Peruskorjaus rakennuksen henkeä vaalien
Alppilan lukio Helsingissä on läpikäynyt peruskorjauksen, jonka yhteydessä purettiin ja rakennettiin uudestaan koulun liikuntasalisiipi. Painovoimainen ilmanvaihto vaihdettiin koneelliseksi. Rakennuksen henki pyrittiin säilyttämään uutta ja vanhaa yhdistettäessä.
Neljästä eri rakennusosasta koostuvassa talossa on monta eri tasoa ja puolikerroksia. Kokonaan uusi liikuntahalli on kaarevan juhlasalin vasemmalla puolella.
Talo on jo 60 vuotta vanha. Kaikki pinnat ja rakenteet alkoivat olla jo siinä kunnossa, että täällä tarvittiin perusteellinen peruskorjaus.
– Käsittääkseni ennen tätä täällä ei ole tehty kuin pienempiä pintaremontteja. Senkin takia tämä peruskorjaus oli nyt mittava, Alppilan lukion rehtori Susanna Kalmari kertoo.
Uusi opetussuunnitelma vuodelta 2016 tuotti myös muutoksia tiloihin kuten avartamista ja lasiseinien lisäämistä käytäväpintoihin.
– Meillä ei enää ole luokkia vaan erityylisiksi kalustettuja opetustiloja. Niitä on erikokoisia ja myös avattavia tiloja, eli muunneltavuutta on lisätty siinä määrin kuin se on ollut mahdollista. Vain fysiikan, kemian, musiikin, biologian, maantieteen ja kuvataiteen luokat ovat kiinteillä paikoillaan, Kalmari kertoo.
– Vanhassa rakennuksessa suurin osa seinistä oli jollakin tapaa jäykistäviä tai kantavia rakenteita, joten tiloja ei voitu avata aivan rajoituksetta, hankkeen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Marja-Riitta Elomaa Siren Arkkitehdit Oy:stä toteaa.
– Suojelusäännökset vaikuttivat yllättävän paljon suunnitteluun. Tämä on Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Opintiellä -selvityksessä luokkaan kaksi kuuluva kohde, Elomaa sanoo.
Se tarkoittaa, että koulurakennus on ajalleen tyypillinen ja rakennuksessa on arkkitehtuurissa laadukkaita elementtejä ja rakennus on osin hyvin säilynyt alkuperäisessä asussaan ja rakennuksella on historiallisia arvoja.
– Lupaehdoksi tuli, että kaupunginmuseon edustajan kanssa neuvotellaan ulkopuolen värityksestä sekä joistakin detaljeista ja materiaaleista. Suunnitelmia kehitettiin sitten tältä pohjalta, Elomaa kertoo.
Kohteessa on 1980-luvun kaava, jossa ei ole vielä suojelumääräyksiä, mutta tulevaan kaavaan sellaisia voisi jo tulla.
Kosteusvaurioita ja haitta-aineita
Vanhassa koulussa oli sisäilmaongelmia osassa tiloista. Rakennus purettiin sisältä puhtaalle betonirungolle saakka, ja vesikattorakenteetkin uusittiin kokonaan.
Länsi- ja eteläjulkisivulla oli ollut vesivuotoja, minkä vuoksi tiettyjä seinärakenteita jouduttiin uusimaan. Haitta-ainekartoituksia ja -selvityksiä tehtiin yksityiskohtaisesti, ja korjaussuunnitelmat tehtiin niiden mukaan.
– Asbestia ja PAH-yhdisteitä oli enemmän kuin odotettiin. Suunnitteluvaiheessa haitta-aineiden määräarvioita pyöristettiin ylöspäin, mutta sekään ei riittänyt. Tämä on tyypillistä tuon ikäisissä rakennuksissa, kohteen rakennuttamisesta vastannut projektipäällikkö Esa Lempiäinen Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy:stä kertoo. Alppilan lukio on ollut vaikea saneerauskohde tekijöilleen.
– Suunnitelmat eivät voi olla täydelliset tällaisessa kohteessa, vaan vastaan on tullut paljon yllätyksiä, joten lisätöiden määrä on ollut aika suuri. Se on johtanut siihen, että myös valmistumisaikataulu viivästyi. Koulu saatiin kuitenkin valmiiksi ennen lukuvuoden alkua elokuussa, Lempiäinen sanoo.
– Sisäilmaongelmiin kiinnitettiin tosi paljon huomiota varsinkin alapohjarakenteiden kunnostamisen osalta. Siellä tehtiin kapselointeja ja alapohjien tuuletukset käytiin kaikki läpi ja suunniteltiin uudelleen.
Nyt kaikki alapohjat ovat tuuletettuja, pääurakoitsijana toimineen Lujatalo Oy:n työpäällikkö Mika Marttila kertoo.
Hankkeessa oli mukana myös puhtauden- ja kosteudenhallintakoordinaattorit valvomassa toteutusta ja mittaamassa tuloksia.
