Viisi ehdokasta kisaa Rakentamisen Ruususta
Helsinki palkitsee esimerkillistä rakentamista Rakentamisen Ruusu -palkinnolla. Palkinnosta kisaa tänä vuonna viisi ehdokasta.
Ehdokkaat ovat:
- Hekan ja Hason uudet asuintalot Pukinmäessä, Isonpellontie 4–6
- Eteläranta 10:n julkisivukorjaus
- Erottajan aukion kehittäminen yhteistyönä
- Korkeavuorenkatu 21 – korjaus ja muutos asunnoiksi
- Työmaa-aitaan toteutettu katutaideteos Sörnäisten ääni
Rakentamisen Ruusu on Helsingin kaupungin vuotuinen tunnustus poikkeuksellisen laadukkaasta rakennettuun ympäristöön liittyvästä työstä. Ehdokkaat nimeää Helsingin rakennusvalvonta, ja voittajan valitsee kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto. Palkinto annetaan tänä vuonna 25. kertaa.
Rakentamisen Ruusu 2019 -ehdokkaat
Hekan ja Hason uudet asuintalot Pukinmäessä, Isonpellontie 4–6
Ehdokkuuden perusteet:
- Kokonaisuuden taitava istuttaminen Vantaanjoen herkkään kulttuuriympäristöön
- betonielementtijulkisivujen innovatiivisuus
- onnistunut asuntosuunnittelu
- haastavien rakentamisolosuhteiden hallinta
Palkittavaksi esitetään:
- J-P Lehtinen, pää- ja rakennussuunnittelija, B&M Oy
- Esa Haavasoja, vastaava työnjohtaja, Varte Oy
- Helsingin kaupungin asuntotuotanto (ATT), rakennuttaja
Vantaanjoen äärelle Helsingin Pukinmäkeen valmistui keväällä 2019 kolmen asuinkerrostalon kokonaisuus ”Nikamat”. Asunnoista puolet kuuluu Helsingin Asumisoikeus Oy Rantapuistoon ja puolet Heka Koillinen Oy:hyn.
Rakennukset muodostavat ympäristöönsä hyvin istuvan kokonaisuuden, jonka suunnittelussa on otettu onnistuneesti huomioon rakentamispaikan olosuhteet. Rakennuskokonaisuuden muoto rajaa joelle avautuvaa pihaa ja suojaa sitä liikenteen melulta. Piha-alue on suunniteltu niin, että esimerkiksi joen ajoittainen tulviminen ei ole haitaksi. Kaikista asunnoista avautuu näkymiä vähintään kahteen suuntaan. Monimuotoista ja -sävyistä julkisivua on selvästi pohdittu suunnitteluvaiheessa huolella.
Eteläranta 10:n julkisivukorjaus
Ehdokkuuden perusteet:
- Sitoutuminen alkuperäisen arkkitehtuurin arvojen ja ominaispiirteiden vaalimiseen
- suunnitelmien ja mallien sinnikäs kehittäminen
- osapuolten yhteiset ponnistelut laadukkaan lopputuloksen aikaansaamiseksi.
Palkittavaksi esitetään:
- Juha Petäjä, pää- ja rakennussuunnittelija, Arkkitehtitoimisto Petäjä Oy
- Risto Huttunen, kaupunkikuvan ja arkkitehtuurin ulkopuolinen tarkastaja, Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy
- Teollisuuskeskus Oy, hankkeeseen ryhtyvä
- Arto Kuusela, rakennesuunnittelija, Vahanen Oy
- Eero Meriläinen, vastaava työnjohtaja, Skanska Oy
Eteläranta 10:ssä sijaitsevan rakennuksen julkisivu korjattiin alkuperäiseen asuunsa huolellisesti suunnitellen. Viljo Revellin ja Keijo Petäjän suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1952, ja se on nykyisin modernismin merkkikohde Helsingissä.
Tänä vuonna valmistuneessa korjauksessa julkisivut eristeineen purettiin kokonaan. Uusien valkobetonisten julkisivuelementtien värisävyn ja tekstuurin löytämiseksi tehtiin erittäin huolellista selvitystyötä. Korjaustyöhön kuului rakennuksen monien alkuperäisten ominaispiirteiden palauttaminen. Uusi julkisivuväri ja elementtijako vastaavat mahdollisimman hyvin alkuperäistä. Muutos on kuitenkin huomattava, sillä laatoitus oli vuosien varrella kellertynyt rapautumisen myötä.
