Omnian ammattiopisto, Espoo
Omnia ammattiopiston laajennusosan edessä taideteos Animo viestittää osaamisen ilosanomaa ohikulkeville espoolaisille. Pimenevässä syysillassa teokseen upotetut värilliset ledivalot toistavat tekstiviestejä, joita teokselle voi lähettää. Taloon tutustuttuani voisin lähettää kännykällä viestin: Onnea Omnia!
Niin taideteos kuin sen interaktiivinen tekniikkakin on syntynyt yhteistyössä taiteilija Jaakko Niemelän, asiantuntijoiden ja Omnian omien opiskelijoiden kanssa. Projektissa kulminoituu talon rakennuttajan, Espoon koulutuskuntayhtymä Omnian, ja talon käyttäjien toiveet ja tavoitteet: luoda elävä, oppimiseen ja luovuuteen kannustava ympäristö, jossa opiskelijat ja yrittäjät voivat kohdata ja työskennellä yhdessä.
Espoon kaupunki oli alusta asti mukana käynnistämässä rakennushanketta ja mahdollisti sen toteutuksen taloudellisella tuellaan.
Saumaton kokonaisuus
Ammattiopiston laajennus on jatko-osa vuonna 2007 valmistuneeseen, niin ikään Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkolan suunnittelemaan, ensimmäisen vaiheen rakennukseen. Kirkkokadulta päin katsottaessa on vaikea huomata, missä kohtaa vanha osa loppuu ja uusi alkaa: niin saumattomasti uudisosa on istutettu vanhaan.
Uudisrakennuksessa jatkuu punaisen tiilen ja graniitin sekä tummanharmaan metallin liitto, joka on sopusoinnussa Pappilanmäen muiden arvokkaiden rakennusten, muun muassa Espoon tuomiokirkon ja piispanistuimen kanssa.
Säännönmukainen ja jämpti, noin 200 metriä pitkä rakennus seuraa Kirkkokadun joelle päin laskeutuvaa profiilia. Yhdessä Omnian ensimmäisen vaiheen kanssa rakennus muodostaa linjakkaan, nykyaikaista kaupunkitilaa muodostavan kokonaisuuden. Sijoittelun, massoittelun sekä puistoalueen ja sisääntuloaukioiden avulla suunnittelijat ovat luoneet vaihtelevaa ja mielenkiintoista kaupunkikuvaa.
Kirkkokadun puolella oleva sisäpiha sisäänkäynteineen sekä julkisivun suuret ikkunapinnat tekevät koulusta läpinäkyvän ja hengittävän paikan, joka on osa ympäröivää, elävää kampusta. Rakennus ei sulkeudu omiin oloihinsa vaan kutsuu luokseen niin opiskelijat, opettajat kuin satunnaisen ohikulkijankin.
Rakennuksen sijoittamisessa oli myös otettava huomioon, että esteetön näkymä Turunväylältä kirkolle säilyy.
Talo täynnä yritystä
Osaavien ihmisten talossa opiskelee noin 500 600 artesaania, jotka suorittavat käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoa muun muassa metalli-, puu-, vaatetus- ja viherrakentamisen aloilla. Yli 12 000 neliömetrin uudisrakennuksesta löytyykin metallipaja, jossa on aito ahjo takomista varten.
Ammattiopiston rinnalla talossa toimii InnoOmnia, kädentaitojen ja palvelualojen opiskelijoiden ja yrittäjien kohtaamispaikka ja osaajayhteisö. Luoviva-niminen yritysviritin tarjoaa yrittäjille sekä toimitiloja että valmennusta liiketoiminnan kehittämiseen.
– Valintakriteerinä täällä työskenteleville yrittäjille on se, että he ovat valmiita yhteistyöhön oppilaiden kanssa ja haluavat sitä kautta kehittää omaa toimintaansa. Samalla he antavat opiskelijoille tilaisuuden työssä oppimiseen tai luoviin työelämän projekteihin, kertoo innovaatiopäällikkö Maria Korpi.
Tarjolla on muun muassa vuokrattavia paja- ja toimistotiloja, työpisteitä opiskelijayrittäjille sekä luovia paikkoja neuvotteluille ja asiakastapaamisille.
InnoOmnian tiloissa on avannut ovensa myös hyvinvointikeidas Luoviva ja Omnian tiloissa á la carte -ravintola Henricus, jotka molemmat palvelevat kaikkia ympäröivän alueen asukkaita.
