Turun Aurum tulee yliopistojen yhteiseen käyttöön
Åbo Akademin ja Turun yliopiston yhteiskäyttöön tuleva Aurum valmistuu Yliopistonmäelle vanhan Juslenian paikalle. Näyttävään rakennukseen sijoittuu opiskelu- ja työskentelytilojen lisäksi yliopistojen merkittävä kemian ja luonnontieteen laboratoriokeskittymä. Aurum on kestävän kehityksen mukainen hanke, joka tavoittelee Breeam-luokituksen Excellent-tasoa.
Ympäristöönsä luontevasti istuva Aurum on monikäyttäjärakennus. Pääkäyttäjinä ovat Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta sekä Turun yliopiston kemian laitos. Muita käyttäjiä ovat muun muassa Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö ja kirjasto.
Aurum on osa Åbo Akademin ja Turun yliopiston Scientia Aboensis -yhteistyötä. Noin kolmannes rakennuksesta on kemian ja luonnontieteen laboratoriotiloja, jotka toimivat alustana yhteiselle kehitystyölle ja monitieteiselle tutkimukselle.
Uudisrakennus sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla ja toimii yhdistävänä rakennuksena Åbo Akademilta Yliopistonmäelle siirryttäessä.
Aurumin rakennuttaja ja omistaja on Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK). Kuusikerroksisen rakennuksen budjetti on 80 miljoonaa euroa ja bruttoala lähes 23 000 neliömetriä, joten se on sekä kustannuksiltaan että kooltaan SYKin historian suurimpia hankkeita. Uudisrakennuksen vastaanotto on aikataulun mukaan vappuna 2021.
Vanha Juslenia väistyi Aurumin tieltä
Aurum sijaitsee entisen Juslenia-rakennuksen paikalla Henrikinkadulla. Rakennuttajapäällikkö Kimmo Mäkelä SYKistä kertoo, että monikäyttäjärakennuksen sijaintia puntaroidessa tämä nousi parhaimmaksi vaihtoehdoksi.
– Vuonna 1975 valmistunut rakennus oli tullut käyttöikänsä päähän, eikä sitä ollut järkevää peruskorjata muun muassa matalan kerroskorkeuden vuoksi. Tulevia käyttäjiä ajatellen laboratoriotiloja olisi ollut mahdoton sovittaa vanhaan rakennukseen, joka oli noin puolet pienempi kuin uudisrakennus, Mäkelä toteaa.
Aurumin pääsuunnittelija, arkkitehti Piia Viitanen Aihio Arkkitehdit Oy:stä on ollut vuodesta 2015 mukana Suomen Yliopistokiinteistöjen ja yliopistojen kampusstrategiatyössä, jossa on laadittu pitkän tähtäimen suunnitelmat kampuksien kehittämiseksi.
– Uuden rakennuksen paikkaa alettiin tarkastella vuonna 2016 ajatuksella, että se palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla Turun yliopistoa ja Åbo Akademia. Kyseessä on näiden ensimmäinen yhteinen uudisrakennushanke, mikä lisäsi projektin merkittävyyttä.
Ennen kuin Juslenian purkamiseen voitiin ryhtyä, tehtiin ryk- eli rakennetun ympäristön kulttuurihistoriallinen tarkastelu. Sen perusteella todettiin, että rakennuksen purkamiselle ei ollut estettä.
Vanhan Juslenian huoltopiha oli Henrikinkadun puolella ja pääsisäänkäynti rakennuksen eteläpuolella.
– Arkkitehti oli suunnitellut Juslenian vastapariksi toiselle rakennukselle. Visio ei kuitenkaan koskaan toteutunut, koska vieressä sijaitseva puutalokortteli suojeltiin.
Kolmivuotinen hanke
Rakennus toteutettiin projektinjohtourakkamallilla. Työpäällikkö Tom Laihi kertoo töiden käynnistyneen toukokuussa 2018 vanhan Juslenian purkamisella, minkä jälkeen siirryttiin louhintaan.
– Kalliota louhittiin yhteensä noin 25 000 kuutiota. Suurta määrää kuvaa se, että työpäivinä tontilta lähti louhekuorma kymmenen minuutin välein.
