Sitra: tarvitaan paljon lisää puhdasta sähköä
Sitran mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen kustannustehokkaasti edellyttää fossiilisten polttoaineiden korvaamista puhtaasti tuotetulla sähköllä teollisuudessa, liikenteessä ja lämmityksessä. |
Suomi tavoittelee pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja pian sen jälkeen hiilinegatiivisuutta. Sitran selvitys Enabling cost-efficient electrification in Finland arvioi, että Suomen on mahdollista saavuttaa ilmastotavoitteet vaaditussa aikataulussa. Sitran mukaan siihen tarvitaan fossiilisten polttoaineiden korvaamista päästöttömällä sähköllä.
– Selvityksen mukaan muutos voidaan toteuttaa näköpiirissä olevalla teknologialla, ilman ylioptimistisia oletuksia energiatehokkuuden parantumisesta ja ilman, että puun ja muun biomassan käyttö nousee pysyvästi, sanoo mallinnustyötä vetänyt projektipäällikkö Gerald Aue Compass Lexecon -konsulttiyrityksestä.
Kaikkea ei voida korvata sähköllä. Esimerkiksi kemianteollisuudessa voidaan kuitenkin käyttää fossiilisten raaka-aineiden sijaan puhtaasti tuotettua vetyä tai kestävää biomassaa.
Selvityksen toteutti kansainvälinen työryhmä, johon kuului mallintajia ja konsultteja Compass Lexecon- ja Enerdata-konsulttiyrityksistä sekä tutkijoita Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta. Selvitys pohjautuu energiajärjestelmän ja sähkömarkkinan mallinnukseen sekä laajan asiantuntijajoukon haastatteluihin ja työpajoihin.
Selvityksen mukaan Suomen talouden laaja sähköistäminen nostaisi sähkön tarvetta nykyisestä yli viidenneksen vuoteen 2035 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä Suomen vuotuinen sähkönkulutus tuplaantuisi nykytasoltaan lähes 170 terawattituntiin. Jotta kulutuksen kasvuun voitaisiin vastata, Suomen sähköntuotantokapasiteetin tulisi yli kolminkertaistua nykyisestä noin 20 gigawatista yli 70 gigawattiin vuoteen 2050 mennessä.
Mallinnetuissa skenaarioissa valtaosa uudesta tuotannosta olisi maatuulivoimaa, jolla on halvempi tuottaa sähköä kuin muilla päästöttömillä tuotantomuodoilla kuten ydinvoimalla ja merituulivoimalla. Maatuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta nousisi yli 70 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2020 osuus oli noin 10 %.
Sään mukaan vaihteleva tuulivoimatuotanto tarvitsee tuekseen kulutusjoustoa, energiavarastoja, muuta joustavaa sähköntuotantoa sekä hyvät siirtoyhteydet Suomen sisällä ja myös naapurimaihin. Siihen tarvitaan suuria investointeja sähkön tuotantoon ja varastointiin, lisäpanostuksia Suomen sähköjärjestelmän kantaverkkoon sekä maan rajat ylittäviin siirtoyhteyksiin.
Selvityksen mukaan Suomi tarvitsee myös tuntuvia panostuksia vetyteollisuuteen.
– Jotta energiajärjestelmän sähköistäminen onnistuu, puitteet on pantava kuntoon. Nyt tarvitaan päättäjiltä selvä näkymä tulevaan, Sitran projektijohtaja Janne Peljo sanoo.