Ressun lukion peruskorjaus tulevaisuutta varten vanhaa kunnioittaen
Helsingin vanhimpiin koulurakennuksiin kuuluvassa Ressun lukiossa toteutettiin iso peruskorjaushanke. Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävässä rakennuksessa uusittiin talotekniikka, korjattiin julkisivu, ikkunat ja vesikatto sekä parannettiin salaojitusta. Lisäksi palautettiin rakennuksen alkuperäistä ilmettä.
Ressun lukion peruskorjauksen projektipäällikkö Jari Miettinen Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialasta kertoo peruskorjauksen tulleen ajankohtaiseksi, koska rakennus alkoi olla teknisen elinkaarensa päässä. Etenkin talotekniikka kaipasi uusimista, samoin sähkö- ja atk-järjestelmät. Tilat vaativat myös toiminnallista ajanmukaistamista.
Ressun lukion koulurakennus koostuu eri aikoina valmistuneista osista. Sen vanhin osa on rakennettu 1880-luvun lopussa, jolloin rakennuksessa toimi fysikaalinen hoitolaitos. Ressun lukio muutti taloon pian perustamisensa jälkeen vuonna 1892.
– Talon vanhin osa muodostaa nykyisen koulutalon Annankadun puoleisen pään kaksi alinta kerrosta. Rakennusta korotettiin kolmannella kerroksella ja laajennettiin juhla- ja voimistelusalit sisältävällä lisäsiivellä vuonna 1895. Kun tilaa tarvittiin lisää, laajennettiin koulua viereiselle tontille vuosina 1912–14, jolloin se rakennettiin nykyiseen muotoonsa, Jari Miettinen kertaa historiaa.
Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevassa rakennuksessa toimii Ressun lukion suomenkielinen yleislinja ja englanninkielinen IB-lukio. Iltaisin tiloja käyttää Helsingin aikuislukio.
Rakennuksen laajuus on 7 250 bruttoneliömetriä. Noin 23 miljoonaa euroa maksanut Ressun lukion peruskorjaus alkoi tammikuussa 2018.
Peruskorjauksen pääsuunnittelija, arkkitehti Mikko Hormia Arkkitehtitoimisto Hormia Oy:stä toteaa, että peruskorjaus tehtiin tulevaisuutta varten vanhaa kunnioittaen. Uusrenessanssityylinen Ressun lukion koulurakennus on sekä kaupunkikuvallisesti että arkkitehtonisesti erittäin merkittävä aikakautensa edustaja. Laajan perusparannuksen suunnittelu käynnistyi vuoden 2014 loppupuolella hankesuunnittelulla, jonka pohjana oli historiaselvitys.
– Koulurakennukset rakennettiin 1800-luvun lopulla kaupunkikuvallisiksi maamerkeiksi, ja varsinkin oppikoulujen tuli erottua kansakouluista monumentaalisina ja näyttävinä. Rakennuksen erityisarvoa lisää sen pitkä historia: rakennus on toiminut kouluna yli 120 vuotta. Kouluun liittyy siten kulttuurihistoriallista arvoa osana suomalaisen koulujärjestelmän kehitystä, Hormia kertoo.
Arvorakennuksen perusparannuksessa olivat suojelunäkökohdat koko ajan esillä jo asemakaavamääräystenkin vuoksi. Arkkitehti Mikko Hormian mukaan Helsingin kaupunginmuseolta saatiin arvokasta apua ja tietoa tähän työhön.
Yleissuunnittelun ja toteutussuunnittelun pariin päästiin vuoden 2016 alussa. Helsingin rakennusviraston laatimaa laserkeilauksiin perustuvaa lähtötietomallia käytettiin apuna muun muassa teknisten tilavarausten määrittelyyn ja törmäystarkasteluihin.
Oman haasteensa suunnittelutyölle toivat Mikko Hormian mukaan nykyiset, entisestään kiristyneet sisäilmaohjeet j -asenteet.
– Nämä eivät aina tue tavoitetta historiallisen rakennuksen suojelusta. Aikaisemmin ongelmattomasti toimineita rakenteita joudutaan nykyään välillä poistamaan ja muokkaamaan ihan vain varmuuden vuoksi, hän toteaa.
Lämmön talteenotolla energiatehokkuutta
Kohteen LVIAS-suunnittelusta vastannut Ilari Ranta-aho Ramboll Finland Oy:stä kertoo, että Ressun lukiossa uusittiin lämpö-, vesi- ja viemärijärjestelmät sekä ilmanvaihto kauttaaltaan muutamaa pihaviemäriä ja kaukolämmön ensiöputkia lukuun ottamatta.
Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilma. Ilmanvaihtokoneita varten ullakolle rakennettiin kolme konehuonetta.
– Konehuonetilat ovat matalat, joten jokaisessa iv-koneessa on nestekiertoinen lämmön talteenotto. Ilmanvaihdon säätö toteutuu automaattisesti aikaohjelmalla.
Koska vanhan talon kaikkia rakenteita ei voitu tietää etukäteen, vaikutti tämä myös LVI-suunnitteluun.
– Kohteen RAK-suunnitelmia päivitettiin purkutöiden edetessä. Näiden yhteensovitus ja suunnitteluaikataulussa pysyminen toivat omat vaikeutensa talotekniikkasuunnittelulle, Ilari Ranta-aho toteaa.
Näistä hän nostaa esille kellarikerroksessa olevan ruoanvalmistuskeittiön. Matala tila aiheutti ilmanvaihtokanavointiin suuria haasteita.
Peruskorjauksen projektipäällikkö Jari Miettinen toteaa, että lämmön talteenotolla on iso merkitys rakennuksen energiatehokkuuden kannalta. Niin ikään uudet vesikalusteet ja ajanmukainen valaistus säästävät energiaa.
Uusi ilmanvaihto kohentaa sisäilman laatua.
– Koulun ilmanvaihto saatettiin tasolle, jossa tuloilman määrä on 6 litraa sekunnissa per henkilö, Miettinen kertoo.
Remontissa parannettiin myös tilojen esteettömyyttä ja paloturvallisuutta.
Rakennuksen alkuperäistä ilmettä esiin
Peruskorjauksen tavoitteena oli palauttaa mahdollisuuksien mukaan sisätilojen luonnetta ja ilmettä. Ressun lukiota oli peruskorjattu laajasti edellisen kerran 1960- ja 1980-luvuilla – ajan hengen mukaisesti melko raskaalla kädellä.
Arkkitehti Mikko Hormian mukaan sisätilojen suunnittelussa keskityttiin yksityiskohtien rekonstruktion sijasta tilojen ilmeen, huonekorkeuden ja näkymien sekä avautumissuuntien palauttamiseen. Talotekniikan sovittaminen näihin tiloihin oli kohteen suunnittelun ja toteutuksen suurin haaste.
– Käytäviltä sekä juhla- ja voimistelusaleista purettiin metallisäle- ja levyalakattoja sekä kunnostettiin näiden takaa paljastuneet alkuperäiset puupaneelikatot. Vuosien varrella umpeen rakennettuja käytävänäkymiä palautettiin ja tilojen ilmettä avarrettiin lasiovien ja -seinien avulla, arkkitehti Mikko Hormia kertoo.
Tilajärjestelyjä tutkittiin yhteistyössä käyttäjien kanssa pyrkien uuden opetussuunnitelman hengessä monikäyttöisiin ja oppimista innostaviin tiloihin.
Tilojen muuntojoustavuus parantaa niiden käyttökapasiteettia.
– Tämä näkyy parhaiten pohjakerroksen ruokasali- ja keittiötiloissa. Kun keittiölle raivattiin vanhoista ulkokäymälöistä lisää tilaa, voitiin tarjoilulinjastot eriyttää omaan, liukulasiseinin rajattuun tilaan. Nyt ruokasali on käytettävissä ruokailuaikojen ulkopuolella monipuolisesti myös opetus- ja neuvottelutiloina, Mikko Hormia kertoo.
Käytävät on kalustettu ja varusteltu itsenäisen työskentelyn ja pienopetuksen tiloiksi. Vanha porrasaula toimii myös auditoriona. Ruokasali ja kirjasto muodostavat oman tilakokonaisuutensa, jossa opiskelijat voivat istua kahvilla, tehdä projekteja tai vain oleilla.
Ressun lukion sisustussuunnittelusta vastasi sisustusarkkitehti Carola Lindh-Hormia Arkkitehtitoimisto Hormia Oy:stä.
Rakennuksen sisätiloista tehtiin värisävyselvitykset, joiden perusteella arvokkaimpien tilojen eli käytävien, portaikkojen ja salien värisävyt määriteltiin. Kullakin kerroksella on oma värinsä: punainen, keltainen ja vihreä. Luokkahuoneet ovat hillityn vaaleat.
