Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

STUL: Taantuma vaikeuttaa ammattiin opiskelevien työssäoppimista 

Sähkö- ja teleurakointiliitto STUL:n kyselyyn vastanneista urakointiyrityksistä 64 % pitää vaikeana työssäoppimisjaksojen järjestämistä lomautusten ja irtisanomisten aikana. Kyselyn mukaan myös urakoitsijoiden ja oppilaitosten työssäoppimiseen liittyvässä yhteistyössä on paljon parantamisen varaa.

Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

STUL:n järjestöpäällikkö Toivo Lötjönen sanoo, että työssäoppimisjaksoja on mahdollista järjestää koulutussopimuksella työvoiman vähentämistilanteissakin.

– Tästä yritykset eivät välttämättä ole tietoisia. Laki ja työehtosopimus mahdollistaa työssäoppimisjaksot, vaikka yritys samaan aikaan joutuisi lomauttamaan tai irtisanomaan henkilöstöään, Lötjönen toteaa.

Lötjösen mukaan sähköalan urakointiyritysten suhtautuminen työssäoppimisjaksojen järjestämiseen on kehittynyt myönteisesti viime vuosina. 

– Yritykset ovat ymmärtäneet, että tämä on mahdollisuus löytää motivoituneita uusia tekijöitä ja kouluttaa heille yritykselle keskeiset ja tarpeiden mukaiset taidot, Lötjönen sanoo.

Kyselyn perusteella yritykset ovat pääosin tyytyväisiä taitoihin, joita työssäoppimisjaksoille tulevilla opiskelijoilla on, jos ensimmäiset työssäoppimisjaksot järjestetään toisena ja kolmantena opiskeluvuotena.

STUL:n mukaan urakointiyritykset toivovat, että ammatillisen koulutuksen ensimmäisinä vuosina nuorille opetettaisiin keskeiset työelämätaidot. Esimerkiksi työaikojen noudattaminen oli urakointiyrityksille tärkein taito, joka nuorilla tulisi olla hallussa ennen työssäoppimisjakson alkamista. Myös motivaation merkitys korostui yritysten vastauksissa.

Vaikeissa tapauksissa työssäoppimisjakso on mahdollista keskeyttää.

– Yritysten ei ole pakko jatkaa työssäoppimisjaksoa, mikäli opiskelija ei noudata työaikoja tai työmotivaatio on hukassa, Lötjönen toteaa.

Kyselyn perusteella suurin osa työssäoppimispaikkoja tarjoavista yrityksistä ei tunne riittävästi opetussuunnitelmien sisältöjä. Joskus opiskelijalle annettavat työtehtävät ovat toissijaisia aputehtäviä, joskus jakson aikana tehdään vain harvoja työtehtäviä.

– Alan luonne on sellainen, että esimerkiksi rakennustyömailla samoja asennustehtäviä tehdään pidempiä aikoja. Tällöin työssäoppimisjakson aikana ei välttämättä ole mahdollista tarjota monipuolisempia työtehtäviä. Kannustamme kuitenkin arvioimaan, olisiko työssäoppijalle mahdollista tarjota useampia erilaisia tehtäviä, jotka vastaisivat esimerkiksi ammattiosaamisen näyttöjen tarpeita, Toivo Lötjönen kertoo.

Kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan viestintä ja oppilaitosten osallistuminen työssäoppimisjaksojen seurantaan vaatii oppilaitoksilta nykyistä aktiivisempaa otetta. Lähes 60 % urakoitsijoista kertoo, että tietoa työssäoppimisjakson alkamisesta annetaan liian myöhään. Ääritapauksissa yritys on saanut tiedon vain muutama päivä ennen työssäoppimisjakson alkamista.

Urakointiyrityksistä kerrotaan, että yhteydenpito opettajan kanssa on usein vähäistä harjoittelujaksojen aikana.

Lisäksi 65 % vastaajista kertoo, että yrityksessä ei ole lainkaan tietoa opetussuunnitelman sisällöstä eikä oppilaitos tiedottanut opetussuunnitelmasta tai tavoitteista työssäoppimisjakson järjestävälle yritykselle.