Erottajan aukion kehittäminen yhteistyönä
Ehdokkuuden perusteet:
- Usean osapuolen kesken saavutettu saumaton ja avoin yhteistyö, joka tähtäsi keskeisen kaupunkiaukion elävöittämiseen ja kaupunkikuvallisen laadun aikaansaamiseen.
Palkittavaksi esitetään:
- Stiftelsen för Svenska Teatern i Helsingfors
Erottajan aukion aluetta on leimannut vilkas liikenne ja takapihamainen tunnelma. Alkusyksyllä 2019 valmistuneessa peruskorjauksessa aukiolle sijoitettiin julkisivuiltaan korkeatasoinen kahvila ja Eva Langen suunnittelema taideteos. Samalla kaupunki on uusinut Erottajan kunnallistekniikkaa ja selkeyttänyt alueen kaistajärjestelyjä. Aukio on avartunut ja siellä on nyt mahdollista järjestää pieniä kaupunkitapahtumia.
Uuden kahvilarakennuksen toteuttajana Svenska Teatern mahdollisti aukion uudistamisen korkeatasoiseksi kaupunkiaukioksi. Svenska Teatern on luonut edellytykset huomattavan sujuvalle yhteistyölle, jossa on ollut mukana lukuisia osapuolia.
Korkeavuorenkatu 21 – korjaus ja muutos asunnoiksi
Ehdokkuuden perusteet:
- Määrätietoinen toiminta suojellun rakennuksen arvojen vaalimiseksi
- vanhan ja uuden taitava yhteensovittaminen
- huolellinen suunnittelu ja laadukas toteutustyö.
Palkittaviksi esitetään:
- Jani Prunnila, pääsuunnittelija, Arkkitehtitoimisto Jani Prunnila Oy
- Kiinteistökehitysyhtiö Grand Residence Development Oy, rakennuttaja
- Juuso Rautkylä, Janne Nikkonen, valvontatehtävät, Rautkylä Konsultointi Oy
Uusrenessanssirakennus Korkeavuorenkatu 21:ssä on muutettu toimistotalosta asuintaloksi. Vuonna 1889 valmistunut Axel Högbergin suunnittelema rakennus muutettiin näin ollen alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. Lisäksi asuinkäyttöön muutettiin vuonna 1987 valmistunut toimistosiipi.
Rakentamisessa on kunnioitettu talon historiallisia arvoja. Vanhojen porrashuoneiden koristemaalaukset on entisöity upeasti. Vanhimmassa rakennuksessa huonetiloja ja asuntojen kokoja varjeltiin liiallisilta muutoksilta. Pihasiivessä muutostyöt tehtiin nykypäivän ratkaisuin: rakennusta laajennettiin ja uusi julkisivu tehtiin kokonaan lasisena. Verhouksena on teräsverkko, johon villiviini aikanaan kasvaa.
Työmaa-aitaan toteutettu katutaideteos Sörnäisten ääni
Ehdokkuuden perusteet:
- Välttämättömyyden kääntäminen ympäristöä positiivisella tavalla rikastuttavaksi hyveeksi
- innovatiivinen asian haltuun ottaminen
- kollektiivinen osallistuminen ja ympäristövastuun ottaminen
Palkittaviksi esitetään:
- Apaja Kollektiivi ry
- Haapaniemen Kenttä Oy
Väino Tannerin kentän työmaa-aidan taidehanke syntyi urheilukentän toimijoiden tilaamana työnä. Yli sadan metrin mittaista aitaa haluttiin elävöittää.
Apaja Kollektiivi paneutui asiaan pohtimalla paikan henkeä ja äänimaisemaa sekä selvittämällä kaupunkilaisten kokemuksia paikan äänistä. Näin maalauksen aiheeksi hahmottui kaksi ääniaaltoa. Ympäristön värimaailma toimi yhtenä sävyjen lähtökohtana. Aidan syvä profilointi huomattiin hyödyksi, sillä eri suunnilta katsottuna aita saa aina uuden ilmeen.
Helsingin rakennusvalvonta haluaa kannustaa huolitellun, jopa lisäarvollisen työmaaympäristön luomista sekä tukea positiivista yhteisöllistä osallistumista.