Aurum-hankkeen projektinjohdosta, rakennuttamisesta ja valvonnasta vastaa Sweco PM:ään nykyään kuuluva Saraco D&M Oy.
– Uudisrakennus täyttää tonttinsa miltei kokonaan, mikä toi haasteita rakentamiseen, rakennuttajakonsultti Pasi Pohjaranta Saracosta kertoo.
Rakennustöihin päästiin vuoden 2019 alussa. Työmaan sijainti kampuksen keskellä ahtaalla tontilla vaati Tom Laihin mukaan monenlaista yhteensovittamista.
– Tilannetta helpotti, että saimme kaupungilta vuokrattua Henrikinkatua. Työmaan kahdesta torninosturista toinen oli pystytettynä Yliopistonmäen pelastustien varteen, ja reitti piti pystyä avaamaan tietyllä varoajalla. Naapurusto on pidetty ajan tasalla infotilaisuuksin ja viikkokirjein.
Keväällä 2020 iskenyt korona toi mukanaan paljon haasteita, muun muassa aikataulutusta piti sovitella uudelleen.
– Tavoitteena on ollut, että työmaa ei rampautuisi. Skanskalla on hyvä ohjeistus, ja sen mukaisesti hygieniaan on kiinnitetty erityistä huomiota ja yhteisten tilojen käyttöä porrastettu.
Pasi Pohjarannan mukaan rakentaminen on sujunut koronasta ja matkan varrella tulleista muutostöistä huolimatta erittäin hyvin.
– Budjetti ja aikataulu pitävät. Kova suoritus urakoitsijalta, hän toteaa.
Hankkeeseen perehdytettiin noin 1 700 henkilöä ja työmaan keskivahvuus oli 300 henkilöä.
Rakennuksen sisävalmistusvaiheessa työmaalla oli käytössä tahtiaikataulu.
Puurimoitusta ja keraamista laattaa
Rakennuksen komea pääsisäänkäynti on Henrikinkadun puolella. Sen kaareva puurimoitus on kotimaista lämpökäsiteltyä mäntyä. Puun rinnalla Aurumin nauhaikkunajulkisivussa on keraamista laattaa.
Työpäällikkö Tom Laihi toteaa, rakennuksessa on paljon hienoja ratkaisuja, jotka vaativat tekijöiltään osaamista. Hän nostaa esille puuverhoillun pääsisäänkäynnin ja julkisivulaatoituksen ohuine saumoineen, jossa tehtiin lähes millintarkkaa työtä.
Aurumin julkisivu on yhteneväinen Yliopistonmäen muiden rakennusten kanssa.
– Historia linkittyy uuteen rakennukseen. Julkisivulaatoissa on sama materiaali ja sävy kuin mitä oli vanhassa Jusleniassa. Muutoin ne edustavat tätä päivää ja ovat kooltaan suurempia, arkkitehti Piia Viitanen toteaa.
Aurumin kaksi ylintä kerrosta on lasia, johon tuo keveyttä silkkipainokuvio.
Katukerroksessa sisäänvedettyjen osien räystäslinja noudattaa naapuritalojen räystäslinjaa.
Betoninen tukimuuri reunustaa Aurumin eteläpuolta ja sen yhteyteen on suunniteltu jalankulkuyhteys Henrikinkadulta Yliopistonmäen aukiolle.
Koko talon korkuinen atrium
Vaikka Aurum on iso rakennus, on se arkkitehti Piia Viitasen mukaan selkeä.
– Rakennuksen sisään tultaessa pääsisäänkäynnin puurimoitus reunustaa koko rakennuksen korkuista atriumia kattoikkunoihin saakka. Ensimmäisen kerroksen aulassa ovat muun muassa infopiste, ravintola- ja kahvilasalit sekä pääluentosali 120 henkilölle. Kerrosta alempana ovat kuntosali ja pukuhuoneet.
Betoniportaat ja -tasot polveilevat aulan ensimmäisestä kerroksesta viidenteen kerrokseen samansuuntaisesti kuin Yliopistonmäkeä ylös mentäessä.
Opiskelu- ja työskentelytilat ovat 2.–5. kerroksissa. Aulasta katsottuna vasemmalla puolella sijaitsevat laboratoriotilat ja oikealla puolella toimistotilat, joiden välillä on atriumin ylittäviä kulkusiltoja.
Neljännen ja viidennen kerroksen tasolla ovat yhdyskäytävät naapurirakennuksiin Naturaan ja Feeniksiin.
– Aurumin ilmanvaihto on toteutettu vyöhykeratkaisulla, jossa sekä laboratorio- että toimistotilat ovat omana vyöhykkeenään. Näitä palvelee kaksi ilmanvaihtokonehuonetta, jotka sijaitsevat kuudennessa kerroksessa, Kimmo Mäkelä kertoo.
Tilat räätälöity käytön mukaan
Aurumin tilaratkaisut ovat monikäyttöiset ja joustavat, mikä lisää tilojen tehokasta käyttöä ja tukee positiivista synergiaa. Eri käyttäjäryhmät ovat Kimmo Mäkelän mukaan vaikuttaneet vahvasti tilojen suunnitteluun.
Arkkitehti Piia Viitanen toteaakin, että kohteessa korostui käyttäjälähtöinen suunnittelu. Hän antaa kiitoksen sitoutuneelle ja aktiivisesti osallistuneelle henkilöstölle.
– Käyttäjien asiantuntemus oli välttämätöntä etenkin laboratoriotiloja suunniteltaessa. Niiden modulaarinen konsepti mahdollistaa tilojen joustavan käytön esimerkiksi tilanteessa, jossa tutkimusyksikön koko vaihtelee.
Käyttäjiä kuultiin myös materiaalivalinnoissa. Pasi Pohjaranta kertoo, että he olivat mukana laboratoriotilojen lattiamateriaalien valinnassa testaamalla, miten eri aineet reagoivat eri materiaalien kanssa.
Niin ikään turvallisuudelle on erityisvaatimuksia. Tiloissa käsitellään esimerkiksi kaasuja, joiden vuoksi tarvitaan kaasunvalvontajärjestelmä. Uusinta tekniikkaa onkin Pohjarannan mukaan hyödynnetty runsaasti.
Laboratorioiden sisälasiseinissä on silkkipainantaa, jonka molekyyli- ja viivakoodikuviot viittaavat talon käyttöön. Sisälasien silkkipainokuvio pohjautuu grafeenin rakenteeseen, joka on maailman kestävin tunnettu aine.
Historian siipien havinaa tiloihin tuovat vitriinit, joissa on vanhoja laboratoriovälineitä.
Toimistotilat ovat ajan hengen mukaisesti muuntojuostavat. Monitilaympäristöissä on työskentelytilojen lisäksi muun muassa ryhmätyö- ja vetäytymistiloja.
– Kerroksien lounge-tilat tarjoavat helppoa ja rentoa ympäristöä kohtaamisille. Ikkunoista näkyy Tuomiokirkolle, Viitanen mainitsee.
Etenkin monikäyttötiloissa ja auloissa akustiikalla on iso merkitys. Sen suunnittelussa ja toteutuksessa on Piia Viitasen mielestä onnistuttu hyvin. Myös valaistukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Korkeaan atriumiin tuovat näyttävyyttä riippuvalaisimet.
Niin ikään talotekniikka on suunniteltu joustavaksi.
– Tulevaisuutta silmällä pitäen tilat on jaettu kuvitteellisin väliseinin. Näiden mukaisesti on varauduttu esimerkiksi ilmanvaihdon ja valaistuksen muutoksiin.
Kestävän kehityksen mukainen hanke
Aurumin käyttöiäksi on laskettu vähintään sata vuotta. Rakennus tavoittelee Breeam-luokituksen Excellent-tasoa.
– Tavoite on kova, mutta sitä kohti ollaan menossa. Tilannetta seurataan jatkuvasti ja pisteytyksen mukaan se saavutetaan, Kimmo Mäkelä kertoo.
– Työmaavaiheessa Breeam-luokitus näkyi muun muassa resurssien käytön, energiankulutuksen ja jätehuollon tehostamisena sekä työntekijöiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden huomioimisena, Tom Laihi toteaa.
Rakennus on liitetty kaukolämpöön ja -kylmään, mutta kestävän kehityksen mukaisesti Aurumissa tuottaa lämpöä ja viilennystä myös ekologinen maaenergiajärjestelmä. Lisäksi katolle tulee aurinkosähköjärjestelmä.
Ympäristöystävällisyys liittyy myös hankkeen rahoitukseen. Suomen Yliopistokiinteistöt laski muutama vuosi sitten markkinoille kiinteistöalan vihreän joukkovelkakirjan.
– Aurum on yksi kohteista, joihin SYK käyttää vihreää rahoitusta, Mäkelä toteaa.
Arkkitehti Piia Viitanen toteaa hankkeen henkivän ekologisia arvoja, joiden mukaisia ratkaisuja on toteutettu laaja-alaisesti. Esimerkiksi tontilta kaadettuja puita on jätetty viheralueelle lahopuiksi tukemaan biodiversiteettia.
Kestävää liikkumista varten kiinteistöllä on 234 polkupyöräpaikkaa, joista 44 tulee valaistuun pyöräkatokseen. Parkkipaikalla on sähköautojen latauspisteet.
Hankkeessa vietiin eteenpäin myös alueen kevyen liikenteen järjestelyjä. Pyöräilijöiden reitistö sovitettiin yhteen Turun pyöräilyn kehittämisohjelman strategian kanssa.
Onnistunut hanke
Aurum-hankkeessa mukana olleet iloitsevat sen onnistumisesta.
– Kaikilla on ollut yhteinen tavoite, ja hanke on edennyt tosi hyvässä yhteishengessä, Kimmo Mäkelä toteaa.
– Hankkeen toteutus vaati erikoisosaamista ja kaikkien osapuolten saumatonta yhteistyötä, Pasi Pohjaranta puolestaan sanoo.
Urakkamallina ollut projektinjohtourakka toimi hänen mukaansa hyvin. Se mahdollisti suunnittelun ja rakentamisen etenemisen rinnakkain.
Tom Laihin mielestä yhteistyö tilaajan, suunnittelijoiden ja rakennuttajakonsultin kanssa on toiminut loistavasti. Rakennuksessa on paljon hienoja ratkaisuja, jotka vaativat tekijöiltään osaamista.
Arkkitehti Piia Viitanen antaa niin ikään kiitoksen hyvästä yhteistyöstä ja ammattitaitoisesta toteutuksesta.
– Aurum on ollut todella antoisa hanke. Ylpeydellä voi sanoa olleensa mukana luomassa jotain uutta ja niin hienoa.
Aurum kuvaa rakennusta monin tavoin
Uudisrakennuksen nimeämiseksi järjestettiin kilpailu, johon saatiin lähes sata ehdotusta. Valituksi tullut Aurum on latinaa ja merkitsee kultaa. Lisäksi nimen alkuosa muistuttaa Aurajokea ja loppuosa rum on ruotsia.
Aurum-nimeä ehdotti kilpailuun kaksi henkilöä, toinen Åbo Akademilta ja toinen Turun yliopistolta. Aurum sopii siten senkin vuoksi nimeksi yhteiskäyttöiselle synergiarakennukselle.
Arkkitehti Piia Viitanen toteaa, että uudisrakennuksen tilat antavat nimensä mukaisesti mahdollisuuden tehdä huippututkimusta; kultaa maailman parhaaksi.
Aurum-nimi näkyy myös materiaaleissa. Esimerkiksi ovenkahvat ja tuolinjalat ovat messinkiä, jonka väri muistuttaa kultaa.
Aurumin portaikkoon tulee Noora Schroderuksen suunnittelema Quercus robus -taideteos, joka koostuu pilkotusta metsätammesta. Teos voitti Valtion taidetoimikunnan yhteistyössä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n, Åbo Akademin ja Turun yliopiston kanssa järjestämän yleisen taidekilpailun.
Taideteoksen puu kasvaa toisen kerroksen juuristosta kohti ylimmän kerroksen latvaan. Teos valetaan elävästä puusta otettujen muottien avulla alumiinipronssiin, joka kiillotetaan kullanhohtoiseksi. Quercus robus on latinaksi metsätammi, ja tammi on Varsinais-Suomen maakuntakasvi.
Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Aki Aro
