Satasairaalan S-Rakennus: Turvallinen ja toipumista edistävä
Satapsykiatrian uusi S-rakennus tuo psykiatrisen hoidon muun sairaalatoiminnan yhteyteen. S-rakennuksen kokonaisbudjetti on 56,7 miljoonaa euroa, ja se on osa Satasairaala uudistuu -hankkeen ensimmäistä vaihetta.
Porin Tiilimäen keskussairaala-alueelle valmistunut Satapsykiatrian S-rakennus tuo psykiatrian toiminnot ja osastot lähemmäs asiakkaita. Uusi sairaalarakennus on suunniteltu turvalliseksi ja toipumista edistäväksi ympäristöksi. Tavoitteena on myös yhdenvertainen hoito muiden potilasryhmien kanssa.
Satasairaala tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja Satakunnan hyvinvointialueen asukkaille. Uuteen S-rakennukseen sijoittuvat kaikki psykiatrisen erikoissairaanhoidon toiminnot paitsi Kankaanpään, Rauman ja Harjavalta-Huittisten poliklinikat. Rakennuksessa toimii myös sairaalakoulu.
Satakunnan hyvinvointialueen rakennuttajajohtaja Jari Syystö toteaa, että psykiatrian liittäminen muun erikoissairaanhoidon yhteyteen on osa valtakunnallista trendiä.
– Näin saadaan potilassiirtoja vähemmäksi ja synergiaa muun sairaalahoidon kanssa. Tärkeä merkitys on myös sillä, että psykiatrian päivystys saadaan muun päivystyksen yhteyteen.
S-rakennuksen kokonaisbudjetti on 56,7 miljoonaa euroa, ja se on osa Satasairaala uudistuu -hankkeen ensimmäistä vaihetta. Alueelle on aiempina vuosina valmistunut muun muassa uusi naisten ja lasten sairaala, ja seuraavaksi käynnistyy somaattisen sairaalan rakentaminen.
Nykyaikaiselle sairaalarakennukselle oli tarvetta siksikin, että tähän saakka Harjavallassa sijainnut sairaala toimi osin jo yli sata vuotta vanhoissa tiloissa.
– Vanhat tilat olivat moniin nykyisiin toimintoihin soveltumattomia, ja ylimääräisiä neliöitä oli paljon. Nyt tilat tiivistyvät, kun noin 60 000 neliöstä siirrytään 20 000:een, Syystö kertoo.
Monimuotoinen rakennus
Satapsykiatrian rakennus on suunniteltu tutkimusnäyttöön perustuen, ja käyttäjien edustajat ovat olleet siinä mukana. Suunnittelussa hyödynnettiin mallinnusta sekä mallihuoneiden avulla tapahtuvaa testausta.
Psykiatrian hoitopaikat ovat tyypillisesti sijainneet kauempana keskuksista luonnon helmassa. Uudisrakentamisessa toiminnot taas sijoitetaan usein tiiviiseen keskussairaalaympäristöön.
– Haastetta tuo myös se, että eri potilasryhmät sijoitetaan fyysisesti lähekkäin, mutta toiminnot täytyy pitää pääosin erillään, arkkitehti Jarkko Joki Raami Arkkitehdit Oy:sta sanoo.
Monimuotoiseen rakennukseen on haettu yhtenäistä ilmettä julkisivun suunnittelulla ja massoittelulla sekä isojen parvekkeiden avulla. Talon kulmikas muoto mahdollistaa sen, että potilashuoneisiin ja ulkoilupihoille saadaan valoa ja näkymiä. Uudisrakennuksen ja viereisten vanhojen rakennusten väliin jää sisäpiha, johon myös sairaalan suljetut ulkoilupihat sijoittuvat.
– Suunnittelussa yhtenä haasteena on ollut huomioida historiallinen sairaalamiljöö, jossa on myös suojeltuja rakennuksia. Samoin vieressä sijaitseva suojeltu mäntymetsikkö on tärkeä elementti myös maisemallisesti, Joki toteaa.
Julkisivun materiaaliksi valittiin keraaminen laatta, joka on huolloton ja pinnaltaan vivahteikas. Sisäpihoilla ja parvekkeilla on käytetty myös puupaneelia. Vallitseva väri on lämmin vaalea, ja kontrastina on käytetty harmaata sekä punaisen ja keltaisen sävyjä.
Ympäristö tukee paranemista
Sairaalan suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota viihtyisyyteen, joka on myös toipumisprosessin kannalta tärkeää. Luonnonvaloa on saatu rungon sisälle rakennusta halkovan korkean lasikäytävän avulla. Sisustuksessa on haettu kodinomaisuutta muun muassa käyttämällä puupintoja sekä taide- ja maisematapetteja.
Taide on tärkeä osa hoitoympäristöä. Rakennuksen kolmeen aulaan on sijoitettu avoimen taidekilpailun voittajateos, Maaret Syväojan Kirjo. Myös sairaalan muissa tiloissa on runsaasti taidetta useilta eri taiteilijoilta.
Osastopotilaita varten rakennuksessa on sata yhden hengen huonetta, ja lastenosastolla on myös perhehuoneita. Huoneissa on omat wc- ja suihkutilat sekä isot ikkunat tuomassa valoa.
Osastoilla on useita pieniä yhteistiloja, ja kaikista kerroksista on myös pääsy ulkoilemaan tilavilla, näkösuojatuilla parvekkeilla.
