Sampolan peruskorjaus
Tänä vuonna 50-vuotias Sampola sijaitsee Tampereella Kalevan kaupunginosassa, Kalevan kirkon lähellä. Vuonna 1957 kaupunki päätti rakentaa työväenopistolle ja jatko- eli kansalaiskoululle yhteisen rakennuksen. Seuraavana vuonna järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voittivat arkkitehdit Timo Penttilä ja Kari Virta. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1960, ja Sampola valmistui vuonna 1962.
Sampola on luokiteltu rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäväksi rakennukseksi ja ympäristökokonaisuudeksi. Sampolan juhlasalin ja aulan veistoksellisessa muotoilussa on nähty Aalto-vaikutteita, ja rakennuksen osittainen nostaminen pilareiden päälle tuo mielen Le Corbusierin varhaismodernismin.
– Sampola on 1960-luvun komeimpia töitä Suomessa. Se on yhdistelmä hienoa ulkoarkkitehtuuria ja sisätilan komeutta. Sisääntuloaulan ja neljään kerrokseen avautuvan pääaulan muodostama tilasarja on vaikuttava niin kuin myös niihin liittyvä juhlasali. Rakennus siipineen on tilaratkaisuiltaan melko monimutkainen ja mielenkiintoinen. Kuitenkin siihen on aulasta helppo orientoitua, mikä on näin suuressa rakennuksessa tärkeätä, arkkitehti Erkki Partanen Arkkitehtuuritoimisto Kouvo & Partasesta kuvailee.
Partanen on toiminut projektin pääsuunnittelijana yhdessä arkkitehti Sinikka Kouvon kanssa. Projektiarkkitehtina on toiminut arkkitehti Sanna Honkala. Sisustussuunnittelusta on vastannut työryhmä arkkitehdit Partanen, Kouvo ja Kati Miettinen.
Haasteena tekniikan sijoittelu
Ennen perusparannusta työväenopiston kumppanina talossa olivat peruskoulun luokat 7. 9. Ensimmäinen hankesuunnitelma vuodelta 2008 koski tilojen korjaamista peruskoulun käyttöön. Hanke laitettiin kuitenkin jäihin odottamaan uutta perusopetus- ja lukioverkkosuunnitelmaa.
Keväällä 2010 päätettiin lakkauttaa Sampolan perusopetuksen koulu ja sijoittaa Sampolaan uusi taidelukio yhdistämällä Kaarilan ja Tammerkosken lukiot. Yhdistetty uusi lukio jatkaa Tammerkosken lukion nimellä. Opiskelijoita on 670 ja henkilökuntaa 50.
– Peruskorjauksessa Sampolan koulun tilat on muutettu Tammerkosken lukion tiloiksi. Perus- ja muutostyöt ovat koskeneet ensisijaisesti uuden lukion tiloja, mutta myös yhteisessä käytössä olevia tiloja ja niitä, joihin lukion tulo aiheuttaa muutoksia tai siirtoja, Partanen kertoo.
Sisäpihalla sijaitseva vuonna 2003 rakennettu kirjasto on ollut perusparannuksen ulkopuolella.
Sampolassa oli tehty perus- ja huoltokorjaustöitä 1980- ja 1990-luvuilla mutta ei systemaattisesti. Talotekniikka, esimerkiksi ilmastointi, oli ajastaan jäljessä.
– Voisi sanoa, että tilaohjelman lisäksi päähaasteena ovat olleet tekniset järjestelmät ja niiden sijoittelu siten, että rakennuksen perushahmo ei kärsisi, Partanen sanoo.
Koko rakennuksessa muun muassa uusittiin pohjaviemärit, lämpö- ja vesijohdot sekä sähköt.
Ilmastointikonehuoneita lisättiin yksi korkeimman osan katolle niin huomaamattomana kuin suinkin ja neljä muuta matalampien osien katoille. Niiden kuparipeltipinta sopii 1960-luvun alun rakennuksen henkeen.
Kaikki ikkunat uusittiin pieteetillä niiden alkuperäisen luonteen mukaisesti. Ikkunankarmit ovat kokonaan puuta. Eteläsivun ikkunoihin asennettiin viihtyvyyden lisäämiseksi ja jäähdytystarpeen vähentämiseksi heijastamaton auringonsuojalasi.
Pääaulan yhteyteen rakennettiin uusi hissi. Pääaulan portaiden ja siihen rajautuvien käytävien puisia kaiteita korotettiin turvallisuussyistä korotus on huomaamattomasti lasia.
Paloturvallisuutta parannettiin, ja väestönsuojat saatettiin ajan tasalle.
