Ormaxilla ei ole pulaa raaka-aineista
Orimattilalainen Martti Karlsson perusti betonikattotiiliä tuottavan Ormaxin vuonna 1977. Yrityksen omistajuus vaihtui ensin Lemminkäiseksi, sitten Monieriksi. Viitisen vuotta sitten Ormaxista tuli osa Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa toimivaa brittiläistä BMI-konsernia, jossa on myös bitumikatteiden Icopal. Ormax ja Icopal muodostavat BMI Suomen. BMI-konserni on osa yhdysvaltalaista Standard Industries -konsernia, jonka kate- ja vedeneristystuotteiden maailmanlaajuinen liikevaihto on 9,5 miljardia euroa.
Ormax ehti Orimattilan jälkeen toimia pitkään Lohjalla ennen paluutaan Orimattilaan, jossa uusi tuotantolaitos aloitti vuonna 2001.
– Tehdas perustettiin Orimattilan Pennalaan, koska tuotantoon tarvitaan hiekkaharju, jossa on kunnon särmikästä hiekkaa, BMI Suomen tiilikattomarkkinasta vastaava myyntipäällikkö Teemu Talvia sanoo.
Betonikattotiilen reseptissä on noin 66 prosenttia hiekkaa, yhteensä noin 22 prosenttiä sementtiä, sideaineita ja pigmenttiä sekä noin 12 prosenttia vettä.
– Orimattilan-tehtaalla on alusta asti ollut keskeistä vesien hallinta. Prosessivesiä ei päästetä viemäriverkostoon. Prosessivedet, joita tulee esimerkiksi maalausaseman ja -laitteiston pesusta, ohjataan prosessivesisäiliöön, josta vettä pumpataan myllyyn betonimassan valmistukseen. Lisäksi hulevesille on tehtaan pihalla oma lampi, jonka vettä käytetään prosessiin, tehtaanjohtaja Teemu Ahola kertoo.
Vettä ja hiekkaa saadaan omalta tontilta, sementti tulee BMI-konsernin tehtaalta Latviasta. Kaikkien betonituotteiden hiilijalanjälkeä kasvattaa sementintuotannon suuret hiilidioksidipäästöt.
Aholan mukaan Ormaxilla on minimoitu sementin käyttö korvaamalla sitä teollisuuden sivuvirroista saatavalla lehtotuhkalla. BMI-konsernin kattomateriaalien testaus- ja kehityskeskus Saksan Heusenstammissa optimoi lisäaineiden ja sementin suhteita.
– Ympäristöystävällisyyttä haetaan myös betonitiilien värjäykseen: ensi vuonna otetaan käyttöön biosiditön maali, Teemu Ahola sanoo. Biosidejä käytetään muun muassa rakennusmateriaalien säilytysaineina.
Betonitiilien valmistusprosessissa tarvittavat uunit lämmitetään vesikiertoisilla lämpöpattereilla, eikä veden tarvitse olla kuin 80–85 -asteista. Nyt lämpö tuotetaan maakaasulla, jota Orimattilaan tulee Baltic Connectorin kautta. Maakaasusta ollaan kuitenkin luopumassa; energiaremonttia suunnitellaan. Ratkaisu lienee kaukolämpö, jota Orimattilassa tuotetaan hakkeella.
Ormaxin tuotantokapasiteetti on 60 000 tiiltä kahdeksan tunnin työvuoron aikana.
– Valmistamme lapetiilien lisäksi harja- ja reunatiiliä. Kotimaan markkinoiden lisäksi viemme tiiliä Baltiaan ja Pohjoismaihin, Ormaxin aluepäällikkö Vili Koivisto kertoo.
Rakennusalaa vaivaa materiaalipula ja materiaalitoimitusten viivästykset. Se on saanut Teemu Tavian ja Vili Koiviston mukaan puhelimet soimaan Ormaxilla.
– Betonitiiliä saa, ja hintamuutos on ollut kohtuullinen, koska betonitiilien materiaalit eivät ole niin suhdanneherkkiä, Tavia toteaa.
– Meillä ei ole ollut hinnannousubuumia. Olemme pystyneet kertomaan asiakkaalle tuotteen hinnan ja uskallamme sanoa, mitä betonikattotiilet maksavat kuukauden tai kahden päästä, tehtaan tuotantojohtaja Juha Hirvonen sanoo.
Teksti ja kuvat : Jaana Ahti-Virtanen