InnoOmnian väki on innoissaan uusista, viidakkohenkisesti sisustetuista tiloista, joiden suunnitteluun he saivat osallistua alusta asti.
– Liiketoiminnan ja tilojen suunnittelu lähti liikkeelle yhtä aikaa. Matkan varrella molempiin tehtiin runsaasti muutoksia, mutta hyvän yhteistyön ansiosta kaikki eteni joustavasti. Olemme lopputulokseen erittäin tyytyväisiä, Korpi summaa.
Tyytyväiseltä näyttää myös Omnian toimitilajohtaja Ilkka Määttä, joka kiittää rakentamisen projektinjohtomallia siitä, että kaikkien käyttäjäryhmien toiveet onnistuttiin toteuttamaan töiden ollessa jo käynnissä.
”Saako tänne jäädä yöksi?”
InnoOmnian tiloihin päästään rakennuksen ala-aulasta. Kirkkokadun puoleisessa avarassa aulassa sijaitsee OmniaShop tyylikäs lasiseinäinen myymälä, jossa on esillä artesaaniopiskelijoiden ja yrittäjien valmistamia tuotteita. Myymälää vastapäätä on vahtimestarien puolikaaren muotoinen palvelupiste.
Metallialan ja puuartesaanialan oppilaiden tekemä jeeppi sekä odotustilan hauskat vihreät Fatboy-tuolit houkuttelevat vieraan kuitenkin ensin InnoOmnian puolelle. Samalla ne antavat esimakua keskuksen hauskasta viidakkoteemasta.
Alakerran sydän on Kookoskuppila, viihtyisä kohtaamispaikka kaikille talossa työskenteleville. Korkeaa kahvilatilaa kiertää Pilvi-parvi, jossa on työskentelypisteitä. Tila on tarkoitettu yrittäjille, joilla ei ole omaa toimitilaa vaan kulkukortti, joka oikeuttaa yhteisten tilojen käyttämiseen. Palvelu sopii erinomaisesti myös etätyön tekijälle.
Yritysvirittimen toisessa kerroksessa sijaitsevat vuokrattavat toimistohuoneet ja neuvotteluhuoneet, joiden sisustus poikkeaa perinteisestä neukkarityylistä. Vai mitä sanoisitte neuvotteluhuoneesta, jossa on pyöreä rokokoo-mallinen pöytä ja seinällä valtavat kultaiset kehykset?
– Meillä on käynyt paljon ryhmiä tutustumassa taloon, ja tiloista on pidetty kovasti. Yksi nuori vierailija viihtyi niin hyvin, että hän kysyi saisiko tänne jäädä yöksi, Korpi kertoo nauraen.
Luomua ja hyvinvointia
Ravintola Henricuksessa tarjoillaan vierailupäivänä kantarellikeittoa ja pariloitua lohta. Herkullisia aterioita valmistavat ja tarjoilevat ammattiopiston hotelli- ja ravintola-alan opiskelijat. Kaikkia asiakkaita palveleva ravintola on jo ehtinyt saada mainetta hyvänä luomu- ja lähiruokaravintolana.
Skandinaavisen ravintolan ikkunoista ja terassilta avautuu rauhallinen näkymä kirkon ja joen suuntaan. Ravintola on oivallinen paikka pitää kahvitilaisuus kirkossa vietetyn muisto- tai kastetilaisuuden jälkeen. Ravintolan suunnittelussa onkin tässä kohdin otettu huomioon seurakunnan toiveet.
Sisäänkäynti ravintolaan on rakennuksen päädystä, erillään opiskelijoiden ja talon muun väen käyttämistä reiteistä.
Ravintolan yläpuolella sijaitsee hyvinvointikeskus. Täällä on mahdollista käydä kampaajalla, saada kasvo- tai jalkahoitoa ja hierontaa. Kutsuvalta näyttävät myös sinistäkin sinisempi poreallas, höyrysauna ja perinteinen sauna, jonka rakentamiseen ammattiopiston opiskelijat osallistuivat.
Hyvinvointikeitaassakin toteutuu tavoite tuoda yhteen alan yrittäjät sekä ammattiopiston opettajat ja opiskelijat. Yrittäjät ja tutkinnon suorittajat kehittävät sekä kädentaitojaan että yritystoimintaansa uudenaikaisissa ja hyvin varustetuissa tiloissa.
