Siltasairaalan talotekniikan suunnittelu kahden toimiston yhteistyönä
Konsulttiryhmä Granlund-Ramboll vastasi talotekniikan (LVISA) ja kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelusta sekä energiakonsultoinnista. Suunnittelussa energia- ja elinkaarikustannukset olivat erityisen huomion kohteena.
Suunnittelua jaettiin vähän eri vastuualueisiin eri alueille ja kerroksiin. Jotkut järjestelmät sopivat paremmin toiselle toimistolle, joka hoiti suunnittelun koko laitoksen osalta. Molemmat toimistot tekivät sekä LVIA- että sähkösuunnittelua.
– Teimme paljon yhteistyötä, jotta suunnitelmat saatiin nivottua yhteen yhtenäiseksi lopputulemaksi. Suunnittelu toimi hyvin tällä mallilla isossa hankkeessa, sähkösuunnittelusta vastannut Kurt Holm Granlund Oy:stä kertoo.
– Tiloja oli paljon ja kuumaa sairaalaa leikkaussaleineen ja laitteineen oli paljon, mikä vaatii erityispanostuksia, Holm toteaa.
Sairaala on liitetty kaukolämpöön. Lämmönjako tapahtuu pääsääntöisesti vesikiertoisilla pattereilla. Märkätiloissa on vesikiertoinen lattialämmitys, ja osassa tiloja lämmitys tapahtuu ilmalämmityksellä.
Kaukojäähdytyksellä hoidetaan rakennuksen perusjäähdytys. Lisäksi käytetään kuutta vedenjäähdytyskonetta.
– Sairaalan kaikki tilat on käytännössä jäähdytetty vähintään tuloilmajäähdytyksellä. Erillisjäähdyttimiä on käytetty sellaisissa tiloissa, joissa on suurempaa jäähdytystarvetta. Talotekniikka on muuntojoustavaa, eli jälkeenpäin voidaan tehdä joustavasti lisäyksiä ja muutoksia tekniikoihin ja vaihtaa tilojen paikkoja, kohteen vastuullisena LVI-suunnittelijana toiminut Janne Yli-Tokola Ramboll Finland Oy:stä kertoo.
Siltasairaalassa on neljä ilmanvaihdon konehuonetta, joissa on yhteensä yli 50 ilmanvaihtokonetta. Sairaalarakennuksessa sisäilman suodatusluokka on normia korkeampi ja ilmamäärät neliötä kohti ovat suurempia. Osa toiminnoista vaatii myös hyvin pitkälle menevää lämpötilan ja kosteuden sekä painesuhteiden hallintaa. LVI-suunnittelussa suurimmat vaatimukset kohdistuivat leikkaussaleihin, puhdastiloihin ja eristystiloihin. Leikkaussaleissa on salikohtaiset ilmanvaihtokoneet ja tilakohtainen lämpötilan, kosteuden ja painesuhteiden säätö, Granlund kertoo.
Rakennuksen energiankulutuksesta tehtiin simuloinnit. Ostoenergian minimointiin pyritään muun muassa lämmön talteenotolla ja energiankierrätysratkaisuilla. Granlundin mukaan kohteen tarvitsemasta lämmitysenergiasta saadaan jopa yli 40 prosenttia energiankierrätysjärjestelmällä avulla.
– Erilaisten järjestelmien määrä on todella valtava. Meillä oli talotekniikan Big Room -palavereja viikoittain normaalien urakoitsijapalaverien lisäksi. Alkuun pidimme viikoittain kolmepäiväisiä palavereja, sitten kaksipäiväisiä ja lopuksi yksipäiväisiä palavereja. Siellä ratkottiin suunnitelmien haasteita ja ristiriitoja, mitä matkan varrella tuli vastaan. Niissä pureuduttiin nimenomaan asennusjärjestykseen, jotta oikeat kaverit ovat oikeaan aikaan tekemässä töitä. Se oli tärkeä asia tässä hankkeessa, SRV:n Tomi Heinonen kertoo.
Modernissa sairaalassa tilojen muuntojoustavuus on yksi tavoitteista. Granlundin mukaan teknisten tilojen, tekniikkakuilujen ja asennustilojen mitoituksessa muuntojoustavuus näkyy niin, että keskuslaitteita ja teknisiä järjestelmiä voidaan laajentaa ja rakentaa uutta rinnalle.
Moninkertaiset tekniikkavarmistukset
Sairaalassa on paljon kriittisiä järjestelmiä; jäähdytyksen, sähkön ja savunpoiston pitää toimia myös häiriötilassa. Käyttäjien kanssa käytiin hyvin tarkasti läpi heidän tarpeensa sähkönsaannin suhteen.
Normaalisähkön lisäksi on varavoimajärjestelmät dieselkäyttöisillä varavoimakoneilla sekä UPS-laitteilla (Uninterruptible Power Supply), joilla saadaan keskeytymätön virransyöttö koko taloon mahdollisten sähkökatkojen aikana.
– Varavoimakoneet käynnistyvät 15 sekunnin sisällä, ja UPS-järjestelmä toimii ilman katkoja. Tärkeimmät järjestelmät pysyvät toiminnassa ja hoidolliset tilat pystyvät jatkamaan toimintaansa tai keskeyttämään toimintansa hallitusti. Esimerkiksi leikkaussalit ovat hyvin varmistettuja kokonaisuudessaan. Varavoimaa pystytään tuottamaan niin kauan kuin varavoimakoneille saadaan dieseliä. Valaistuksesta noin kolmasosa on varavoimavarmistettua, Kurt Holm kertoo.
Jäähdytyksen osalta vedenjäähdytyskoneita on kytketty ristiin toistensa kanssa, eli leikkaussalien kaksi jäähdytyskonetta on toistensa varakoneita. Jos toinen vikaantuu, niin toinen voi hoitaa jäähdytyksen.
– Kuvantamisen tiloja sekä sähkö- ja teletiloja palvelee kolme vedenjäähdytyskonetta, jotka on vastaavasti kytketty ristiin kaukojäähdytyksen kanssa. Viimeisenä varmentamisena on joihinkin tiloihin laitettu hätäjäähdytyspattereita, joiden jäähdytys hoidetaan kylmällä käyttövedellä, eli sinne ajetaan kylmää käyttövettä vesijohtoverkostosta, jos mikään muu jäähdytysjärjestelmä ei toimi. Eli kolme jäähdytysmuotoa on käytössä, LVI-suunnittelija Janne Yli-Tokola kertoo.
Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén
