Kuva: HSY

Blominmäen jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön

Blominmäen 510 miljoonaa euroa maksanut jätevedenpuhdistamo on valmis. Läntisen pääkaupunkiseudun 400 000 asukkaan jätevedet käännetään kohti Blominmäkeä loppuvuoden 2022 aikana. Samalla ajetaan Suomenojan puhdistamon toimintaa alas vaiheittain.

Kuva: HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY puhdistaa pian 1,3 miljoonan asukkaan jätevedet Blominmäessä Espoossa ja Viikinmäessä Helsingissä. Samalla Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon käyttö päättyy. Blominmäelle jätevedet tulevat Espoosta, Kauniaisista, Kirkkonummelta, Siuntiosta ja Länsi-Vantaala.

Kun prosessi saadaan Blominmäessä toimimaan normaalisti, paranee läntisen pääkaupunkiseudun jäteveden puhdistustulos HSY:n mukaan merkittävästi. Blominmäen jätevedenpuhdistamo poistaa jätevedestä yli 96 % sen sisältämästä fosforista ja orgaanisesta aineesta sekä yli 90 % typestä. Vaikka asukasmäärä ja puhdistettavan jäteveden määrä tulevaisuudessa kasvaa, sekä asukaskohtainen kuormitus että kokonaiskuormitus Itämereen vähenevät nykyisestä erityisesti typen osalta, HSY kertoo.

– Euroopan ja maailmankin mittakaavassa huipputehokas jätevedenpuhdistus suojelee rannikkovesiä ja Itämerta. Voimmekin Blominmäen käyttöönoton kohdalla puhua tämän vuosikymmenen merkittävimmästä ympäristöteosta Suomessa, toteaa HSY:n toimitusjohtaja Tommi Fred.   

Blominmäen puhdistamo on Viikinmäen tapaan rakennettu pääosin kallion sisään, jotta haitat yläpuoliselle ja ympäröivälle maankäytölle jäävät vähäisiksi ja toimintaolosuhteet ovat vakaat. 

HSY:n mukaan puhdistamon prosessiratkaisut ovat useissa muissa käyttökohteissa testattua tekniikkaa. Puhdistamon jälkikäsittely, johon kuuluu biologinen typpisuodatus, kiekkosuodatus ja uv-käsittely, on HSY:n mukaan Suomen monimuotoisin ja tehokkain.   

Puhdistamon mädättämöissä syntyy jätevesilietteestä biokaasua, jota poltetaan kaasumoottoreissa. Ne tuottavat merkittävän osan puhdistamon sähkön ja lämmön tarpeesta.  

– Puhdistamolla on muitakin energiaviisaita ratkaisuja, joiden ansiosta se on lämmön suhteen omavarainen ja pystyy tuottamaan noin 70 % tarvitsemastaan sähköstä. Lisäksi Fortum käyttää puhdistetun jäteveden sisältämää lämpöä kaukolämmön tuotantoon, kuten on jo tehty Suomenojan aikana, kertoo vesihuollon toimialajohtaja Mari Heinonen.   

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail