Uudistunut Ouluhalli sai vierelleen Kiitäjän
Keskellä maineikasta Raksilan urheilualuetta sijaitseva Ouluhalli on ollut vuodesta 1986 yksi Oulun maamerkeistä. Peruskorjauksen yhteydessä halli sai kylkeensä uudisosan, joka palvelee laajaa kuntoilijoiden ja kilpaurheilijoiden joukkoa.
Ouluhalli on palvellut yli 30 vuotta lukuisten urheilulajien harjoittelupaikkana. Samalla se on koko Pohjois-Suomen mittakaavassa merkittävä tapahtuma- ja messupaikka.
Nyt Raksilaan suuntaa entistä useampi tossupari, sillä peruskorjatun, 12 000-neliöisen Ouluhallin vieressä kohoaa useiden eri lajien käyttöön rakennettu 7 350 neliömetrin laajennusosa. Noin 20 miljoonaa euroa maksanut kokonaisuus kuuluu viime aikojen mittavimpiin liikuntarakentamisen hankkeisiin Oulussa ja koko Pohjois-Suomessa.
Kaupungin liikuntatiloista vanha Oulun urheilutalo ja Värtön liikuntahalli ovat poistumassa käytöstä, ja lisäksi Ouluhallin lähistölle rakennettava lukio tarvitsee liikuntatiloja.
– Laajennus on suunniteltu korvaamaan nämä tilat. Eikä pelkästään korvaamaan, vaan tuomaan myös uusia käyttömahdollisuuksia. Hanke saadaan rahoitettua muun muassa myymällä rakennusoikeutta Urheilutalon tontista, joten se ei rasita ainakaan täysimääräisesti kaupungin tasetta, Oulun Tilapalvelujen projektipäällikkö Eero Keränen kertoo.
Laajennus ja peruskorjaus toteutettiin SR-urakkana. Oulun Tilapalvelut järjesti vuonna 2018 suunnittelu- ja toteutuskutsukilpailun, jonka voittajaksi valittiin tamperelaisen Arkkitehdit Kontukoski Oy:n, rakennusliike Peab Oy:n ja suunnittelu- ja konsulttiyhtiö Ramboll Finland Oy:n laatima ehdotus ”Kiitäjä”.
Halliprojektin kehitysvaiheessa keskeinen tavoite oli selvittää käyttäjien tarpeet ja toiminnalliset vaatimukset. Niiden yhteensovittaminen on ollut vaativa tehtävä.
– Kokonaisuuden pitää palvella paitsi eri lajien urheiluseuroja, myös tavallisia kuntalaisia, harrastajia ja koululaisia. Lisäksi tärkeä käyttäjäryhmä ovat tapahtumien järjestäjät, Keränen sanoo.
Huippu-urheilua ja kuntoliikuntaa
Ouluhallin peruskorjaus valmistui vuoden 2020 syyskuussa. Sen yhteydessä tehtiin tilamuutoksia ja vahvistettiin hallin kattorakenteita. Urakkaan kuului myös valaistuksen ja talotekniikan uudistaminen. Lisäksi hallin rata- ja keskilattiapinnoitteet uusittiin, ja vanhojen tuulikaappien tilalle rakennettiin uudet sisäänkäynnit.
Uudisosan suurin tila on 1775 neliön suuruinen, joustoparketilla varustettu sali, joka palvelee muun muassa lentopallon, koripallon ja futsalin SM-tasoisena kilpailukenttänä. Kaikkiaan 1350 katsojaa vetävät teleskooppikatsomot saadaan vedettyä sähköisesti kasaan. Näin tila saadaan tarvittaessa käyttöön kaikessa laajuudessaan, esimerkiksi koululaisryhmien käyttöön. Yhteensä katsomopaikkoja on 1500.
Voimistelulle on omistettu kiinteällä permannolla varustettu 900 neliömetrin sali, jossa voidaan järjestää myös kilpailuja. Toisessa kerroksessa sijaitsevat pienemmät salit ovat tanssijoiden ja kamppailulajien käytössä.
Lisäksi laajennusosassa on 70-metrinen juoksusuora ja kuntoilijoiden käyttöön suunnattu kuntosali.
Kaareva aula yhdistää laajennusosan vanhaan Ouluhalliin. Aulasta löytyvät palvelupiste, wc-tilat sekä 120-paikkainen kahvila-ravintola.
Uusi rakennus vanhaa kunnioittaen
– Urheilutilojen suunnittelussa lähtökohdat ovat hyvin funktionaaliset. Tilojen on oltava selväpiirteisiä, eri lajeja ja kilpailutoimintaa palvelevia, hankkeen pääsuunnittelija arkkitehti SAFA Petri Kontukoski sanoo.
Suunnittelijan kannalta visainen tehtävä oli saada laajennus yhdistettyä kupolin muotoiseen Ouluhalliin samalla vanhaa kunnioittaen. Ratkaisuna oli ulottaa Ouluhallin betoninen jalusta myös laajennusosaan. Myös puun käyttö sisätiloissa mukailee vanhaa hallia.
Koska laajennusosa sisältää paljon erikokoisia liikuntatiloja, tehokas ratkaisu saatiin suorakaiteen muotoisella pohjalla. Virtaviivaisuutta tuovat rakennuksen kiilamainen muoto ja julkisivun kolmiomaiset pinnat.
– Urheilurakennukset ovat lähtökohtaisesti isoja halleja, ja oma haasteensa on saada niistä mielenkiintoisen näköisiä, Kontukoski toteaa.
Julkisivussa on yhdistetty erilaisia materiaaleja ja rakenteita. Jalustaosa on betonia ja lasia, ja sitä reunustavat puurakenteiset katokset. Yläosa taas on metallipintainen: pelti-villa-peltielementti on kuorrutettu osittain kolmiulotteisella verkkorakenteella ja osittain sileillä kaseteilla. Julkisivuun voidaan tuoda uutta ilmettä myös valaistusaiheilla.
Vaativia rakenteita
Koska kyseessä on paitsi urheiluareena myös tapahtumakeskus, rakennuksia yhdistävä aulatila on suunniteltu taipumaan monenlaiseen käyttöön. Tilassa on näyttäviä puurakenteita, uusien betonipintojen rinnalla vanhan hallin kantavia betonirakenteita ja liitoskohdan alla PVC-sisäkatto, jonka taakse on rakennettu valaistus.
– Aulasta on tehty perusurheilurakentamista arvokkaampi tila. Kun siitä siirrytään urheilutilan puolelle, mukaan tulee enemmän spartalaisuutta. On raakaa betonipintaa ja toisaalta pehmentäviä puupintoja, Kontukoski kuvailee.
Rakenneteknisesti mielenkiintoisin kohta on aulan vinokaton yläpohjarakenne. Vinokatto on kaareva, ja sen kaltevuuskulma muuttuu jatkuvasti. Liittymäosan ja sen katon rakenteet toteutettiin hybridirakenteena yhdistäen betonia, terästä ja puuta.
– Laajennusosan ja Ouluhallin välissä kate tukeutuu vanhaan osaan niin, että se rasittaa mahdollisimman vähän rakenteita, kertoo Pasi Kemppainen Ramboll Finland Oy:sta.
Uudisosan päämassan runko on teräspilari- ja -ristikkorakenteinen. Ensimmäisen kerroksen kantavat rakenteet, väliseinät ja välipohjat ovat betonirakenteisia. Maavarainen alapohjalaatta on tehty kevennetyllä rakenteella käyttäen kierrätyslasista valmistettua vaahtolasimursketta.
Katon kuormitus tarkkailussa
Oman huomionsa vaati vanhan Ouluhallin katto, jossa lumen epätasainen kinostuminen eri katto-osille on ollut ongelmana vuosien ajan. Hallissa on ollut jo pitkään käytössä seurantalaitteisto, joka hälyttää raja-arvot ylittävistä kuormista.
– Rakennusvalvontaviranomainen edellytti, että laajennuksen vaikutukset Ouluhallin lumikuormiin on huomioitava. Ouluhallin alkuperäinen rakennekonsulttitoimisto laati 3D-tuulisimuloinnin, jonka perusteella hallin kattorakenteita vahvistettiin, Kemppainen kertoo.
Peruskorjauksen yhteydessä Ouluhallin vanhat ilmanvaihtokoneet ja lämmönjakokeskus uusittiin kokonaan. Hallin kahdesta konehuoneesta toinen jäi laajennuksen alle, ja sen tilalle rakennettiin toiselle sivulle kokonaan uusi. Paikalleen jäänyttä konehuonetta korotettiin peruskorjauksen yhteydessä, ja lisäksi kuntosaliin asennettiin kokonaan uusi ilmanvaihtokone.
Laajennusosa liitettiin vanhan hallin tavoin kaukolämpöverkkoon. Vesikiertoinen lattialämmitys on käytössä muualla paitsi isoissa saleissa, joissa toimii ilmalämmitys.
– Joka salissa on oma ilmanvaihtokone, ja isossa salissa ilmanvaihtoa voidaan säätää käytön mukaisesti, myös lajien ehdoilla. Esimerkiksi sulkapalloa varten on omat säädöt, jotta ilmanvaihto ei häiritse pallon liikettä, kertoo LVIA-suunnittelun projektipäällikkö Petri Paasovaara Ramboll Finland Oy:stä.
Huomio kosteudenhallintaan
Laajennusosan rakentaminen alkoi kesällä 2019 maanrakennus- ja perustustöillä. Vesikaton ja ulkoseinien rakenteet valmistuivat vuoden 2020 alkupuolella, jolloin päästiin rakentamaan sisätiloja.
Työmaalla oli käytössä Kuivaketju10-kosteudenhallintasuunnitelma, ja sen toteutukseen oli nimetty erillinen vastuuhenkilö. Peab Oy:n työpäällikkö Anssi Wallenius toteaa, että toimintamalli istui hyvin tähän kohteeseen.
– Aikatauluissa huomioitiin kuivumisajat, ja esimerkiksi ennen lattioiden pinnoitusta vaadittiin kosteusmittaukset ja kosteuskoordinaattorin hyväksyntä.
Työmaajärjestelyissä oli kaiken aikaa otettava huomioon vanhan Ouluhallin käyttö, joka jatkui normaaliin tapaan rakentamisen ajan. Hallin käyttäjille tehtiin uudet kulkureitit, ja opastuksen ja tiedottamisen avulla liikenne saatiin sujumaan.
Ouluhallin peruskorjauksessa suurimmat työt kuten kattorakenteiden vahvistukset tehtiin kesällä 2020, jolloin halli oli neljä kuukautta suljettuna. Käyttäjät palasivat halliin syyskuussa remontin valmistuttua.
Laajennusosan työmaalla piti turvautua erityisjärjestelyihin, kun vuoden 2021 tammikuussa koronatartuntojen vuoksi iso osa työntekijöistä asetettiin karanteeniin.
– Korona ei kuitenkaan vaikuttanut aikatauluihin ja toimituksiin, ja pystyimme erityisjärjestelyillä hoitamaan tilanteen. Meillä oli siinä vaiheessa myös aikataulussa kuukauden pelivara, joka nyt käytettiin, Wallenius sanoo.
Teksti: Hanna Perkkiö | Kuvat: Kimmo Rauatmaa
