Tuttu hahmo, kaikki muu uutta: Kokoaan suurempi Kulttuurikasarmi
Helsingin Kampin Narinkkatorilla kasarmialueen talousrakennus vuodelta 1833 otettiin linja-autoaseman käyttöön vuonna 1934. Siinä tehtävässä rakennus toimi 70 vuotta, sitten se oli tyhjillään, kunnes syntyi ajatus Kulttuurikasarmista. Kahdeksan vuoden ja 35 miljoonan euron jälkeen Kulttuurikasarmin elokuvateatteri, ravintolat ja tapahtumatila on avattu yleisölle.
Aurora Studios -tuotantoyhtiön hallituksen puheenjohtajan, tuotantotalouden diplomi-insinööri Ari Tolppasen työhistoriasta löytyvät muiden muassa Huurre Oy:n ja CapMan Oyj:n toimitusjohtajuudet ja pitkä lista hallitusten puheenjohtajuuksia, mutta iso osa Tolppasen sydämestä kuuluu elokuvalle. Hän oli ensimmäinen toimitusjohtaja Oy Nordfilm Ab:ssä, joka avasi elokuvateatteri Nordian Helsingin Yrjönkadulle vuonna 1980. Teatteri toimi vuoteen 2000.
Aktiivisena elokuvaharrastajana Tolppanen käveli usein Kampin linja-autoasemana toimineen vanhan kasarmirakennuksen ohi elokuvateattereihin.
– Rakennuksen päädyssä oli pubi, mutta muuten se oli ihan kuollut rakennus. Tuli mieleen, että tarttis varmaan tehdä jotain. Samaan aikaan monilla pitkän linjan elokuva-alan vaikuttajilla oli samanlaisia ajatuksia, Tolppanen sanoo.
Kasarmista voitaisiin tehdä elokuvakeskus, Tolppanen totesi ja oli yhteydessä aiemmista hankkeista tuttuun arkkitehti SAFA Sarlotta Narjukseen Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:stä.
– Tehtiin ensimmäiset selvitykset, joiden perusteella elokuvasaleja saisi kasarmirakennukseen, mutta vain kaksi sopisi maan päälle, Narjus kertoo. Suunnitelmiin lisättiin teatterisaleja maan alle, koska arveltiin, että niille saisi helpommin rakennusluvan kuin rakennuksen laajennukselle maan päällä.
Samalla todettiin, ettei pelkkä elokuvateatteri riitä, vaan rakennukseen tarvitaan ravintoloita ja tapahtumia, että talousyhtälö toimisi.
Hankkeessa mukana olleet kävivät esittelemässä suunnitelmia Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäelle ja kulttuurijohtaja Stuba Nikulalle vuonna 2017. Suunnittelua voitiin jatkaa.
Rakennuttajaa etsittiin
Kulttuurikasarmi-hankkeeseen lähtivät mukaan ravintolakonserni NoHo Partners Oyj sekä elokuvateatteriketju BioRex Cinemas Oy, mutta rakennuttaja-partneria vielä tarvittiin.
Kasarmirakennuksen eteläpuolella on Kampin kauppakeskus ja pohjoispuolella Lasipalatsi ja Amos Rex -museo.
– Kun Konstsamfundet lähti toteuttamaan Amos Rex -museota, Helsingin kaupunki tarjosi meille myös vanhaa kasarmirakennusta. Meillä ei silloin ollut vielä valmiutta tarttua siihen, Föreningen Konstsamfundetin omistaman Lasipalatsikortteli Oy:n toimitusjohtaja Henrik Johansson kertoo.
Syksyllä 2018 Helsingin kaupungilta tuli Konstsamfundetille viesti, että Kulttuurikasarmi-hankkeen käynnistäjät haluaisivat tulla esittelemään suunnitelmia.
– Amos Rex oli juuri avattu, emmekä innostuneet ensimmäisistä suunnitelmista. Niiden perusteella olisi jouduttu laittamaan Amos Rex kiinni rakentamisen ajaksi, koska työmaa olisi tullut aivan Amoksen seinän taakse.
– Ilmoitimme kaupungille, että emme oikein pidä ajatuksesta, mutta jos hanke etenee, vasta-avatun Amos Rex -museon tarpeet on otettava huomioon. Meiltä tuli tontin varauspäätökseen kirjaus, että voidaan varata, mutta niin, ettei toteutus vaaranna museon toimintaa, Johansson sanoo.
Konstsamfundetilla pohdittiin asiaa uudelleen, kun Kulttuurikasarmille etsittiin rakennuttaja-rahoittajaa; siinä roolissa voisi vaikuttaa rakentamiseen ja lopputulokseen.