Monipuolisia tiloja
Pääaulan yhteyteen sijoittuvat ruokala ja kahvio uusittiin. Pääaulan oheen rakennettiin eteläsivulle noin 130 neliömetrin laajennus. Siihen sijoittuu vahtimestareiden työpiste sekä ikäihmisten kerhotila, jota voidaan käyttää myös näyttelytilana.
Sisääntuloaulan ja juhlasalin perusteellinen peruskorjaus valmistuvat syksyn aikana. Juhlasalin peruskorjaukseen kuuluu myös näyttämötekniikan täydellinen uusiminen. Toisessa kerroksessa sijaitseva auditorio on kokonaan uusittu.
Tilaohjelmassa suurimmaksi haasteeksi nousivat luokkakoko, ylioppilaskirjoitusten järjestäminen ja riittämättömät liikuntatilat.
– Luokkien perusmitoitus on 56 57 neliötä, mikä tarkoittaa alle 30 hengen luokkia. Lukio-opetukseen tarkoitetut luokat olisivat saaneet olla suurempiakin. Tiettyjä linjoja on kantavissa seinissä jouduttu kuitenkin pitämään, ja sen mukaan on menty. Paikka paikoin on muutamia isompiakin, 60 120 neliön luokkia, Partanen kertoo.
Ylioppilaskirjoitukset pystytään Partasen mukaan järjestämään sijoittamalla oppilaat kolmeen paikkaan: juhlasaliin ja sen näyttämölle, uudistettuun liikuntasaliin ja erääseen yhdistettävään luokkaan.
Riittämättömiin liikuntatiloihin saatiin korjausta: nyt Sampolassa on siis liikuntasali ja kuntosali laitteineen.
Upeat tilat taideopetukseen
Taidepainotteisen lukion kuvataide- ja käsityöopetuksen tilat ovat Tammerkosken lukion rehtorin Matti Hännikäisen mukaan upeat. Hänen mukaansa niin hienoja tiloja ei olisi muualta voinut saada. Suunnittelussa kuultiin käyttäjien tarpeita kaikkien tilojen suhteen.
Kuvataiteen opetustilat sijaitsevat kahdessa paikassa: päämassan kolmannessa kerroksessa ja matalassa eteläisessä luokkasiivessä. Arkkitehti Erkki Partasen mukaan taide- ja designopetustilojen siivessä rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria palautettiin, kun ylävalokuilu otettiin uudelleen käyttöön.
Rehtori Matti Hännikäinen kiittää opettajien 7 10 hengen työhuoneita, joita on sijoitettu eri puolille taloa. Erillisten työtilojen ansiosta opettajanhuone muuttui ikään kuin opettajien olohuoneeksi.
– Sampola on viihtyisä työskentelymiljöö opiskelijoille ja opettajille ja myös työväenopistolle, jonka kanssa opettelemme uutta toimintakulttuuria.
Hännikäinen kertoo myös, että koulua on varustettu ja varustetaan 2020-luvun lukioksi. Av- ja esitystekniikka ovat huippuluokkaa. Jokaisessa luokassa on esimerkiksi interaktiiviset kosketustaulut.
Tietokoneita ja kannettavia on paljon. Oppimisympäristö laajenee myös käytäville ja yleisiin tiloihin, jotka on kalustettu ja varustettu niin, että opiskelijat voivat työskennellä niissä itsenäisesti ja tehdä ryhmätöitä tai oleilla ja seurustella.
Visuaalista rauhallisuutta
Irtokalustus- ja värisuunnittelun on ollut tarkoitus tukea perusarkkitehtuurin luonnetta, arkkitehti Kati Miettinen sanoo.
– Visuaalinen perusilme on rauhallinen. Keskeiset värit ovat puu, valkoinen, harmaa ja musta. Oppilaitoksessa tehty oma taide on värikästä, ja tietyt voimakkaat väriaiheet kalusteissa tuovat modernia ilmettä ja eloisuutta. Eri kerroksissa luokkien lattioiden väri vaihtelee: ne ovat keltaisia, sinisiä, vihreitä ja harmaita.
Miettisen mukaan opettajat toivoivat väriä, ja sitä he saivat opettajanhuoneen punaisiin kalusteisiin.
Sampola on kalustettu kauttaaltaan laadukkain ”aikuiskalustein”, jotka ovat erilaisia verrattuna esimerkiksi peruskoulun kalusteisiin: Martelan, Mobelin ja Viveron tuotteita on käytetty paljon. ”Aikuiskalusteiden” käyttö on perusteltua siksikin, että Sampola palvelee normaalia suurempaa käyttäjäkuntaa: lukiota ja työväenopiston aikuisopiskelijoita.
– Hyvin suunnitellussa ja kalustetussa nykykoulussa voi ja saa viihtyä. Oppimismiljöön tuominen käytäville on osa tätä trendiä, jota sopivat sohvaryhmät ja työryhmäkalusteet tukevat, Miettinen sanoo.
