Näyttävässä sinertävänharmaassa julkisivussa on kuvioitua värilasia padel-hallin kohdalla. Sisäänkäynnin ja hallin muut kuin padel-palvelut tunnistaa julkisivun pelti-villa-pelti -elementtien päällä olevasta tumman­sinisestä aaltopellistä.

Turun Boost Sports Club: Ei mikään tyly peltihalli

Kun sopiva tontti ja yhteistyökumppanit löytyivät, unelma muutamien padel-kenttien operoinnista vaihtui korkeatasoisen 6400 neliön urheilukeskuksen pyöritykseen. Boost Sports Club on tehty muuntojoustavaksi tulevaisuuden vielä tuntemattomia tarpeita varten.

Näyttävässä sinertävänharmaassa julkisivussa on kuvioitua värilasia padel-hallin kohdalla. Sisäänkäynnin ja hallin muut kuin padel-palvelut tunnistaa julkisivun pelti-villa-pelti -elementtien päällä olevasta tumman­sinisestä aaltopellistä.

Liikkeenjohdon ja rahoituksen konsultteina työskentelevät kauppatieteiden maisterit Kristoffer Strandberg, Casimir Linnaila, Paavo Koivisto, Eemeli Aaltonen ja Kristian Vuorenvirta ovat harrastaneet padelia pitkään. Nopeasti suosikiksi nousseella lajilla on ollut kuitenkin puutetta harrastuspaikoista; vuonna 2020 Suomessa oli Tukesin mukaan 206 kenttää.  

Miehet eivät jääneet odottamaan kenttäpulan paranemista vaan ryhtyivät toimeen. Ensin Linnaila ja Strandberg olivat mukana Padel Arena Porvoon rakentamisessa, ja kun se valmistui, viisikko suuntasi huomionsa Turkuun. 

– Turussa oli vain kaksi kenttää, eikä päästy aina pelaamaan kun haluttiin, Paavo Koivisto sanoo.

Padel-kentät ja niiden yli 10 metrin vapaa korkeus oli keskeistä kantavien rakenteiden sijainnille. Padel-hallin osalla katossa on on teräs­ristikko ja sen päällä puuelementtikatto.

Miesten perustama Boost lähti etsimään tonttia ja yhteistyökumppaneita padel-keskuksen rakentamista varten. 

– Sitä ennen oli tehty alustavaa työtä puoli vuotta: luotu konsepti, mietitty palvelumaksut ja kartoitettu kysyntää, Koivisto kertoo. 

Turkulaisesta Hannu Aaltosesta tuli hankkeen rakennuttaja, ja häneltä löytyi myös sopiva tontti. Arkkitehtisuunnittelu kilpailutettiin, voittajaksi ylsi turkulainen Arosuo Arkkitehdit Oy. Rakennuttaja oli yhteydessä Rakennusliike Laptiin. Siellä tutustuttiin alustaviin suunnitelmiin, mietittiin toteutusta, tehtiin alustava KVR-suunnittelu ja yhteistyöesitys vuonna 2021. 

Hanke kasvoi

Alun perin oli tarkoitus tehdä vain seitsemän kentän padel-halli, mutta tontin rakennusoikeus nosti suunnitelmat seuraavalle tasolle nimeä myöten. Boost Sports Clubissa on kolmessa kerroksessa reilut 6400 neliötä, josta puolet on padelille ja puolet 1000 neliön kuntosalille, kolmelle golf-simulaattorihuoneelle, sauna-ja loungetiloille sekä padel-välineiden myymälälle.

Tuhannen neliön kuntosali on filee-osan toisessa kerroksessa.

Padel-kenttä on 20 kertaa 10 metriä, ja vapaata korkeutta olisi hyvä olla ainakin kahdeksan metriä. Kenttää ympäröi karkaistusta turvalasista ja teräsverkosta tehdyt seinät. Boostissa on padelille kolme kaksinpeli­kenttää ja 10 nelinpelikenttää, joista neljä kelpaa kilpailukentiksi. Vapaata korkeutta on yli 10 metriä. Kenttien laidalla on 250 hengen katsomo.

– Pari vuotta käytettiin suunnitteluun ja kierrettiin Pohjoismaissa padel-keskuksissa. Valaistus on tärkeä ja akustiikkaan on panostettu. Mikään pinta ei saa olla liian valkoinen tai liian musta, että pallot erottuvat. Värimaailman pitää olla miellyttävä eikä ilmanvaihdon puhallus saa vaikuttaa peliin, Paavo Koivisto kertoo. 

Arosuo Arkkitehdit sai hyvin kiinni Padel Groupin miesten tavoitteista. Konseptia kehitettiin suunnittelun edetessä. Suunnittelu kesti kesään 2022 saakka. 

– Boostin tyypit olivat täynnä ihan loistavaa nuorta energiaa, ja rakennuttaja Hannu Aaltonen antoi hyvin vapaat kädet, arkkitehti SAFA Vesa Arosuo kertoo. Hallin runkovaiheen arkkitehtisuunnittelun teki arkkitehti SAFA Juha-Pekka Rindell.

Hallitilan reunassa olevan fileeksi kutsutun osan ensimmäisessä kerroksessa on sisääntuloaula, padel-myymälä ja sosiaali- ja pukuhuonetiloja.

Boostiin mennään sisään kolme­kerroksisen, tontin odotuksia suuremmasta rakennus­oikeudesta syntyneen reunaosan kautta. Reuna­osaa on tässä hankkeessa kutsuttu fileeksi. Padel-kenttien reunalla oleva katsomo ulottuu fileen toisen kerroksen korkeudelle.

Fileen ensimmäisessä kerroksessa on sisääntuloaula, padel-myymälä ja sosiaali- ja pukuhuonetiloja. Toisessa kerroksessa on kuntosali, kolmannessa sauna- ja lounge-tilaa, golf-simulaattorit ja teknistä tilaa.

Vesa Arosuon mukaan rakennuksen julkisivu on hänen ajatustensa mukainen. 

– Sinertävänharmaa, edullinen ja näyttävä, tähän kohteeseen hyvin sopiva. Filee-osassa on pelti-villa-pelti -elementtien päällä tumman­sininen aaltopelti, kadun puolella on lasipinta. Läpinäkyvyys on ollut kuningasajatus: Boost ei ole tylynnäköinen umpinainen peltihalli. Ulkoa näkee, mitä sisällä tapahtuu, Arosuo sanoo.

Filee-osan kolmannessa kerroksessa on sauna- ja lounge-tilaa, golf-simulaattorit ja teknistä tilaa.

Läpinäkyvyys ulottuu myös sisätiloihin. Fileen kuntosalista, lounge-tiloista ja saunoista näkee padel-kentille. 

Tavallista paalutusta

Rakennusliike Laptin vastuulla oli arkkitehtisuunnittelun ohjaus, erikoissuunnittelijoiden kiinnitys hankkeeseen sekä toteutus. Laptista työmaalla oli kolme kolme työnjohtajaa, muut työntekijät tulivat aliurakoitsijoilta.

– Parhaimmillaan hankkeessa on ollut noin 60 henkilöä samaan aikaan töissä. Yhteensä yli 350 työntekijää on perehdytetty, ja yli 80 yrityksen kanssa on tehty hankinta­sopimus, Laptin Lounais-Suomen rakennuttaja­päällikkö Ville Raitanen kertoo.

Turku ja paalutus kuuluvat yhteen. Boostin koko rakennus on paalutettu; paalua upotettiin yli kahdeksan kilometriä.

– Muualla Suomessa saatetaan ajatella, että pitkien teräs­betonipaalujen kohteet ovat vaikeita, mutta Turussa ne ovat tavanomaisia. Tällä tontilla paalutus oli helpompaa, koska tontin pintarakenteet olivat valmiiksi kantavia; paikalla oli aiemmin puutavarakauppa, joka purettiin, Raitanen sanoo.

Energialaskelmien mukaan urheilukeskus on käytön ajalta hiilineutraali. Maalämpöön liitetyn A-energialuokan rakennuksen E-luku on 56.

Raitasen mukaan pelikenttien yli 10 metrin vapaa korkeus oli hankkeessa keskeistä, sillä yhdessä kenttien kanssa se määritteli kantavien rakenteiden sijainnin. Rakennuksessa on sekarunko: betoniset mastopilarit, betoniset väliseinäelementit, deltapalkit ja välipohjat ontelolaattaa.

Padel-hallin osalla katossa on on teräs­ristikko ja sen päällä puuelementtikatto. Filee-osassa katossa on ontelolaatta ja sen päällä villakatto.

Rakentaminen osui vuodelle 2022, kun betonielementtitehtaat olivat täystyöllistettyjä Suomessa, sota Ukrainassa alkoi ja vaikeutti esimerkiksi teräksen saatavuutta ja materiaalien hinnat nousivat. Laptilla oli tilaajan kanssa kiinteähintainen KVR-sopimus.

– Joissain hankinnoissa tuli markkinan vuoksi hintaylityksiä, joissain saatiin kurottua ylitystä kiinni suunnittelua ja toteutusta ohjaamalla. Kokonaisuus oli kustannuksiltaan onnistunut, Raitanen toteaa.

Kuntosalista, lounge-tiloista ja saunoista näkee padel-kentille.

Muutos lämmityssuunnitelmiin

Boostissa on 300-neliöinen ilmanvaihdon konehuone, jossa on neljä ilmanvaihto­konetta. Porrashuoneissa on suuret erillispuhaltimet poistolle. Ilma vaihtuu tarpeen mukaan.

– Hallin tilavuus on yli 56 000 kuutiota, ja ilmamäärät ovat suuria. Ilmaa vaihtuu pelkästään hallista noin kolme kuutiota sekunnissa, Ville Raitanen kertoo.

Vielä vuoden 2022 alussa Boost oli tarkoitus liittää kaukolämpöverkostoon. Sitten tehtiin esiselvitys maalämmöstä ja energia­optimointi, jossa ilmanvaihtokoneiden hyöty­suhdetta ja ikkunoiden U-arvoja parannettiin. Maalämmön lisäinvestointi laskettiin 20 vuodelle.

– Maalämpö valittiin, ja energialaskelmien mukaan urheilukeskus on käytön ajalta hiilineutraali, Raitanen toteaa. A-energialuokan rakennuksen E-luku on 56.

Koska tontti oli haluttu käyttää kokonaan hallin hyödyksi, yhdeksän 350-metristä lämpö­kaivoa jouduttiin Raitasen mukaan sovittamaan lusikalla paikoilleen.  

Kaivoista pumpattu lämmitys- ja jäähdytysenergia jaetaan padel-halliin ja fileen toiseen ja kolmanteen kerrokseen kattosäteilijöillä. Fileen ensimmäisessä kerroksessa on säteilijöiden lisäksi lattialämmitystä.

Boostissa on padelille kolme kaksinpeli­kenttää ja 10 nelinpelikenttää, joista neljä kelpaa kilpailukentiksi. Vapaata korkeutta on yli 10 metriä. Kenttien laidalla on 250 hengen katsomo.

Muuntojoustavuutta

Ville Raitanen sanoo, että Boost on tehty hyvin muuntojoustavaksi sen varalta, että rakennus olisi joskus muussa kuin padel-käytössä.  

– Halliosan lattia tehtiin padelin vaatimuksia raskaammaksi lattiarakenteeksi. Lattia on mitoitettu niin, että siellä voi ajaa vaikka trukilla. Valmiina on myös ylimääräisiä talotekniikkavarauksia kuten viemärivetoja.

Filee-osan pilari-palkki -runko mahdollistaa väliseinien rakentamisen muuttuvien tarpeiden mukaan. Julkisivu on tarkoituksella teemaltaan neutraali.

– Lasiseinässä on merellinen teema, se kestää aikaa, vaikka toiminta sisällä muuttuisi muuksi, Raitanen sanoo.

Padel-kenttä on 20 kertaa 10 metriä, ja vapaata korkeutta olisi hyvä olla ainakin kahdeksan metriä. Kenttää ympäröi karkaistusta turvalasista ja teräsverkosta tehdyt seinät.

Ville Raitanen kiittää hyvää yhteistyötä rakennuttajan ja käyttäjien kanssa hankkeessa, joka on pitänyt urakoitsijankin virkeänä.

– On tehty heille mahdottoman hyvät puitteet liiketoiminnan pyörittämiseen, Raitanen sanoo. 

Paavo Koivisto on myös tyytyväinen projektiin ja yhteistyökumppaneiden aktiivisuuteen ja ratkaisukeskeisyyteen. Turun kaupungilta Padel Groupin miehet olisivat toivoneet vähemmän byrokraattisuutta ja nopeampaa päätöksentekoa.

– Lupien hankaluuksista, koronasta, sodasta, inflaatiosta ja hintojen noususta huolimatta loppu hyvin, kaikki hyvin. Osa hiuksista on kyllä lähtenyt. 

– Tämä on meidän unelma ja intohimo, halutaan jättää jotain hienoa jälkeen, Paavo Koivisto toteaa.

Teksti: Jaana Ahti-Virtanen | Kuvat: Aki Aro

Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla

Antamalla yhteystietosi voimme olla sinuun yhteydessä tuotteisiimme liittyen. Lue lisää tietosuojasta tästä.