Keskustelut lähtivät käyntiin vuonna 2019, ja yhteinen sävel löytyi. Konstsamfundetin Lasipalatsikortteli Oy osti rakennuksen kaupungilta ja ryhtyi rakennuttajaksi. Elokuvien esittämiseen vuonna 2018 perustettu Kulttuurikasarmi Oy vuokraa tilat, ja sen alivuokralaisena on ravintolapalveluiden Noho Partners Oyj. Kulttuurikasarmi Oy:ssä on mukana ruotsalainen BioRex Cinemas Oy ja kotimaisia elokuva-alan toimijoita. Ari Tolppanen on Kulttuurikasarmi Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Korjausprosentti 150
Sarlotta Narjuksesta tuli hankkeen pääsuunnittelija ja arkkitehtisuunnittelusta vastaava.
Vanhan kasarmirakennuksen alle, kohti Amos Rexiä, sijoitettiin kolme elokuvasalia ja niiden lämpiö. Sieltä pääsee hissillä tai kierteisiä Gilda-portaita pitkin maantasokerrokseen, joka on varattu usealle ravintolalle.
Maantasokerrokseen toteutettiin myös Kampin kauppakeskukseen päin oleva lasipaviljonki ympärivuotiseen ravintolakäyttöön. Pihalla Amos Rexin puolella on esiintymislava. Toisessa kerroksessa on kahteen jaettavissa oleva suuri, kirkkomainen tapahtumatila sekä kattoterassi Narinkkatorille päin.
Sarlotta Narjus toteaa, että asemakaavalla suojellun rakennuksen korjausprosentti on 150.
– Kasarmirakennuksella on vanha hahmo, mutta muuten kaikki uutta. Vanha julkisivu edustaa omaa tyylisuuntaansa edelleen. Rakennukseen kaupunkikuvallinen merkitys on keskeistä, sillä on edelleen vahva rooli klassisessa Helsingissä. Mutta tosiasia on, että se on nyt kaikkea muuta kuin oli valmistuessaan, Narjus sanoo.
– Kaupunki haastoi meitä paljon lasipaviljongin kanssa, ja olen siitä nyt iloinen; paviljongista tuli paljon parempi kuin aluksi hahmoteltiin. Olen iloinen myös toisen kerroksen kattoterassista, jonka suojista pääsee seuraamaan ihmisten vilinää aukiolla.
Narjuksen mukaan rakennuksen korottamistakin mietittiin, mutta kaupunginmuseo ei siihen taipunut.
– Se on varmaan hyvä, ettei siihen menty vaan rakennuksen pitkä hahmo harjakattoineen säilyi.
Kulttuurikasarmin suunnittelulle oli Narjuksen mukaan poikkeuksellisen paljon reunaehtoja. Rakennus on suojeltu, se sijaitsee ydinkeskustassa ja lisäksi piti varautua tulevaisuuden Pisararataan, joka on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunien kaupunkiratalenkki.
– Pisara-varauksen vuoksi Kulttuurikasarmin Forumin puoleinen pääty rakennettiin väliaikaisemmalla otteella, Sarlotta Narjus kertoo.
Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:stä hankkeen arkkitehtuurisuunnittelussa on ollut Narjuksen lisäksi muiden muassa hankkeen projektipäällikkö arkkitehti SAFA Janne Lainea. Elokuvateatterin arkkitehtisuunnittelusta on vastannut kuopiolainen Partanen & Lamusuo Oy ja Amos Rexiin päin avautuvan esiintymislavan on suunnitellut JKMM Arkkitehdit, joka on suunnitellut Amos Rexin aukioineen.
Julkisivu pidettiin pystyssä
– Ei ihan jokapäiväinen hanke. Vain tiiliseinät jäivät pystyyn, ja niiden alta mentiin 10 metriä maan alle, rakennesuunnittelija Harri Makkonen Swecolta toteaa.
Kallioon louhittua kuoppaa ei tarvinnut tukea eikä tontilla ollut paineellista vettä, mutta mietittävää tuli maanpaineseinistä Amos Rexiin päin ja Kampin kauppakeskuksen alla olevasta Matkahuollon terminaalista.
– Elokuvateatterin ja Kampin Matkahuollon välillä on vain kapea kalliokannas. Matkahuoltoa päin valettiin uudet teräsbetoniseinät poikki- ja pituussuuntaan, ja pituussuuntaisten päällä on vanhat tiiliseinät, Makkonen kertoo.