– Hoidossa pyritään aktivoimaan ihmisiä kohtaamisiin, ja sitä varten rakennuksessa on paljon tiloja harrastamiseen ja liikuntaan, Joki kertoo.
Keskeistä psykiatrian tiloissa on turvallisuus, joka on huomioitu niin tilaratkaisuissa kuin materiaalivalinnoissakin. Kuhunkin potilashuoneeseen on pääsy ainoastaan henkilökunnalla sekä potilaalla itsellään. Osastot voidaan jakaa moduuleihin, ja tarvittaessa käytettävissä on erillinen turvasolu.
Akustiikalla iso vaikutus
Turvallisuusvaatimukset ulottuvat kaikkiin rakenteisiin ja akustisiin ratkaisuihin. Akustiikkasuunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota rakenteiden ja ääntä vaimentavien materiaalien ja pintojen turvallisuuteen. Mittausten avulla todennettiin, että akustiset vaatimukset eri tyyppisissä tiloissa täyttyvät.
– Sairaalarakentamisessa hyvä akustiikka on tärkeää. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että sillä on vaikutusta jopa paranemis- ja sairaalassaoloaikaan. Hyvä huoneakustiikka ja ääniympäristö on rauhallinen ja hiljainen ja luo myös osaltaan turvallisuutta, kertoo A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n suunnittelujohtaja Timo Huhtala.
Myös yksityisyys ja luottamuksellisuus asettivat vaatimuksia ääneneristykselle kaikkien tilojen, etenkin turvahuoneiden suunnittelussa. Korkeassa aulatilassa taas tarvitaan hälyn vaimennusta. Muita akustiikkasuunnittelun kannalta erityisiä tiloja ovat sairaalakoulu sekä musiikkiterapiatilat, joiden huoneakustiikka suunniteltiin muunneltavaksi. Näin tilat soveltuvat sekä akustiselle että sähköisesti vahvistetulle musiikille.
Suunnittelussa käytettiin kolmiulotteista huoneakustiikan mallinnusta, jolla tutkittiin erilaisten pintojen ja materiaalien vaikutusta äänen leviämiseen. Akustiikan paikannuskaaviot helpottivat eri suunnittelijoiden välistä yhteistyötä.
– Pohjapiirroksiin merkittiin eri tiloille asetetut tavoitteet ääneneristyksen ja huoneakustiikan suhteen. Akustiikkasuunnittelija laati rakenteiden liitos- ja läpivientidetaljit ääntä eristävien rakenteiden osalta. Tämä oli oleellista, jotta rakenteet toteutetaan oikein työmaalla ja näin mahdollistetaan ääneneristävyystavoitteiden saavuttaminen, Huhtala toteaa.
Optimoinnilla energiatehokkuutta
Hankkeen varhaisessa vaiheessa tehtiin monitavoiteoptimointi, jolla pyrittiin varmistamaan rakennuksen energiatehokkuus.
– Tilaajan tavoitteiden kautta tarkasteltiin muun muassa rakennuksen ulkoseinien ja ikkunoiden U-arvoja, aurinkosuojauksia sekä lämmön ja jäähdytyksen tuotantomuotoja. Näin saatiin erilaisia vaihtoehtoja vertailtaviksi, LV-suunnittelija Sweco Finland Oy:n Arto Sarhela kertoo.
Lämmityksen ja jäähdytyksen tuotannossa on käytössä kaukolämmön tukena vesi-ilmalämpöpumppujärjestelmä, joka todettiin käyttökustannuksiltaan edullisimmaksi vaihtoehdoksi tarkastellulla aikavälillä. Lämmönjako hoidetaan kattosäteilijöillä.
Samassa yhteydessä suunniteltiin sairaalakaasukeskuksen siirto rakennuksen kellarikerrokseen, josta syöttö tapahtuu tunneleita pitkin muihin sairaalarakennuksiin.
– Järjestelmien suunnittelussa on varauduttu monenlaisiin vikatilanteisiin ja huomioitu käyttöturvallisuus. Varaputkitusjärjestelmän avulla on mahdollista syöttää rakennuksesta toiseen kaasua tai käyttövettä, Sarhela kertoo.
Sisätöissä tahtituotanto
Sairaalan rakennustyöt alkoivat kahden vanhan rakennuksen purkamisella huhtikuussa 2020, ja varsinainen rakentaminen saatiin käyntiin keväällä 2021. Elementtirunkoon tuli suuri määrä paikallavalettavia pilareita, mikä määritteli koko hankkeen etenemistahtia.
– Lisäksi koronapandemia viivästi toimituksia runkovaiheessa, ja etenemisjärjestystä piti kaiken aikaa tarkistaa. Kun pandemia helpotti, Venäjän hyökkäyssota vaikeutti materiaalien saatavuutta, kertoo pääurakoitsija MVR-Yhtymä Oy:n toimitusjohtaja Rami Viitasaari.
Sisätyövaiheessa sovellettiin tahtituotantoa, mikä osoittautui Viitasaaren mukaan hyväksi valinnaksi. Työmaalla oli käytössä P1-puhtausluokitus.
– Jokainen työmaalla työskentelevä henkilö koulutettiin puhtaudenhallintaan, ja mittaukset teetettiin ulkopuolisella konsultilla. Jokainen tarkastus läpäistiin hyväksytysti, mikä on merkittävä tulos, Viitasaari toteaa.
Teksti: Hanna Perkkiö | Kuvat: Esa Kyyrö
