Sweco: Kiertotalouskaupunki tarvitsisi 75 % vähemmän energiaa
Swecon asiantuntijoiden laskelmien mukaan kiertotalouden mukaisella kaupunkisuunnittelulla vähennettäisiin 75 % kaupunkien kokonaisenergian tarpeesta ja 97 % hiilidioksidipäästöistä nykyiseen verrattuna.
Swecon mukaan tehokas energiansäästökeino kortteli- ja kaupunkitasolla olisi siirtyminen systeemitason kiertotalousjärjestelmään, jossa otetaan huomioon materiaalit, energia ja alustatalous.
Sweco on tehnyt skenaariolaskelmia kiertotalouden mukaisen kaupunkisuunnittelun arvosta energiatehokkuuden ja kestävän liikkumisen saroilla. Näiden laskelmien mukaan kiertotalouskaupungin kokonaisenergiantarve neliömetriä kohti on vuonna 2040 vain neljännes siitä, mitä se on nykyisillä suunnitteluprosesseilla ja ratkaisuilla. Swecon Urban Insight -raportissa on esitetty 5 pääperiaatetta ja 15 kiertotaloustoimenpidettä, joiden avulla kaupungit voisivat edistää ilmastotavoitteitaan, vähentää materiaalien ja energian kulutusta ja siirtyä lineaarisesta järjestelmästä kiertotalouteen. Raportissa tehdyt laskelmat ovat mitoitettu keskikokoiselle 90 000 asukkaan kaupungille.
– Kiertotalousperiaatteiden soveltaminen kaupunkimittakaavassa on tehokas työkalu yhteiskunnan resurssitehokkuuden parantamiseksi. Tämän vuoden huhtikuussa EU listasi sata kaupunkia, joita tuetaan matkalla ilmastoneutraaleiksi kaupungeiksi, Suomesta listalla ovat Espoo, Helsinki, Lahti, Lappeenranta, Tampere ja Turku. Systeemitason kiertotalous edesauttaa ilmastoneutraaliksi etenemistä merkittävästi, toteaa Swecon Urban Insight -hankkeen ohjausryhmän jäsen, arkkitehtien kehitysjohtaja Juha Vihma.
Swecon Urban Insight -raportin skenaarion oletuksena on täydellinen sähköistyminen ja ihmisten nykyistä paljon aktiivisemmat liikkumisen muodot, millä on myös merkittävä vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Lisääntyvästä urbaanista ruoantuotannosta syntyvä ruokajäte voitaisiin jalostaa biokaasuksi, ja tällä voitaisiin kattaa esimerkiksi paikallisen koulun sähkön ja lämmityksen kokonaistarve.
Swecon mukaan paikallisen ruoantuotannon tuottamalla ylimääräisellä lämmöllä voitaisiin lämmittää esimerkiksi 13 000 neliömetriä asuinrakennuksia. Kaupunkien hiilidioksidipäästöt putoaisivat 97 %, kun kävelystä, pyöräilystä ja sähköisistä liikkumispalveluista tulisi normi vuoteen 2040 mennessä.
