilupuistoon ja on tavallaan päätealuetta urheilupuistolle. Melumuurin taustapintaa on hyödynnetty muun muassa kiipeilyseinänä ja muurin pinnalla on myös köynnöksiä, Anne Jaakola-Wondafrash kertoo.
Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén
