Solo Sokos Hotel Torni: Peruskorjaus yllätti tekijänsä
Helsingin keskustan historiallinen maamerkki hotelli Torni on peruskorjattu S-ryhmän lippulaivahotelliksi hankkeessa, jossa oli vielä odotettuakin enemmän yllätyksiä. Koko hotellikokonaisuus ja siihen liitetty viereinen Kyllikki-rakennus on uudistettu ja peruskorjattu perinteitä kunnioittaen.
Arkkitehtitoimisto Jung & Jungin suunnittelemalla hotelli Tornilla on upea historia Helsingin ydinkeskustan ensimmäisenä pilvenpiirtäjämäisenä rakennuksena ja huippuhotellina, joka on majoittanut maailmantähtiä ja valtiovieraita. Hotelliin liittyy monia kansakuntamme keskeisiä vaiheita.
Tyylillisesti art decoa ja funkkista yhdistävä 13-kerroksinen ja 69,5 metriä korkea Torni oli Helsingin korkein rakennus valmistuessaan vuonna 1931. Torni vuokrattiin Helsingin Osuuskaupalle vuonna 1972 ja liitettiin Sokos Hotels -ketjuun, jonka lippulaivaksi se nyt peruskorjattiin. Vuonna 1981 Tornin vierellä sijaitseva, 1903 rakennettu jugendtyylinen asuintalo Kyllikki liitettiin hotelliin. Liitoksessa hotelli laajeni 50 huoneella, jotka edustivat kansallisromanttista tyyliä.
Ennen nyt toteutettua peruskorjausta rakennusten talotekniikka oli tiensä lopussa eikä jäähdytystä ollut. Hotellihuoneet uudistettiin hankkeessa tämän päivän huippuhotellin tasovaatimuksia vastaaviksi. Erityisen suuren muutoksen koki hotellin viiden ravintolan kokonaisuus.
Tornilla ei ole suojelumerkintää vuodelta 1836 olevan asemakaavan vuoksi, mutta käytännössä toimittiin kuin rakennus olisi ollut suojeltu. Helsingin kaupunginmuseo on ollut tiiviisti mukana peruskorjaushankkeessa.
Haastavasta haastavampi
– Kahden eri aikakauden rakennuksen peruskorjaaminen aiheutti jonkin verran päänvaivaa, mutta tuskaa helpotti se, että molemmat rakennukset ovat kuitenkin vanhoja. Rakennusten ikä huomioiden osasimme varautua siihen, että yllätyksiä tulee vastaan. Purkutöiden edetessä tuli kuitenkin vielä lisäyllätyksiä. Kun yllätyksiä tulee esiin toteutuksen aikana, kyllähän ne kustannuksiin vaikuttavat ja myös aikatauluihin, kohteen rakennuttajana toimineen Varman rakennuttajapäällikkö Tommi Metsälä kertoo.
Talotekniikkaa ja sen kanavia tuli valtavasti lisää. Lähtötilanteessa periaatteessa kaikki talotekniikkatilat olivat jo täynnä, mutta sinne piti vielä saada tuplasti tekniikkaa lisää.
– Kaikki mahdolliset kolot on etsitty ja löydetty. Konehuone säilyi paikoillaan Kyllikki-rakennuksen katolla. Kaikki uusi tekniikka ei mahtunut sinne, vaan tekniikkaa jouduttiin hajauttamaan jokaiseen vapaaseen soppeen, mitä talosta löytyi. Kyllikin vesikaton alla tehtiin purkuja ja kattotuolit sekä koko vesikatto uusittiin. Sieltä piti saada järjestettyä kanavareitit myös viereiseen Tornin rakennukseen ylös asti. Mahduttaminen ja toteutus oli senttipeliä ikkunoita väistellen sisäpihan puolella, kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Eero Mustonen Arkkitehdit Soini & Horto Oy:stä kertoo.
Julkisivuihin ei tehty muutoksia, vaan ne kunnostettiin mahdollisimman hienovaraisesti ilman ulospäin näkyviä muutoksia. Osaan kerroksia ikkunoiden ääneneristävyyttä parannettiin ja ikkunoita korjattiin.
– Vasta projektin aloituksen jälkeen kävi ilmi, kuinka suurta remonttia tässä ollaankaan tekemässä. Kohde oli lähtötietomallia varten laserkeilattu, mutta levyjen takanahan ne yllätykset aina ovat vaikkapa esimerkiksi välipohjarakenteissa. Palkit eivät aina olleet niissä kohdin kuin oletettiin, ja pilarikokokin saattoi olla jotain muuta kuin vanhoissa suunnitelmissa. Kaikki ylimääräinen kuorrutus tyhjennettiin, tila putsattiin ylimääräisestä ja sitten suoritettiin uusi keilaus, jotta 3D-malliin saatiin täsmälliset tiedot. Taustana oli koko ajan tieto, että tehdään tästä nyt sellainen korjaus, että paikat kestävät ainakin kymmeniä vuosia ilman seuraavaa isompaa remonttia, Mustonen kertoo.