Paljon yllätyksiä
Sampolan peruskorjauksen rakennuttajana on Tampereen Tilakeskus Liikelaitos. Projektin kustannukset nousevat noin 16 miljoonaan euroon.
– Hankkeessa tuli yllätyksiä jo suunnitteluvaiheessa: ensin suunniteltiin tiloja peruskoulun käyttöön yläasteeksi, sitten perusopetus- ja lukio verkkosuunnitelman valmistuttua lukiota, rakennuttajainsinööri, projektipäällikkö Esa Rinta-Jaskari sanoo.
Rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 2011. Sampola oli kauttaaltaan työmaana tammikuun 2012 loppuun. Suuri haaste oli löytää siksi aikaa evakkotilat työväenopistolle. Ensimmäiseksi saatiin käyttöön matala siipi, jossa ovat taide- ja käsityöopetuksen tilat.
– Kokonaisuudessaan rakennustöiden piti valmistua kesäkuussa 2012, mutta aikataulu osoittautui liian tiukaksi. Projekti on ollut suuritöisempi kuin osasimme ajatella, ja yllätyksiä on ollut paljon eivätkä ne ole tehneet työtä yhtään helpommaksi. Yllätys on ollut esimerkiksi juhlasalin näyttämötekniikan haastavuus.
Luokat jouduttiin koulun alkaessa ottamaan käyttöön ilman lopullisia vesivirtojen sekä jäähdytys- ja ilmamäärien säätöjä. Nyt niitä pitää tehdä iltaisin ja viikonloppuisin. Rakennusliikkeellä viimeinen kuukausi ennen koulun alkua oli Rinta-Jaskarin mukaan todellista loppurutistusta.
– Vielä ei voi huokaista helpotuksesta, mutta tämän syksyn aikana kesken olevat osat saadaan kuntoon. Sisääntuloaulan on määrä valmistua lokakuussa ja juhlasalin marraskuussa. Syksyn ylioppilasjuhlia on tarkoitus viettää valmiissa juhlasalissa. Lopulta on hienoa, että 50-vuotias arvorakennus on laitettu kuntoon ja ajanmukaiseksi.
Luovuus ollut tarpeen
Ongelman kiteytti jo arkkitehti mutta ilmastakoon se vielä toisin sanoin: ahtaisiin tiloihin on viety suuri määrä nykytekniikkaa, joka ei saa tulla näkyviin, jotta rakennuksen alkuperäinen ulkonäkö ei tärveltyisi.
– Reittien määritteleminen on ollut työlästä ja sitä on vielä haitannut, että lähtötiedot ovat osittain puuttuneet.
Kantaviin ja jäykistäviin rakenteisiin on Huopaisen mukaan jouduttu tekemään muutoksia esimerkiksi wc-tilojen ja luokkahuoneiden varapoistumisteiden takia. Keittiössäkin jouduttiin tekemään isoja aukkoja, jotka muuttivat kantavia rakenteita.
– Ulkonäkömuutos jouduttiin tekemään eteläsiipeen vievässä käytävässä, jonka ikkunaseinä ulottui aiemmin lattiatasoon, mutta nyt siihen on tehty hienovarainen sokkelirakenne.
Myös Huopainen mainitsee juhlasalin näyttämöön liittyvät rakenteet, jotka eivät ole vaivattomia suunnittelijoille eivätkä urakoitsijalle. Ne ovat vaatineet paljon mielikuvitusta.
– Sampolan saneeraus ei ollut läpihuutojuttu yhdellekään osapuolelle. Urakoitsijan ammattitaitoa on ehdottomasti kiitettävä. Mikään ei olisi sujunut, jos he olisivat olleet kädettömiä. Lopputulos on hieno. Kaikki mitä itse olen tehnyt, jää piiloon. Mutta niin pitääkin.
Myös tuotantopäällikkö, rakennusmestari Timo Närkki Rakennusliike Aki Hyrkkönen Oy:stä kiteyttää Sampolan saneerauksen haasteet sanaan luovuus.
– On ollut haaste selvittää ja toteuttaa, mistä tekniikka on mahdollista viedä läpi. Aina kaikki ei suju niin kuin on suunniteltu, ja silloin tarvitaan luovuutta tilan löytämiseen ja raivaamiseen. Työ on ollut haasteellinen juuri talotekniikan osalta. Esimerkiksi kosteusongelmiinhan ei ole törmätty.
Närkin mukaan mittavaa rakennusta on saneerattu vaiheittain ja luovutettu sitä mukaa, kun on saatu valmiiksi. Hän katsoo, että työ on onnistuttu tekemään niin, että 1960-luvun henki on säilynyt ja rakennus on ajanmukaistettuna hyvin edukseen.
