Keskuskauppakamari: Huonomminkin olisi voinut mennä
Keskuskauppakamarin mukaan alkuvuoden bruttokansantuote on kehittynyt luultua heikommin, mutta taantumajakso näyttää hetkellisesti katkenneen. Hyvältä ei silti näytä: kuluttajien säästöt hupenevat, euroalueen teollisuus takkuaa ja rakennusinvestointien näkymät ovat Keskuskauppakamarin mukaan vaisuja.
Tilastokeskus on julkaissut ensimmäisen varsinaisen arvion kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen bruttokansantuotteesta. Sen mukaan Suomen talous kasvoi 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Suhteessa vuoden 2022 vastaavaan jaksoon miinusta oli 0,3 %.
Aiemmin saatujen ennakkotietojen mukaan kasvu tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä olisi ollut 1,1 % ja kasvu vuositasolla olisi ollut 1,2 %.
– Arviota suhdannekehityksestä korjattiin tuntuvasti alaspäin, mikä sopii paremmin vallitsevaan tulkintaan Suomen talouden tilasta. Aiemmin julkistetut kasvuluvut olivat epäilyttävän korkeita. Ei nyt ole mikään nousukausi meneillään, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist sanoo.
Viime vuoden jälkipuoliskolla koettiin Suomessa lievä taantumajakso, kun kokonaistuotanto supistui kahtena peräkkäisenä neljänneksenä. Nyt taantumajakso näyttäisi ainakin hetkellisesti katkenneen.
– Suhdanteen heikkeneminen kääntyi alkuvuodesta pieneksi nousuksi, mikä on myönteistä, mutta ei ole uskottavaa, että kyseessä olisi vielä lähtölaukaus isommalla kasvujaksolle. On vaikea nähdä, että talouden perustekijät puoltaisivat toistaiseksi vauhdikasta kasvua, Appelqvist toteaa.
Appelqvistin mukaan euroalueen teollisuus on vaikeuksissa, mikä ei lupaa hyvää viennille, ja kotimaassa kuluttajien säästöt alkavat huveta ja yksityinen kulutus pysyy vaisuna.
– Kun päälle lyödään vielä rakennusinvestointien nopea jarrutus, niin vaikeuksia on luvassa, sanoo Appelqvist.
Alkuvuosi olisi voinut sujua Appelqvistin mukaan myös selvästi heikomminkin. Keskeiset kysyntäerät pitivät alkuvuodesta kohtalaisen hyvin pintansa investointeja lukuun ottamatta.
– Kotitaloudet jaksoivat edelleen kannatella taloutta hyvin, eikä yksityinen kulutus supistunut pelätyllä tavalla palkansaajien ostovoiman rajusta supistumisesta huolimatta, Appelqvist sanoo.
Appelqvistin mukaan rahapolitiikan kiristymisen vaikutukset ovat vasta asteittain vaikuttamassa ja ne heikentävät loppuvuoden kasvulukuja Suomessa ja maailmalla.
– Yksi harvoja positiivisia tekijöitä on raaka-aineisiin liittyvien hintapaineiden helpottaminen, mikä tukee kannattavuuden kehittymistä jatkossa ja viitoittaa pikkuhiljaa tietä kohti tavanomaisempaa suhdannetilannetta, Jukka Appelqvist kertoo.