– Vanhat tiilijulkisivut tuettiin porapaalutorneilla ja teräsjäykisteillä, jotka poistettiin, kun alla oli uudet teräsbetoniseinät. Työnaikaiset tuet ja niiden poiston suunnitteli geo-suunnittelun tehnyt Sipti Oy, Makkonen sanoo.
Kun kasarmirakennuksesta purettiin myös väli- ja yläpohjat, tarvittiin vaakasuuntaiset terästuennat maanpinnan päälle. Rakennuksen molemmissa päissä on hieman jäljellä vanhaa välipohjaa: Forumin päässä eli eteläpäässä Pisararadan vuoksi ja toisessa päässä 1990-luvulla tehdyn betoniholvin vuoksi.
– Vanhat tiiliseinät ovat edelleen julkisivuna, mutta ne eivät ole enää kantavia kuin Forumin päässä. Muualla kantavina rakenteina on uudet teräskehät.
Uudet välipohjat elokuvateatterin yläpuolella sekä sisääntulossa ovat jälkijännitettyjä betonilaattoja. Jälkijännityksessä muotin sisään laitetaan teräsvaijereita ennen betonin valua. Kun betoni on kuivunut, vaijerit kiristetään ja lukitaan. Näin lisätään paikallavaletun betonirakenteen vahvuutta betonin määrää lisäämättä.
Kulttuurikasarmissa on paikallavaluseinät maantason alapuolella, samoin molempien päiden ilmanvaihdon konehuoneiden kohdalla. Kattorakenne on teräsorsista koottu ja vaakaristikoilla jäykistetty villakatto.
– Uusi teräsrakenteinen ja lasijulkisivuinen paviljonki on rakennettu Matkahuollon pihakannen päälle. Pihakannelta purettiin betonilaatta pois, jotta saatiin suurempi hyötykuorma siirrettyä kannelle. Se kantaa helposti paviljongin ja sen päällä olevan kattoterassin, Harri Makkonen kertoo.
Projektinjohtourakkana
Urakoitsija kilpailutettiin vuonna 2020. Valituksi tuli SRV, joka oli toiminut konsulttina jo suunnittelun aikana. Urakkamuodoksi sovittiin projektinjohto. Purku- ja maarakennustyöt alkoivat vuonna 2021.
– Kreate teki maarakennustyöt ja betonirakennetyöt maanpinnan tasolle SRV:n aliurakoitsijana. Kreaten urakka kesti noin 1,5 vuotta, SRV:n työmaapäällikkö Matti Simula kertoo.
Maarakennus eteni hitaasti naapureiden ja alla olevan metrotunnelin takia. Louhittavaa oli 2400 kuutiota.
– Edettiin pienillä räjähdyspanoksilla useita kuukausia. Syrjäisemmällä työmaalla sama määrä kiveä lähtisi parissa päivässä, Simula sanoo.
– Tämä on ollut kokoaan suurempi hanke. Vaikka laajuus on vain 4500 bruttoneliötä, siihen on mahtunut monenlaista rakentamista. Monia työvaiheita on ollut käynnissä samaan aikaan. Pienellä alueella on melkein joka metrillä ollut sekä rakennustekniikka- että LVISA-töitä. Yleisötiloissa on detalji detaljin perään. Toistuvuutta ei juuri ollut, mutta lopputulos on hieno. SRV:n Janne Helanderilla on projektipäällikkönä ollut paljon yhteensovittamista, Simula toteaa.
Erikoisratkaisuja
Maanalaiset elokuvasalit ovat box in box -rakenteita.
– Alapohja on valettu vaimenninmateriaalin päälle ja sisäseinät on rakennettu vaimenninkannakkeiden varaan. Nämä ovat akustisesti ja tärinänvaimennuksen kannalta mielenkiintoisia rakenteita, Matti Simula sanoo.
Sisääntulokerroksen ravintoloiden ja toisen kerroksen tapahtumatilan isot keittiöt ovat päällekkäin. Niillä on samat talotekniikan runkolinjat, ja muualla ilmanvaihdon runkolinjat viety paikoilleen kenkälusikalla.
– Yleensä käytetään pyöreää ilmanvaihtokanavaa, mutta täällä kaikki on kanttikanavaa, joka on räätälöityä tilaustavaraa. Kanttikanava on litistetty kattoa vasten, ja niin on saatu ilmamäärät suuremmiksi, Simula sanoo.
Toisen kerroksen tapahtumatilassa on piilosaumakiinnitteinen alakatto, mikä tarkoittaa työmaalla, että katto on ladottava kerralla. Kattoon on jätetty huoltoluukkuosuuksia, joiden paikat piti määritellä ennakkoon. Katon kaltevuuden vuoksi siellä ei voi olla helposti avattavia osuuksia.
– Katon yläpuolella olevan tekniikan määrä on suuri. Tekniikka asennettiin ensin, sitten katto perään, eikä T-listoja ole näkyvissä, Matti Simula toteaa.
Amos Rexin puolella pihakannen päällä oleva esiintymislava on betonirunkoinen.
– Lava portaineen on yksinkertainen betonirakenne, mutta sen katos on poikkeuksellinen. Veistoksellisessa teräsrakenteessa on lämmitetyt lasielementit, jotka painavat 800 kiloa kappale, Simula kertoo.
Melkein kuin Strömsössä
SRV:n Matti Simula toteaa, että rakennusaikaan sisältyi ensin korkeaa ja myöhemmin laskusuhdannetta, mikä vaikutti tekemiseen.
– Aluksi ei ollut riittävästi työvoimaa. Vuosi sitten aliurakoitsijat eivät edes halunneet tarjota näin vaativaan kohteeseen; työtä oli niin paljon muualla, työntekijöitä oli kiinnitetty monelle työmaalle ja tämä oli pieni ja monimuotoinen kohde. Monimuotoisuus tekee tekemisestä haastavaa, kaikilla ei ehkä ole siihen osaamistakaan, Simula sanoo.
Parhaimmillaan työmaalla on ollut 180 henkeä.
– Kulttuurikasarmin rakennusvaihe oli Amos Rexin rakentamista vaikeampi sodan, inflaation, kustannuspaineiden ja ahtaan rakennuspaikan vuoksi, Lasipalatsikortteli Oy:n toimitusjohtaja Henrik Johansson sanoo.
– Ei mennyt niin kuin Strömsössä mutta meni kohtuullisesti ja lähes aikataulussa. Kolmen kuukauden viivästyksestä tuli kaksi heti alussa, kun paperityöt kaupungilla viivästyivät, Johansson toteaa.
Rakennuttajakonsultti hankkeessa oli A-Insinöörit Rakennuttamisen projektipäällikkö Ossi-Mikko Niemelä.
– Rakennuttajakonsultilla on ollut vahva rooli koko hankkeen johtamisessa ja rakennuttamisessa. Keskeistä on hankkeen kokonaisnäkemyksen luominen. Olen päässyt tekemään omannäköisen hankkeen.
Niemelän mukaan yhteistyö kaupunginmuseon kanssa on ollut joustavaa. On löydetty kaikkia tyydyttävät kohtuulliset ratkaisut.
– Haastavinta on ollut hankkeen osapuolien suuri määrä. Se on vaatinut paljon viestinnältä. Korona-aikana oli iso porukka miettimässä ratkaisuja Teamsin välityksellä.
Niemelän mukaan Kulttuurikasarmissa olennaista on myös detaljeihin asti ulottuva kova vaatimustaso, jonka varmistamiseen on tarvittu paljon mittauksia ja todentamista.
– Tulos on loistava kokonaisuus.
A dream came true
– Nyt kun näkee, mitä siitä tulee, täytyy nipistää itseään. Tämä on ollut A dream come true -juttu. 35 miljoonan euron hanke kaupungin keskeisimmällä paikalla. Ja nyt se on aikuisten oikeasti toteutunut, Ari Tolppanen sanoo mutta jatkaa, että hienotkaan kuoret eivät vielä riitä: sisältö täytyy saada vastaamaan luvattua.
– Tämä on ollut erittäin mielenkiintoista, haastepisteitä on ollut paljon, ja silti on päästy eteenpäin ja maaliin. Minulle ehkä hienointa on ollut löytää käyttäjät ja käyttötavat vanhalle rakennukselle, Sarlotta Narjus toteaa.
Henrik Johanssonin mukaan kaupungin kannalta hankkeessa on parasta, että perinteinen, keskeinen rakennus on nyt oikeassa käytössä.
– Henkilökohtaisesti pidän siitä, että vaikka rakennus on yksinkertainen, se näyttää tosi kivalta, Johansson sanoo.
Ennen Kulttuurikasarmia Ari Tolppanen oli aktiivisesti mukana St George -hotellin toteutuksessa.
– Voisin vielä yhden tehdä, hyviä ideoita otetaan vastaan. Hankkeen pitää olla Helsingissä, olen stadilainen. Sillä on merkitystä, että kehittää kotikaupunkiaan.
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen | Kuvat: Mikael Lindén
