Monitoimitalo Loisto tehtiin pitkäikäiseksi
Lahden Nastolassa sijaitseva Rakokiven monitoimitalo Loisto valmistui lukuvuoden alkaessa. Saman katon alla ovat päiväkoti, koulu, kirjasto ja valmistuskeittiö. Lisäksi rakennus tarjoaa tilat liikunta- ja harrastustoiminnalle. Rakentamisessa kiinnitettiin erityistä huomiota sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn. Hankkeen yhteydessä toteutettiin Terve betonirakenteinen koulu -kehityshanke.
Rakokiven monitoimitalon rakentaminen oli monivuotinen ja -vaiheinen projekti, rakennuttajana toimineen Lahden Tilakeskuksen projektipäällikkö Tom Holmlund sanoo.
– Tulin hankkeeseen mukaan vuonna 2015, kun Tilakeskuksen toimesta alettiin päivittää Nastolan kunnassa valmistunutta hankesuunnitelmaa. Tontilla sijaitsi aikaisemmin neljä rakennusta: Rakokiven koulu, Nastolan pääkirjasto, Wellamon opistotalo sekä päiväkotina ollut rakennus. Koulussa oli ilmennyt sisäilmaongelmia, kirjaston tilat olivat puolestaan vajaakäytössä ja alueen päiväkoti toimi kolmessa paikassa, Holmlund kertoo. Vanhoista rakennuksista koulu oli valmistunut 1970-luvun lopussa ja muut 1980-luvulla.
Uudisrakennuksen laajuudesta käytiin pitkään keskustelua, kun puntaroitiin eri vaihtoehtoja. Yhtenä ajatuksena oli toteuttaa osa päiväkodista siirtokelpoisena rakennuksena, mutta tästä luovuttiin kustannussyistä.
Hanke kilpailutettiin vuonna 2016 alustavilla luonnoksilla ensin SR-hankkeena, jossa oli vain koulu, mutta hanke keskeytyi valitukseen. Uudelleenpohdinnan jälkeen hankesuunnitelma päivitettiin monitoimitaloksi, joka toteutettiin kokonaisurakkana tilaajan suunnitelmilla.
– Mutta vielä tuli mutkia matkaan. Kun rakennus oli suunniteltu jo melkein valmiiksi toiseen päähän tonttia, päätettiin se sijoittaa nykyiselle paikalle. Projektiin vaikutti Rakokiven alueen kehittämishanke, johon liittyen tehtiin asemakaavamuutos, Holmlund kertoo.
Monitoimitalon hankesuunnitelmasta edettiin varsinaiseen suunnitteluun vuonna 2017. Rakennuksen toteutusvaihe käynnistyi kesäkuussa 2019, ja talo valmistui kahden vuoden kuluttua eli kesäkuussa 2021. Koulutyö päästiin aloittamaan uusissa tiloissa elokuussa ja taloon muuttivat samaan aikaan myös muut toiminnot.
Kustannusarvioltaan noin 23,5 miljoonan euron monitoimitalo Loistossa on kymmenen ryhmän päiväkoti, esiopetus, vuosiluokkien 1–6 perusopetus ja erityisen tuen pienryhmät. Päiväkodin ja koulun lisäksi rakennuksessa ovat kirjasto sekä Päijät-Hämeen Ateriapalvelun valmistuskeittiö. Käyttäjinä on yhteensä noin 640 lasta ja 110 työntekijää. Rakennuksen kokonaisbruttoala on noin 10 300 neliömetriä.
Talon tehokasta ja monipuolista käyttöä ajatellen käden taitojen tilat ja liikuntasali ovat laajasti harrastuskäytössä, muun muassa kansalaisopisto järjestää talossa kurssitoimintaa. Rakennuksessa on myös vuokrattavia kokous- ja luokkatiloja.
Moderni julkinen rakennus
Kaksikerroksisen monitoimitalon arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehdit von Boehm – Renell Oy. Loiston ovat suunnitelleet arkkitehdit Aarne von Boehm ja Airi Vesala.
– Monitoimitalo on julkinen rakennus, joka kestää aikaa. Sen arkkitehtuuri on eleetöntä ja modernia, von Boehm kuvailee.
Julkisivumateriaalina on harmaanruskea ruukintiili. Rakennuksessa on runsaasti isoja lasipintoja, mikä tuo ilmeeseen keveyttä. Monimuotoisen katon vesikate on vaaleaa huopaa.
Rakennuksen sydän on korkea keskusaula, joka kokoaa tilat yhteen ja palvelee ruokasalina sekä juhlatilana. Sen näyttämö avautuu myös toisella puolella olevaan liikuntasaliin. Näiden lisäksi ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat keittiö, päiväkoti, erityisen tuen oppilaiden opetus ja käden taidon tilat sekä kirjasto. Toisessa kerroksessa ovat opetustilat, päiväkodin tiloja, henkilöstön yhteinen taukotila, hallinnon tiloja, neuvotteluhuoneita ja oppilashuolto.
Talon lattiapinnat ovat pääosin hiottua betonia, myös portaat ovat betonia. Näiden rinnalla lämpöä antavat ovien, seinäpintojen ja kattorimoituksen puumateriaalit sekä avaruutta ja läpinäkyvyyttä luovat isot ikkunapinnat ja lasikaiteet.
Puoliavoimia oppimisympäristöjä
Arkkitehtien suunnittelutyö käynnistyi vuonna 2017 hankesuunnitelmassa hyväksytyn tilaohjelman pohjalta.
– Käyttäjät osallistuivat tiiviisti suunnitteluun. Heidän toiveitaan kuunnellen koulutiloista ei tehty avoimia, vaan puoliavoimia oppimisympäristöjä. Siirtoseinillä tiloja voidaan avata ja sulkea, arkkitehti Airi Vesala kertoo.
Hänen mukaansa nykyisin ollaan palaamassa avointen oppimisympäristöjen sijaan suljetumpiin tiloihin. Viimeistään korona herätti siihen, että näitä tarvitaan edelleen.
Rakennuksen toiseen kerrokseen sijoittuvien esikoulun sekä ensimmäisen ja toisen luokan tilat ovat vierekkäin, samoin luokat kolmannesta kuudenteen. Kukin luokka muodostaa kolmen ryhmän solun, jolla on yhteinen oppiaula sekä tilat ryhmäopetukseen ja rauhalliseen työskentelyyn.
Kalustus tukee tilojen joustavaa käyttöä ja muunneltavuutta.
Lahdessa kehitetty päiväkotikonsepti
Monitoimitalo Loiston päiväkoti on suunniteltu Lahden päiväkotikonseptin mukaan. Suunnittelun pohjana on kotipesäajatus. Ryhmää kohti on noin 60 neliömetrin yhteinen, verhoilla jaettava kotipesä, jossa leikitään ja nukutaan. Näiden kotipesien vieressä on lisäksi yhteistä avointa leikki- ja ruokailutilaa sekä vaate-, wc- ja kuraeteistilaa.
Konseptin yhtenä kehityskohteena on ollut kuraeteiset, joissa on isot kuivauskaapit. Eteisestä ei kuitenkaan mennä suoraan pihalle, vaan katetulle ja lasitetulle terassille.
– Ulos lähtiessä lapset menevät terassille odottamaan, että kaikki saadaan puettua. Kahden kerroksen korkuista terassia kutsutaan atriumiksi, Tom Holmlund kertoo.
Airi Vesala pitää terassialuetta hyvänä ratkaisuna. Se antaa monia mahdollisuuksia leikkiin ja liikuntaan.
– Uutta on myös pihaan tuleva maja tulisijoineen. Tämän rakentaminen tuli esille konseptin kehitysryhmässä. Isoon majaan mahtuu koko päiväkotiryhmä ja sitä voivat käyttää myös koululaiset.
Monitoimitalon pihalla on muutenkin runsaasti tekemistä leikkipaikkoineen ja pelikenttineen. Pihalla on omat alueet päiväkotilapsille ja koululaisille, myös erityisen tuen pienryhmät on otettu huomioon toimintojen suunnittelussa.
Rakennuksen yhtenä yksityiskohtana Airi Vesala nostaa esille pitkän saattokatoksen. Katosrakenteen sisäkatto on maalattu sateenkaaren värein.
Ilmansuunnaltaan pihat on sijoitettu niin, että ne ovat aurinkoisia suurimman osan päiväkoti- ja koulupäivästä.
Kirjasto vanhalla paikalla
Monitoimitalon ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva kirjasto on samalla paikalla, jossa aikaisemmin oli Nastolan kirjastorakennus.
Korkea kirjastotila on avara ja valoisa. Sen pinta-ala on noin 600 neliömetriä, joka on kolmannes vanhan kirjaston neliömäärästä.
Kirjaston sisäänkäynti on rakennuksen sisäänkäyntiaukion puolella, ja sinne on kulkuyhteys myös koulun ja päiväkodin tiloista.
Monitoimitalossa on viitteitä edellisestä kirjastorakennuksesta, jonka julkisivun muodostivat Avoin kirja -betonielementit.
– Vanhan kirjaston oli suunnitellut Reijo Perko ja häneltä saatiin lupa siirtää samaa ornamentiikkaa uudisrakennukseen. Tämä näkyy sisäänkäyntiaukion julkisivun harmaassa lasiprinttikuviossa sekä kouluportaikon ulkoseinän printtikuviossa, arkkitehti Aarne von Boehm kertoo.
Rakennuksessa on taloon suunniteltuja ja Lahden taidekokoelmaan hankittuja teoksia. Kirjaston korkeassa tilassa on Kalle Mustosen taideteos Taivaansinen mittari. Monitoimitalon aulatilan katosta puolestaan roikkuu Terhi Kaakisen suunnittelema Ihmettelijä.
Oleellinen osa monitoimitalon toimintaa on Päijät-Hämeen Ateriapalvelujen valmistuskeittiö. Siellä tehdään muun muassa yli 2000 lounasta koulupäivinä. Rakokiven keittiöltä lämpimät ruuat toimitetaan Nastolan alueen muihin päiväkoteihin ja kouluihin.
Terve betonikoulu -kehityshanke
Monitoimitalo Loiston pääurakoitsijana toimi NCC Suomi Oy. Aluejohtaja Jarmo Saviranta kertoo, että sorapohjainen tontti oli rakentamisen kannalta hyvä sekä maaperältään että laajuudeltaan. Paikalta oli purettu ennen töiden aloittamista vanhat rakennukset.
Monitoimitalo rakennettiin lohkoittain sääsuojan alla.
– Tämä oli hyvä ratkaisu etenkin ison ja monimuotoisen vesikaton vuoksi. Sääsuoja helpotti sisävalmistusvaihetta.
Rakentamisen yhteydessä toteutettiin Terve betonirakenteinen koulu -kehityshanke, jossa olivat mukana muun muassa Talonrakennusteollisuus ry, Betoniteollisuus ry ja Lahden Tilakeskus.
Rakokiven monitoimitalon rakennuttajakonsultti Jukka Kuusisto Ramboll CM:stä kertoo, että kehityshanke kulki mukana kautta linjan suunnittelusta toteutukseen. Huomiota kiinnitettiin erityisesti kosteudenhallintaan ja sisäilman laatuun. Hankkeen kosteudenhallintakoordinaattori oli Rambollilta.
Työmaalla mitattiin olosuhteita ja betonin kuivumista normaalia tarkemmin.
– Antureita ja mittareita oli monissa betonirakenteissa ja -elementeissä. Mittausdataa kertyi kaiken kaikkiaan runsaasti. Olosuhteita oli mahdollista seurata myös työmaan julkisilla nettisivuilla, Saviranta kertoo.
Tom Holmlundin mukaan hankkeen yhtenä tavoitteena oli hakea mahdollisimman kosteusvarmoja materiaaleja. Näistä yksi on lattiapintojen hiottu betoni, joka ei aiheuta sisäilmaan päästöjä.
Terve betonirakenteinen koulu -hankkeessa panostettiin paitsi betonirakentamisen laatuun myös organisoinnin ja tiedonhallinnan sujuvoittamiseen. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui ahkerasti, ja myöhemmin on luvassa loppuraportti.
Koronapandemian tuomilta haitoilta ei vältytty Rakokiven työmaallakaan.
– Korona oli aikamoinen vitsaus, mikä aiheutti monenlaista säätämistä, muun muassa taukoja porrastettiin ja siivoukseen kiinnitettiin erityishuomiota. Työntekoa hankaloitti pakollisten maskien käyttö. Niin ikään ulkomailta tulleiden materiaalien saapumisessa ja asennuksissa oli vaikeuksia. Onneksi työmaata ei tarvinnut keskeyttää, Saviranta kertoo.
Rakennuttajakonsultti Jukka Kuusiston mukaan rakentaminen sujui hyvässä yhteistyössä, vaikka matkan varrella oli haasteita.
– Nämä pystyttiin ratkomaan hyvässä hengessä tilaajan ja urakoitsijan kanssa. Korona vaikeutti monella tapaa, mutta urakoitsija hoiti tilanteen mallikkaasti.
Tilatehokas ja energiatehokas
Projektipäällikkö Tom Holmlund toteaa, että uudisrakennus on sekä tilatehokas että energiatehokas.
Kaukolämmössä olevan rakennuksen lämmönjakelussa käytetään pääasiassa patterilämmitystä ja tarvittavin osin lattialämmitystä. Aurinkopaneeleihin on varauduttu sekä katolla että sähköjärjestelmien osalta.
Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilma ja lämmön talteenotto. Talon kolmessa ilmanvaihdon konehuoneessa on 15 ilmanvaihtokonetta. Tarpeenmukainen ilmanvaihto on toteutettu ilman tilakohtaisia ilmamääräsäätimiä.
Monitoimitalo on yhdistetty Lahden kaupungin etävalvomoon, josta seurataan taloteknisten järjestelmien toimintaa.
Rakokiven monitoimitalon tontilla aikaisemmin olleet rakennukset ehtivät 30–50 vuoden ikään, kunnes ne purettiin. Rakennuttajakonsultti Jukka Kuusisto toteaa, että monitoimitalo Loiston käyttöikä on huomattavasti pitempi niin rakenteiltaan kuin tilaratkaisuiltaan.
– Projekti oli haasteellinen, mutta mielenkiintoinen. Rakennus on hieno, ja piha-alue tarjoaa mahdollisuudet monipuoliseen tekemiseen, hän sanoo.
Tyytyväisiä ovat olleet myös käyttäjät, jotka iloitsevat twitterissä upouusista tiloista. Eräs oppilas oli lukuvuoden alkaessa todennut, että kouluun tulo tuntuu kuin loistohotelliin tulisi.
Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