Iso osa perusparannusta oli julkisivun kunnostaminen. Julkisivurappaukset uusittiin ja maalattiin kalkkimaalein. Osa kipsikoristeista jouduttiin uusimaan ja ne valettiin kipsistä alkuperäisten mallien mukaan. Julkisivuväritys tehtiin esiin ottojen perusteella vuoden 1914 tilanteen mukaisena.
Yllätyksiä tuli vastaan
Arkkitehti Mikko Hormian mielestä Ressun lukion perusparannus oli erittäin kiinnostava kohde, mutta varsinkin toteutusvaiheessa poikkeuksellisen haastava.
– Rakennustyö ei etene peruskorjauskohteessa samalla tavalla suoraviivaisesti kuin uudisrakentamisessa. Tämänkaltaisessa hankkeessa tulee varautua yllätyksiin, joita tulikin runsaasti.
Ressun lukion peruskorjauksen pääurakoitsijana toimineen Lujatalo Oy:n työpäällikkö Vesa Laitinen kuvailee kohdetta samoin mielenkiintoiseksi mutta haasteelliseksi.
– Suunnitelmien mukaan esimerkiksi välipohjat oli tarkoitus säästää. Niiden puurakenteet olivat kuitenkin huonossa kunnossa, joten ne piti purkaa ja rakentaa uudet. Lisäksi välipohjien eristeissä oli haitta-aineita, jotka oli puhdistettava. Niin ikään räystäät olivat huonommassa kunnossa kuin oli tiedetty.
Rappaustöiden laajuus oli Vesa Laitisen mukaan ennakoitua suurempi. Julkisivurappaus erityisesti Lönnrotin puiston puolella oli vaativa työ runsaan koristelun vuoksi.
Työmaan sijainti ydinkeskustassa toi omat hankaluutensa logistiikkaan ja varastointiin, minkä lisäksi kaupungilla oli työmaansa Kalevankadulla. Tämä vaati Laitisen mukaan muun muassa kuljetusten tarkkaa aikatauluttamista.
Koska rakennuksen korjaustarve oli ennakoitua laajempi, viivästyi perusparannuksen valmistuminen. Lukion oli tarkoitus muuttaa takaisin elokuussa 2019, mutta tämä siirtyi.
Kuinka mahdollista on välttää laajojen peruskorjaushankkeiden rakennusvaiheessa esiin tulevia yllätyksiä? Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:n kohteesta työvaiheesta vastannut projektipäällikkö Tuukka Salo ottaa esiin kaksivaiheisen urakoinnin, jossa ensin suoritettaisiin rakennuksen purkutyöt ja puhdistukset haitta-aineista kartoittaen samalla piilossa olevien rakenteiden sijaintia ja kuntoa.
– Tämän avulla suunnitelmien toteutusvarmuus olisi tiedossa ennen seuraavaa vaihetta eli peruskorjaavien ja uudenaikaistavien töiden alkua. Näin vältyttäisiin ainakin suuremmalta aika- ja kustannusvaikutteisten muutostöiden käsittelyltä. Tämä kaksivaiheinen toteutus on kylläkin haaste varsinaiselle koulun käytölle, koska väistötilat on oltava jo tiedossa aikaisemmin.
Muutto takaisin vuodenvaihteessa
Koulutyö peruskorjatuissa tiloissa alkoi tammikuussa 2020. Ressun lukiossa on tällä hetkellä oppilaita lähes 700.
Ressun lukion virka-apulaisrehtori Veli-Pekka Lehtinen on tyytyväinen peruskorjauksen lopputulokseen. Hän oli käyttäjän edustajana mukana hankkeen eri vaiheissa.
– Vanha hieno koulu on saatu onnistuneesti muokattua nykyaikaiseksi oppimisympäristöksi. Tilat ovat aikaisempaa monikäyttöisemmät ja opetusta tapahtuu paljon muuallakin kuin luokkatiloissa.
Ulkoisten puitteiden lisäksi hänen mielestään parasta on sisäilman laadun paraneminen.
– Kaunis ja toimiva ympäristö tuo hyvää tunnelmaa.
Peruskorjattu koulurakennus saa tykkäyksiä myös lukiolaisilta.
– Tosi siistit ja kivat tilat – avarat ja raikkaat, oppilaat kommentoivat.
Teksti Irene Murtomäki | Kuvat Mikael Lindén
