Baronalle uusi logistiikkakeskus Vantaalle
Vantaan Viinikkalaan avattu uusi Avialogis-logistiikkakeskus on Baronan käytössä ja yksi Suomen moderneimmista logistiikkakohteista. Breeam Excellent -ympäristösertifikaattia hakevan keskuksen sähkö- ja automaatioratkaisut mukautuvat kasvavan verkkokaupan ja sähköistyvän liikenteen tarpeisiin.
Baronan käyttöön kahdessa vaiheessa rakennettu logistiikkakeskus Avialogis sijaitsee aivan Kehä III:n tuntumassa. Bruttoalaltaan noin 35 500 neliön laajuiseen keskukseen sisältyy noin 4700 neliötä parvitiloja sekä 1350 neliötä toimisto- ja sosiaalitiloja. Läpivirtausperiaatteella toimivassa logistiikkakeskuksessa on 33 lastaussiltaa.
Varte Oy toimi hankkeessa asemakaavamuutoksen ja hankkeen kehittäjänä sekä rakentajana. Varte etsi yhdessä rakennuttaja Aberdeen Standard Investments Abrdn:n paikallisen kumppanin DEAS Asset Managementin kanssa logistiikkakeskukseen vuokralaisen, jonka tarpeisiin hanke suunniteltiin.
– Keskus tehostaa huomattavasti logistiikkatoimintojamme. Kun hanketta lähdettiin tekemään, meillä oli alun perin viisi varastoa. Niistä kolme on nyt muutettu tänne Avialogikseen kokonaisuudessaan. Loppujen kanssa käymme vielä keskusteluja, mitä niiden osalta tehdään. Varastosuunnittelu ja hylly- sekä automaatiopaikoitukset voidaan toteuttaa täällä paljon aiempaa tehokkaammin. Lisäksi samalla voidaan purkaa päällekkäisiä toimintoja, Baronan varastopalveluiden logistiikkajohtaja Juha Salo kertoo.
Perinteisten logistiikkapalveluiden lisäksi Avialogis tarjoaa lisärvopalveluita kuten pikanoutoja, lahjapaketointia, erilaisia etiketöintejä tai jopa maalien sekoittamista. Lisäpalvelut sijoittuvat pääosin varaston laajoihin parvitiloihin, joissa on tilaa myös pientavaroille.
Tonttia muokattiin ja tietä siirrettiin
Logistiikkakeskus on tehty niin lähelle Kehä III:a kuin sen voi rakentaa. Rakentamista rajoitti vieressä kulkeva Fingridin voimalinja sekä tontin läpi kulkeva HSY:n päälinjaputki, jota hieman siirrettiin. Päälinjaputki täytyy tarvittaessa pystyä kaivamaan esiin, ja siksi rakennuksen porrastornien kolmiomaisista ulokkeista piti typistää kärjet pois. Vantaan kaupunki muutti noin 80 000 neliön laajuisen tontin läpi kulkevan tien linjausta, jotta logistiikkakeskus saatiin mahtumaan Suomen Pankilta ostetulle tontille. Myös katusuunnittelu kuului Varten vastuulle.
– Tonttipohja oli pääosin savea. Toisessa päässä vielä paalutettiin, kun toisessa päässä aloitettiin valuja, minkä vuoksi piti huomioida tärinäongelmat, kohteen vastaavana rakennesuunnittelijana toiminut Yrjö Lietzen A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä kertoo.
Rakennusurakasta vastanneen Varte Oy:n toimitilarakentamisen yksikönjohtaja Mikko Sirviö kertoo, että tontilla oli stabiloinnista ja massanvaihdosta, paalutuksesta ja louhinnasta lähtien lähes kaikkea mahdollista maarakentamista ehkä syvätiivistystä lukuunottamatta. Paalujen keskimitta oli 11–12 metriä. Rakennus on paalutettu noin 90-prosenttisesti aivan pohjoislaitaa lukuunottamatta, jonne tehtiin maavarainen perustus.
Betonirunko, esijännitetyt pilarit
– Kantavilta rakenteiltaan rakennus on betonirunkoinen. Pilareita on paljon, ja ne ovat melko korkeita. Pilareista valtaosa on esijännitettyjä, mikä ei ole kovin tyypillistä. Periaatteessa näin saadaan säästöjä teräksessä ja myös dimensioissa, koska esijännitetty pilari on hieman tavallista hoikempi. Rakennuksen yläpohjarakenteena on TT-laatta, Yrjö Lietzen kertoo.
Varastoon sisältyvät kolmeen osastoon jaetut vaarallisten aineiden VAK-tilat, joissa on tiukat turvallisuusmääräykset. VAK-tilojen ulkoseinät ovat betonielementtejä ja keskellä on paloseinät, joilla paloalueet on katkottu. Palavien nesteiden osastolla on myös oma ilmanvaihto erillään muusta rakennuksesta. Palavien osastolla sprinklaus tapahtuu vaahtosammutuksella kaikilla lavatasoilla ja -paikoilla.
Kiinteistön ilmanvaihtokonehuoneet sijaitsevat parvitasolla. Molemmissa rakennuslohkoissa on omat konehuoneensa, ja toimistojen päällä on vielä yksi konehuone.