Aikataulu venyi noin puolella vuodella, kun rakennuksen todellinen kunto selvisi.
– Jouduimme tekemään laajuutta kasvattavia purku- ja tuentatöitä ja muitakin hankkeen laajuutta kasvattavia päätöksiä erityisesti Kyllikin puolella, Mustonen sanoo.
Tornin rungossa ei ollut mitään erityisempää ongelmaa. Betoninen alalaattapalkisto jätettiin paikoilleen ja pienempiä palkki- ja teräsvaurioita korjattiin.
– Välipohjista purettiin orgaanista materiaalia sisältävät välipohjatäytöt ja puiset kansirakenteet alalaattapalkiston päältä. Märkätilojen kohdalle valettiin teräsbetonilaatat. Huoneisiin tehtiin sylomeerikaistoilla irrotetut kelluvat kuitubetonilaattalattiat. Haasteena oli uusien rakenteiden mahduttaminen huonekorkoihin, jotta äänitekniset tavoitteet saavutettiin, Eero Mustonen kertoo.
Talotekniikan läpivientiaukotuksia on tehty paljon piilossa rakenteiden sisällä.
– Yhtenä näkyvimmistä rakenteellisista muutoksista asiakkaalle on pääaulan vieressä olevan aukon kasvattaminen, rakennesuunnittelusta vastannut Ramboll Finland Oy:n Veli-Matti Kantonen kertoo.
Kyllikissä rakenneongelmia
Kyllikin puolella oli rakenteissa enemmän haastetta. Välipohjien ladottu tiilivälipohjarakenne ei sellaisenaan vastannut tämän päivän vaatimuksia palo- ja ääniteknisessä eikä sisäilman laatutavoitteiden mielessä. Kyllikin rakennusrunko pystyrakenteiden osalta vaati mittavia muutoksia vahvistuksen osalta.
– Purkamisen yhteydessä välipohjat todettiin sen verran epäkelvoksi, että ne purettiin kokonaan pois kantaville teräspalkistoille saakka. Niiden kylkeen rakennettiin uudet puurakenteet ja kuitubetonilaatat sekä erikseen ripustetut alakattorakenteet, Kantonen sanoo.
Kyllikin sisäpihan maarakenteet purettiin ja rakennuksen ulkopuoliset kosteudeneristykset sekä pintavesien ohjaus uusittiin. Samalla uudistettiin myös salaojitus. Piha-alueen maarakenteet uusittiin ja pihalle tehtiin uusi pihakioski.
Pihan vanhassa matalassa rakennusosassa olevassa SPA-tilassa muutettiin hoitohuoneiden paikkoja ja höyrysauna siirrettiin uuteen paikkaan.
– Logistiikka kaikkinensa oli haaste sekä kohteen sijainnin osalta että itse rakennuksen sisällä, kun on kyse korkeasta rakennuksesta. Erillinen logistiikkaurakoitsija hoiti materiaalien välivarastoinnin ja kuljetukset työmaalle sekä työmaan sisäisen logistiikan. Se oli aivan ehdoton edellytys onnistumiselle, hankkeen päätoteuttajan ja projektinjohdosta vastaavan Haahtela Oy:n projektipäällikkö Sami Toivonen kertoo.
Hotellin sisääntulo putsattiin vanhoille pinnoille. Kyllikin porrashuone oli hyvässä kunnossa ja siellä tehtiin vain pieniä maalaustöitä. Vanha veräjähissi kunnostettiin. Sillä pääsee viidenteen kerrokseen saakka. Veräjähissin konehuoneettomalla ratkaisulla saatiin ylös asti vievän viereisen hissin hissikuilua vähän laajennettua.
Graafinen Torni, seesteinen Kyllikki
Sisustusarkkitehdit Fyra suunnitteli aulatilojen tilat sekä ravintolatilojen sisustuksen ja Studio Joanna Laajisto ylempien kerrosten tilat huoneineen.
– Lähtökohtana oli päivittää Tornin taiteellinen ja kansainvälinen henki 2020-luvulle ja luoda tila, joka tuntuu ainutlaatuiselta, persoonalliselta ja sopivalla tavalla ”pieneltä” toisin kuin massahotellit. Päivitettyjen tilojen ei tule muistuttaa tietyn aikakauden museota, vaan olla nykyaikainen tulkinta Tornin hengestä, alkuperäistä arkkitehtuuria ja historiaa kunnioittaen, Studio Joanna Laajiston luova johtaja Joanna Laajisto toteaa.
Hotellin vastaanotto siirrettiin lähemmäs sisääntuloa. Ravintolatilojen yksi näkyvimmistä muutoksista löytyy hotellin keskeltä, näyttävän kupolin alta, jonne American Bar palasi takaisin Kalevankadulta. American Barissa on Tornin varastoista uudistushankkeen yhteydessä löydetyt Paavo Tynellin seinävalaisimet.
Yrjönkadun ja Kalevankadun kulmaan avattu ravintola OR on viinibaari ja moderni brasserie. Häikäisevät näköalat tarjoava Ateljé Bar sai yhden kerroksen lisää hotellin huipulla. Suomen ensimmäinen irlantilaisbaari O´Malleys palasi alkuperäiseen kokoonsa.
– Tornin art deco -puolella sisustuksen sävymaailma huoneissa on nyt kontrastikkaampi ja graafisempi. Tumma tammiviilu kiintokalusteissa, musta terrazzo sekä tummansinisin kankain verhoillut kalusteet terävöittävät vaaleita seiniä ja tammimosaiikkilattiaa. Jugend-puolen Kyllikissä yleisilme on pehmeämpi ja seesteisempi. Vaaleiden vedenvihreiden seinien kumppanina on vaaleat maalatut kiintokalusteet. Alkuperäistä arkkitehtuuria kuten koristelistoja, ovia sekä kakluuneja pyrittiin säilyttämään sekä luomaan uudestaan, Laajisto kertoo.
Ruosteensävyisellä sametilla verhoillut ylelliset sängynpäädyt, räätälöidyt valaisimet sekä messinkiyksityiskohdat toistuvat molempien rakennusten hotellihuoneiden sisustuksessa. Pehmeät villamatot ovat molemmilla puolilla tiloihin suunnitellut.
Kylpyhuoneiden Studio Joanna Laajiston suunnittelemat uniikit mosaiikkilattiat sekä käytävien graafisesti kuvioidut matot piirtävät yhtenäisen punaisen langan rakennuksien välille luoden uudenlaisen, tunnistettavan ilmeen Tornille.
Taidetta vieraille
Solo Sokos Hotel Tornissa on mittava taidekokoelma. Monipuoliseen kokoelmaan kuuluu maalauksia, grafiikkaa, veistoksia ja valokuvataidetta. Vastaanoton taideseinällä on pienoisversio Björn Weckströmin Viheltävästä helsinkiläisestä, jonka originaali löytyy Iso-Roobertinkadulta. Hissiaulassa vieraita tervehtii Kaarlo Haltian Aino-patsas, joka sijaitsi aiemmin yhdessä Kyllikin huoneista. Taideteoksia on koottu hotellin kaikkiin tiloihin, myös huoneisiin.
Tornin omaa taidetta on täydennetty SOK:n taidekokoelmasta poimituilla teoksilla. Tornin käytävillä soiva musiikki on suomalaisen säveltäjän Petri Alangon käsialaa. Tornin musiikkiteos kuvaa hotellin yhtä vuorokautta.
Kyllikki-rakennuksen kaakeliuunit ja peiliovet entisöitiin, ja myös alkuperäinen porraskäytävä lasimaalauksineen ja näyttävine koristeluineen on säilynyt Tornin värikkäiden historiallisten vaiheiden läpi.
Kattava akustiikkasuunnittelu
Akustiikan kannalta tutkittiin julkisivua ja ikkunoita, huoltoreittien runkomelua sekä ravintoloiden, baarien ja vastaanottotilojen huoneakustiikkaa. Akustiikkasuunnitteluun kuului myös taloteknisten laitteiden, viemäreiden ja putkien meluntorjuntasuunnittelu.
– Korjausrakentamisen suunnittelussa korostuu arkkitehdin, rakennesuunnittelijan ja akustikon yhteistyön tärkeys, joka toteutui hienosti tässäkin projektissa. Hankkeessa otettiin tavoitteeksi, että hotelli olisi akustisesti ja ääneneristyksellisesti korkeatasoinen, missä onnistuttiinkin hyvin hankkeen lopussa tehtyjen ääneneristysmittausten perusteella, akustiikkasuunnittelun projektipäällikkö Sara Vehviläinen Akukon Oy:stä kertoo.
Koska Torni ja Kyllikki on rakennettu eri vuosikymmenillä, myös niiden rakenteissa on eroja. Näin ollen kohteessa ei voitu suunnitella yhtä perusratkaisua rakenteista.
– Vanhat rakennustavat sekä tietenkin kantavuusasiat tuovat haastetta akustiikkasuunnitteluun verrattuna uudiskohteeseen. Vanhojen rakennusmateriaalien korvaaminen uusilla kevyemmillä materiaaleilla, esimerkiksi välipohjien täytemateriaaleissa, piti ottaa huomioon ääneneristyksen suunnittelussa, Vehviläinen sanoo.
Hankkeelle asetetut korkeatasoiset ääneneristysvaatimukset edellyttivät muun muassa joustavien, elastomeerieristeiden varaan tehtyjen kelluvien lattioiden tekemistä, joiden suunnitteleminen ja toteutus vaati Vehviläisen mukaan erityistä huolellisuutta.
Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén
