Wärtsilän uusi teknologiakeskus Vaasassa
Sustainable Technology Hub kokoaa Wärtsilän tutkimus- ja tuotekehitystyön sekä tuotannon saman katon alle Vaasan Vaskiluodossa. Uudessa keskuksessa tehtävä työ vauhdittaa merenkulku- ja energia-alan siirtymää kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.
Vaasan uusi maamerkki on Vaskiluodon saarella sijaitseva Wärtsilän uusi teknologiakeskus, Sustainable Technology Hub (STH). Kyseessä on poikkeuksellinen investointi niin laajuudeltaan kuin tavoitteiltaankin.
Wärtsilä kehittää Vaasassa uusia meri- ja energiateollisuuden ratkaisuja, kuten hiilettömillä polttoaineilla toimivia moottoreita. Uutta keskusta voidaan kooltaan ja ulkoasultaan verrata jäävuoreen, mutta mittava on siellä työskentelevien tavoitekin: vauhdittaa siirtymää kohti hiilineutraalia merenkulkua ja energia-alaa.
Jatkumo on pitkä. Wärtsilä on toiminut Vaasassa 1930-luvulta saakka, ja dieselmoottoreiden valmistus alkoi siellä 1950-luvulla. Vuosien varrella toiminta on hajautunut moneen eri osoitteeseen, eikä vanha tehdasalue keskustassa tarjonnut enää laajenemisvaraa. Uusiin tiloihin on keskitetty muun muassa laboratorio- ja tuotekehitystiloja sekä testaus- ja tuotantotilat. Wärtsilällä on edelleen toimitilat myös Vaasan lentokentän lähellä.
Uudet tilat koostuvat useasta eri osasta. Suurin niistä on noin varsinaisen teknologiakeskuksen puoli, kooltaan noin 60 000 bruttoneliötä. Siihen liittyy yhdyssillalla noin 15 000 bruttoneliön toimistorakennus, jossa sijaitsee pääsisäänkäynti. Kokonaisuuteen kuuluu myös 15 500 neliön logistiikkakeskus, joka on yhdistetty teknologiakeskukseen käytävällä. Logistiikkarakennuksessa on korkeavarasto, työpaja-, lastaus-, laaduntarkastus- ja korroosiosuojaustilta sekä toimisto- ja neuvottelutiloja sosiaalitiloineen.
Tilaa innovaatioille
Yhteensä noin 250 miljoonan euron hanke on suurin yhtiön historiassa. Wärtsilä Finland Oy:n kiinteistöjohtaja Tommy Grannas toteaa, että kohteesta tekee ainutlaatuisen paitsi sen koko myös vaativuus: vastaavalle tutkimus- ja tuotantokeskukselle ei ollut esikuvaa muualla. Tämä asetti haasteensa suunnittelulle.
– Kun suunnittelutyötä aloitettiin, oli otettava huomioon yhtiön tämänhetkinen tuoteportfolio mutta myös tulevaisuus ja kaikki, mikä ei vielä ole välttämättä edes tiedossa. Siksi joustavuus oli tärkeässä osassa tätä projektia.
Wärtsilällä on Vaasassa noin 3000 työntekijää, joista 1500 siirtyi saman katon alle uuteen keskukseen. Samalla on haluttu uudistaa yhtiön sisäistä toimintakulttuuria.
– Nyt ihmiset pääsevät helpommin kohtaamaan toisiaan kahvitaukokeskusteluissa, ja erikoisprojekteissakin voidaan nopeasti laittaa ryhmä pystyyn. Olipa työntekijä töissä toimiston tai teknologiakeskuksen puolella, kaikki ovat nyt saman katon alla ja myös ruokailevat samassa tilassa, Grannas kertoo.
Tilat mahdollistavat myös yhteisen työskentelyn asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tämä antaa vauhtia innovaatioiden kehittämiseen: kun tehdään kehitystyötä fyysisesti samassa tilassa, se auttaa lyhentämään aikaa ideasta tuotantoon.
– Pandemia vahvisti, että olemme tehneet oikeita valintoja. Tilat ovat joustavat, työtä voidaan tehdä etänä tai paikan päällä, ja myös hybridityö on mahdollista, Grannas sanoo.
Energia tehokkaasti talteen
Sijainti Vaskiluodossa on logistisesti edullinen: tavara liikkuu suoraan sataman kautta meriteitse ja alueella on rautatieyhteys. Lähellä on myös jäähdytykseen tarvittava merivesi.
Tuotannon tiloihin kohdistuu monenlaisia erityisvaatimuksia. Muun muassa korkeutta sekä nostokapasiteettia tarvitaan satojen tonnien painoisia kuormia varten.
– Tiloihin kohdistuu myös erittäin korkeat puhtausvaatimukset. Lisäksi akustiikassa pitää huomioida eri toiminnot, sillä seinän toisella puolella saatetaan koeajaa moottoria ja toisella puolella tehdä kokoonpanoa, Grannas toteaa.
Energiatehokkuus on otettu huomioon muun muassa lämmön talteenottojärjestelmällä, jossa moottorien testiajojen tuottama ylimääräinen lämpö otetaan talteen. Testauksen aikana tuotettu sähkö käytetään omiin prosesseihin, ja loput syötetään verkkoon. Tulossa on myös aurinkopaneeleita. Teknologiakeskuksen valkoinen kattomateriaali auttaa vähentämään viilennyskustannuksia.
Julkisivu kuin jäävuori
Hankkeen rakennuttajakonsulttina toimi Sweco, joka vastasi myös projektin johtamisesta sekä pää-, arkkitehti-, sisustus- ja pihasuunnittelusta sekä BIM-koordinoinnista. Vastuullisena rakennussuunnittelijana toimi teknologiakeskuksen sekä logistiikkakeskuksen osalta rakennusarkkitehti Jouko Nurmi ja toimistorakennuksen osalta arkkitehti Kati Norta. Hankkeiden pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Anita Höttönen.
– STH:n rakentamisalue on hyvin tiukkaan rajattu, ja eteläpuolen logistiikan kannalta se vaati tarkkaa suunnittelua. Rakennusten välistä vietiin maan alle kunnallistekniikkaa, ja maanalaisten rakenteiden sijoittamisessa piti ottaa tarkoin huomioon turvaetäisyydet. Lisäksi tonttien länsipuolella on sähköyhtiön tontti, jolle tuli järjestää pelastustiereitti rakennusten välistä. Länsipuolelle on myös varattu STH:lle laajentumisvaraa, Höttönen kertoo.
Teknologiakeskuksen arkkitehtuurissa innoittajana oli jäävuori, joka toimii myös viittauksena ilmastonmuutokseen ja sen jarruttamiseksi tehtävään työhön. Tummanharmaan, korkean sokkelin yläpuolella on taitettu valkoinen metalliverhous. Yli 200 metrin pituista julkisivua on epäsäännöllisesti rytmitetty puikkomaisilla ulostyöntyvillä profiileilla, joista osaan on integroitu valonauha. Vinoleikatut ikkunat keventävät julkisivuja ja antavat niihin lisää elävyyttä.
STH:n korkeimman osan vapaa korkeus on 30 metriä. Koko keskuksen korkein elementti on noin 60 metriä korkea piippurakenne, johon on koottu koeajon pakoputket.
Tilaratkaisut tukevat kohtaamista
Toimistorakennuksen massoittelu tuli sovittaa sen pohjoispuolella sijaitsevien Suomen Sokerin suojeltujen tiilirakennusten kokonaisuuteen. Viisikerroksisen rakennuksen pääjulkisivu on pääosin valkobetonia.
– Pääsisäänkäyntiä on korostettu corten-teräsverhoilulla, jolla lähennyttiin tien toisella puolella olevaa tiiliverhousta. Pääjulkisivusta osa on otettu irti lasisella osuudella, joka antaa sopivan lohkaisun rakennukselle. Vastapainoksi eteläsivulle suunniteltiin tummanharmaa metallikasettiverhous, jossa on keltaisia tehostevärikenttiä, Höttönen kertoo.
Toimistotilat ovat pääosin avotoimistoa. Työntekijät varaavat sähköisestä järjestelmästä työpisteen halutulle päivälle, ja vapaat työpisteet näkyvät rakennuksen jokaisessa kerroksessa suurilta näyttöruuduilta. Teknologiakeskuksesta löytyy myös erillisiä tuotekehitystiloja alihankkijoiden tarpeisiin.
Höttösen mukaan tilaratkaisut on suunniteltu tukemaan yhtiön sisäistä toimintaa, ihmisten kohtaamista ja yhteistä työskentelyä. Kaikki sosiaalitilat sijaitsevat toimistorakennuksessa, jonka kautta on keskitetty sisäänkäynti kolmannen kerroksen siltayhteyden kautta myös teknologiakeskuksen puolelle.
– Wärtsilän työskentelykulttuuri oli jo ennen siirtymistä Vaskiluodon uusiin tiloihin kehitetty varsin tehokkaalle ja yhteistyötä tukevalle toimintatavalle, Höttönen toteaa.
Uusia ratkaisuja luomassa
Rakennusteknisenä valvojana ja projektin loppuvaiheessa myös rakennuttamistehtävissä toiminut Jarkko Järvenpää Granlundilta toteaa, että hanke oli poikkeuksellinen kansallisessa mittakaavassa sekä kokonsa että vaativien rakennusteknisten ratkaisujen puolesta.
– Valmiita ratkaisuja ei ollut, vaan monet asiat piti luoda juuri tähän hankkeeseen. Wärtsilän tarpeet asettivat isoja vaatimuksia rakenteille, suunnittelulle, aikataululle ja kustannuksille. Onnistuminen vaati sen, että osapuolten välinen yhteistyö saatiin hyvin toimimaan. Hankkeessa oli myös erittäin osaavat asiantuntijat kaikilla osa-alueilla.
Kun investointipäätös tehtiin vuonna 2018, maailmantilanne näytti vielä hyvin erilaiselta. Hanke ajoittui kuitenkin niin, että kustannuksiltaan merkittävät hankinnat pystytiin tekemään aikaisessa vaiheessa.
Rakentamisaikana alkaneen pandemian vaikutukset näkyivät uudenlaisina toimintatapoina. Esimerkiksi paikan päällä pidettäviä kokouksia rajattiin ja työmaavierailuista luovuttiin. Järvenpää toteaa, että pandemia on monilta osin tuonut pysyvämpiäkin muutoksia rakennusalalle.
– Monia uusia toimintamalleja tullaan soveltamaan jatkossakin, ja etenkin digitaalisuutta hyödynnetään entistä tehokkaammin.
Poikkeuksellinen työmaa
Projektinjohtourakkana toteutetusta hankkeesta vastasi Lujatalon Pohjanmaan alueyksikkö. STH:n rakentaminen alkoi maanrakennustöillä vuoden 2019 kesällä. Uudisrakennusten tieltä purettiin 12 erikokoista asuin- ja varastorakennusta. Tukirakenteina toimivien korkeiden teräspilarien pystytys alkoi marraskuussa 2019, ja katto- ja seinäelementtejä päästiin asentamaan seuraavan vuoden alussa. Kaikki rakennusmateriaalit ovat peräisin kotimaisilta yrityksiltä.
Toimistorakennus valmistui vuoden 2021 toukokuussa. Pandemian vuoksi se kuitenkin otettiin täyteen käyttöön vasta vuoden 2022 keväällä, jolloin toiminta käynnistyi myös tuotantotiloissa. Syksyllä 2021 valmistui logistiikkakeskus, jonka KVR-urakoitsijana toimi YIT.
Lujatalon työpäällikkö Juha Sainio toteaa, että kyseessä oli monella tapaa merkittävä ja haastavakin urakka.
– Olemme olleet mukana isoissa hankkeissa varsinkin Etelä-Suomessa, mutta nyt rakennettavana oli tälle alueelle poikkeuksellisen suuri kohde. Saimme tätä varten joukkoomme paljon uusia osaajia. Työmaalla oli parhaimmillaan yli 500 henkilöä, ja hanke työllisti alihankkijoita myöten laajasti ympäri Suomea.
Työmaan toiminnassa keskeistä oli logistiikkaan liittyvä suunnittelu ja viestintä. Alueen asukkaita pidettiin ajan tasalla työmaan etenemisestä muun muassa viikoittaisten verkkotiedotteiden avulla.
Suunnittelu eteni rinta rinnan rakentamisen kanssa, joten suunnittelun ohjaus ja yhteistyö toimijoiden välillä olivat isossa roolissa. Tietomallinnusta hyödynnettiin laajasti projektin kaikissa vaiheissa.
– Monia ratkaisuja piti kehittää varta vasten tähän kohteeseen, esimerkkinä parikymmentä metriä korkeiden koeajotilojen toteutus. Kaiken aikaa yhteistyö tässä projektissa toimi erinomaisesti. Tämä onkin ollut hyvä esimerkki kohteesta, josta jokainen mukanaolija oppii paljon, Sainio toteaa.
Teksti: Hanna Perkkiö | Kuvat: Esa Kyyrö