Painovoimaisesta koneelliseen
Vanha painovoimainen ilmanvaihto vaihdettiin koneelliseen ilmanvaihtoon. Uusien ilmanvaihtokonehuoneiden sijoittelua mietittiin paljon myös kaupunkikuvallisesti.
Kaikkiin päärakennuksen neljään kerrokseen laitettiin molempiin päätyihin pienet ilmanvaihdon konehuoneet. Liikuntasalisiipeen tuli oma iso konehuone, joka palvelee lähinnä liikuntasalia ja juhlasalia.
– Näyttävä juhlasali on tavallaan tilaohjelman ulkopuolista ylimääräistä tilaa. Sinne tehtiin syrjäyttävä ilmanvaihto niin, että kattoon ei tullut ilmanvaihtokanavia. Näin kattomaailma saatiin säilymään sisä- ja ulkopuolelta ennallaan, Elomaa kertoo.
Viuhkamaisen juhlasalin säilyttäminen mahdollisimman tarkoin alkuperäisessä asussaan oli yksi hankkeen keskeisiä arkkitehtonisia tavoitteita. Juhlasalin metallinen pinnakaide uusittiin ja sitä korotettiin alkuperäistä mallia mukaillen, koska vanha kaide oli kymmenen senttimetriä liian matala nykymääräysten mukaan.
Salin parven alla oleva kaareva ritiläseinä on uutta rakennetta. Sen takana on uudet ilmastointikanavat ja -tekniikkaa. Vanha reikätiiliseinä purettiin kosteusvaurioiden takia kokonaan pois ja tilalle muurattiin harkkoseinä.
Vaativa uuden ja vanhan liitos
Kaikkein epäkäytännöllisin ja huonokuntoisin tiloista oli vanha liikuntasalisiipi, jossa oli kaksi pientä salia, joiden välissä oli varastotilat, pukuhuoneet ja portaat. Saleja ei voinut yhdistää.
Vanha liikuntasali purettiin pois kahden rakennusosan välistä. Salista oli yhteys molempiin rakennusosiin. Tilalle rakennettiin uusi liikuntasali, jonka perustukset louhittiin syvälle jyrkkään kallioon, jotta uudisosa saatiin samalle tasolle muiden rakennusosien kanssa. Vanha rakennus purettiin hallitusti sisäpihan kautta. Uusi liikuntasali on sinänsä tavanomainen rakenteiltaan: betonirunkoinen ja yläpohjan osalta teräsristikkorakenteinen.
– Liittymät ja niiden sovittaminen vanhan rakennuksen seinälinjaan olivat kuitenkin vaativia toteuttaa. Kalliota louhittiin aivan seinän vierestä ja liittymäkohtaan jätettiin pieni toleranssivara, joka osoittautui tarpeelliseksi, koska vanhat rakenteet eivät olleet aivan sillä paikalla kuin niiden alun perin kuviteltiin olevan, kohteen vastaavana rakennesuunnittelijana toiminut Jouni Alaniemi WSP Finland Oy:stä kertoo.
Kaikki julkisivut käytiin läpi. Julkisivut rappauskorjattiin ja pintakäsiteltiin. Julkisivujen peltiverhoukset ja levyrakenteet uusittiin lämpöeristyksineen. Viipurinkadun puoleinen kellarikerroksen perusmuuri vuoti vettä, joten se on korjattu täysin sekä ulko- että sisäpuolelta.
– Eteläseinän pilasterien huono kunto oli yllätys. Pilasterit purettiin kokonaan pois ja muurattiin uudet tilalle. Rakenteiden injektointeja ja kapselointeja tehtiin myös todella paljon. Samoin kaikki rakennuksen ikkunat uusittiin. Vanhat ikkunapenkit olivat kaikki irti, joten ne jouduttiin poistamaan ja tekemään uudet tilalle koko taloon. Puuikkunat vaihdettiin puuikkunoiksi. Puu-alumiini-ikkunoita ei voitu toteuttaa suojelusyistä, Marttila sanoo.
Korjauksen ja uudisrakentamisen yhteydessä lisättiin joitakin lasijulkisivuseiniä hissiporraskäytävien osalle.
Piha-alueet kunnostettiin, pihakiveyksiä uusittiin ja lisättiin sekä istutukset ja pihakalusteet uusittiin. Pihalla oli paljon lisälouhintoja painuneiden viemärilinjojen vuoksi.
– Opettajat ovat olleet tosi tyytyväisiä erityisesti siihen, että koulussa on nyt hyvä sisäilma ja puhtaat pinnat. Eron vanhaan huomaa kyllä selvästi. Opiskelijatkin aplodeerasivat, kun kysyin heiltä, että miltäs täällä näyttää. He osaavat kyllä arvostaa tiloja varsinkin, kun meillä oli myös väistötiloissa sisäilmaongelma, rehtori Susanna Kalmari toteaa.
Teksti Jari Peltoranta | Kuvat Vesa Voitto Sakari