Arkkitehtuuri tukee oppimista
Ala-aula myymälöineen ja miellyttävine istuimineen toimii laajennusosan luontevana kohtauspaikkana. Aulasta avautuvat ylempiin kerroksiin johtavat pääportaat. Ne vievät opetustiloihin – atk-luokkiin, ompelu- ja taideluokkiin, ruokalaan sekä vanhan puolen liikunta- ja auditoriotiloihin.
Ammattiopiston puolella olevat tilat näyttävät enemmän koulumaisilta mutta eivät suinkaan yksitoikkoisilta. Vaikka uudisrakennus on pitkänomainen, on erilaisilla tiloilla ja kohtaamispaikoilla rikottu käytävämäistä tunnelmaa. Sisäisten yhteyksien pitäminen mahdollisimman lyhyinä onkin ollut arkkitehtien, Hannu Jaakkolan ja Tapani Kerttulan, tavoitteena.
– Erilaisissa tiloissa olemme pyrkineet huomioimaan tilojen keskinäiset läheisyys- ja yhteystarpeet. Muun muassa metallialan työsali on sijoitettu siten, että vaikka se on avoimesti osa näkyvää opetustoimintaa, ei sieltä kulkeudu haittaavia ääniä muihin tiloihin, Jaakkola selvittää.
Arkkitehtien suunnittelua on ohjannut halu luoda paikkoja, joissa opiskelijoiden on helppo kohdata toisiaan ja solmia kontakteja. Esimerkiksi käytävällä oleva ryhmätyöhuone on eristetty muusta tilasta, mutta suurten lasiseinien ansiosta ryhmä on kuitenkin nähtävissä ja yhteydessä muihin.
– Viihtyvyys on ollut toinen tärkeä lähtökohta suunnittelulle. Uskomme vakaasti siihen, että arkkitehtuuri voi toimia oppimisen tukena. Viihtyisä oppimisympäristö motivoi ja edesauttaa oppimista. Viihtyvyys on samalla investointi hyvään henkilökuntaan ja sen pysyvyyteen.
Valo virtaa julkisivun puoleiselle käytävälle Kirkkokadun suuntaan avautuvista suurista ikkunoista. Pimeä ei ole luokkahuoneiden väliin jäävä keskikäytäväkään, sillä päivänvaloa saadaan kattoikkunoista.
Tukevalla pohjalla
Rakennustöissä ei Omnian kakkosvaiheessakaan käytetty pääurakoitsijaa, vaan rakentaminen toteutettiin projektijohtomallilla tai Haahtela-mallilla, kuten projektinjohtaja Eero Ojala Haahtela-Rakennuttaminen Oy:stä huomauttaa. Malli pitää sisällään sen, että työmaata johtaa paikan päällä Haahtelan asettama työmaanjohto-organisaatio.
Rakennuttajakonsulttina toiminut Tommi Peltonen Haahtela-rakennuttamisesta kertoo, että hankkeeseen liittyi kuutisenkymmentä urakkaa, joista yksi hinnakkaimpia oli maanrakennus- ja perustustyöt. Pehmeän, entistä järvenpohjaa olevan maapohjan ja vaihtelevan kalliopinnan korkeuden takia laajennus on perustettu useaa erilaista perustustapaa käyttäen.
Piha-alue on puolestaan perustettu kalkkistabiloinnin varaan. Näillä toimenpiteillä on voitu hallita pehmeän maan painumista.
Tontin ja Kirkkokadun kaltevuuden sekä laajennuksen tilajärjestelyjen takia piha-alueelle tarvittiin runsaasti tukimuureja ja portaita, lisää rakennesuunnittelusta vastannut projektipäällikkö Raimo Salminen Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy:stä.
Koska laajennusosa ulottuu kaksi kerrosta vanhaa osaa alemmaksi, oli laajennus perustettava kymmenen metriä vanhan osan lattiaa alemmaksi. Liittymäkohdan suunnittelussa oli siten otettava huomioon myös kasvavat maanpaineet. Tasoeroista syntyvä korkea perusmuuri saatiin kuitenkin ankkuroitua kallioon jännitettyjen pulttien avulla.
Rakennus on jäykistetty paikalla valetuilla porras- ja hissikuiluilla sekä ulkoseinien levyseinillä. Alapohjat ovat kantavia, paikalla valettuja teräsbetonilaattoja. Koska koulu sijaitsee lähellä Espoonjokea, oli rakentamisessa varauduttava tulvimisiin. Tulvakorkeuden alapuolella jäävät hissikuilujen alaosat saatiin vesitiiviiksi betoniin sekoitetulla lisäaineella. Siten erillisiä vesieristyksiä ei tarvittu.