– Rakennuksen julkisivumateriaalina ovat pelti-villa-pelti -elementit. Eteläjulkisivulla on julkisivuaiheeksi otettu kolmiomaiset porrastornit, joissa on vihertävät liukuvärjätyt sävyt, jotka jatkuvat julkisivuseinässä. Näin haluttiin pilkkoa isoa rakennusmassaa pienemmän oloiseksi. Itä- ja länsipäädyssä on pieniä kehyksiä värittämässä julkisivuja, kohteen projektiarkkitehtina toiminut Kaisa Kiuttu Ark Lab Oy:stä kertoo. Kohteen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Tommi Tuokkola Ark Lab Oy:stä.
Kolmikerroksisen toimisto-osan sisäänkäyntiaula on toisessa kerroksessa, johon tulee myös koulutustilaa. Toimistotiloihin kuuluu myös avotoimistoa, neuvottelutiloja ja joitakin yksittäisiä pienempiä työskentelytiloja sekä isompi lounge- ja ruokailutila. Sosiaalitiloissa on tarjolla myös sauna porealtaineen. Toimisto-osan sisustuksessa on vaaleahkot ja luonnonläheiset sävyt.
Pitkälle vietyä automatisaatiota
Logistiikkakeskuksen on pystyttävä hoitamaan monenlaisia tavaravirtoja. Avialogikseen tulee kaikkiaan 54 000–57 000 lavapaikkaa. Varaston vapaakorkeus on 12 metriä, minkä ansiosta varastohyllyjen käyttö on hyvin tehokasta.
Varastossa on tavanomaisen hyllyvaraston lisäksi kolme tasovarastoautomaattia, ja sinne asennetaan loppuvuodesta täysin automatisoitu, modulaarinen noin 2000 neliön laajuinen AutoStore-varastoautomaatti pientavaroiden käsittelyä varten. Varastoautomaatissa on noin 50 000 laatikkopaikkaa.
– AutoStoren maksimikorkeus noin 7–7,5 metriä. Sivuttaissuunnassa ja muotonsa puolesta sitä voi muokata vapaasti ilman, että tuotantoa tarvitsee keskeyttää, Baronan Juha Salo kertoo.
AutoStoren hankintapäätös tehtiin kesken hankkeen rakentamisen, mutta muutos onnistui Salon mukaan varsin vaivattomasti. Käytännössä AutoStore ei vaatinut itse rakennukselta paljon muuta kuin lattian tasoittamisen hyvin tasaiseksi epoksipinnoitteella.
– Myös sähköjärjestelmät on kohteessa on suunniteltu siten, että automaattien lisäykset onnistutaan tekemään suhteellisen pienillä muutostöillä, sähkösuunittelusta vastannut Jarmo Niemelä Elvak Oy:stä kertoo.
Niemelän mukaan rakennuksen sähkösuunnittelu oli kohteen laajuuden takia vaativaa. Sähkönjakelun suunnittelussa oli otettava huomioon muun muassa mittavat sähkötrukkien vaatimat lataustehot eri puolilla rakennusta. Lisäksi on varauduttu jakeluautojen sähköistymiseen varaamalla rakennuksen itäseinustalle runsaasti sähkönsiirtokapasiteettia.
Rakennukseen asennettiin myös kiinteistöautomaatioon yhdistetty energianmittausjärjestelmä, jonka avulla voidaan selvittää kattavasti eri järjestelmien energiankulutuksia. Energianmittaukset asennettiin esimerkiksi ilmanvaihdolle, maalämpölaitteistolle, ulkovalaistukselle, trukkilatauksille ja varastoautomaateille.
Jarmo Niemelä kertoo, että kohteen muuntamo onnistuttiin sijoittamaan tontilla olleeseen rakennukseen muokkaamalla vanhat puhelinaluejakamon tilat muuntamokäyttöön sopivaksi. Näin ei tarvittu muuntamotiloja itse rakennuksesta tai erillistä puistomuuntamoa.
Uusiutuvaa energiaa
Kiinteistön päälämmönlähteenä on maalämpö, ja lämpöä jaetaan lattialämmityksellä. Tontille porattiin reilut 60 maalämpökaivoa, syvyydeltään noin 300-metrisiä. Kulutushuippuja varten varalla on lisäksi kaukolämpöliittymä.
– Maalämpöratkaisu vaikutti myös lattialämmityksen valintaan varastopuolellekin, koska maalämpö ja lattialämmitys toimivat hyvin ja kustannustehokkaasti yhteen. Paalulaatan paksuus on jopa 28 senttiä. Näin lattialämmitysputkistokaapelit saatiin riittävän syvälle, jotta hyllyjen kiinnitykselle jäi vielä tilaa, Varten Mikko Sirviö kertoo.
Kiinteistön katolle rakennetaan talven aikana 720 paneelin laajuinen, noin 300 piikkikilowatin tehoinen aurinkovoimala. Tavoitteena on saada pidemmällä aikavälilla aurinkovoimalasta noin kolmasosa kiinteistön tarvitsemasta sähköenergiasta.
Kiinteistössä on varauduttu kaapelireitityksillä laajempaan autojen ja sähköautojen lataukseen tulevaisuudessa. Pihaa ei tarvitse ryhtyä avaamaan, jos latauskapasiteettia halutaan lisätä.
Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
