Maailmanlaajuinen komponenttipula vaivaa yhä myös kylmäalaa
Energian hinnan nousu on kasvattanut lämpöpumppujen kysyntää. Samaan aikaan koronaepidemian väistyminen on vauhdittanut investointeja ja huoltotoimintaa kaikkialla maailmassa. Globaali komponenttipula ja merikonttien puute on johtanut siihen, että toimitusajat ovat edelleen poikkeuksellisen pitkiä ja tuotteiden hinnat epävarmoja, kertoo Suomen Kylmäliikkeiden Liitto SKLL.
SKLL:n mukaan tämä vuosi on jatkunut ja näyttää päättyvänkin edelleen poikkeuksellisissa oloissa sekä koronaepidemian että Ukrainan tilanteen vuoksi. Kevään aikana myös energian hinta nousi huippulukemiin, eikä helpotusta ole odotettavissa ainakaan vielä ensi talvena, sillä sähkön tuonti Venäjältä on keskeytynyt. Energian hinnan noususta johtuen myös lämpöpumppujen kysyntä on kasvanut reippaasti. Vaikka tuotantolaitokset toimivat täysillä, ei tarjonta pysty tyydyttämään kysyntää, SKLL toteaa.
Pandemian hiipuminen on vauhdittanut investointeja sekä huoltotoimintaa samaan aikaan kaikkialla maailmassa. SKLL:n mukaan koronaepidemian aikana komponentteja ja laitteita valmistavia tehtaita oli suljettuina eikä tavara liikkunut maailmalla, jolloin käytettiin varastoja loppuun. Korona-aikana myös paljon huoltotöitä siirtyi ja syntyi kunnostusvelkaa. Nyt kun tätä syntynyttä velkaa puretaan, lisää se osaltaan kysyntää.
– Etenkin kylmäjärjestelmien ohjaukseen ja säätöön tarvittavasta elektroniikasta ja komponenteista on pulaa – kuten niin monella muullakin alalla autoista kodinkoneisiin. Joissakin tapauksissa on purettu jopa valmiita laitteita, jotta tarvittavat komponentit saadaan johonkin toiseen kohteeseen, sanoo Suomen Kylmäliikkeiden Liiton toimitusjohtaja Pauli Tarna.
Viimeisenä tulppana kanavassa on jo vuonna 2020 alkanut merikonttien puute, jonka odotetaan jatkuvan ainakin tämän vuoden loppuun asti.
–Pandemian suurin vitsaus kylmäalan kannalta liittyy juuri tähän maailmankaupan logistiikkaongelmaan. Tavaroita ei ole saatavilla, ja kontit ovat väärässä satamassa. Uusia hankkeita olisi tarjolla, mutta niiden aloittaminen voi lykkääntyä, kun kukaan ei osaa sanoa, mikä on tilanne vaikkapa ensi syksynä, Tarna sanoo.
Kaikki edellä mainittu on SKLL:n mukaan johtanut siihen, että toimitusajat ovat venyneet kohtuuttomiksi. Toimitusajat voivat olla jopa puolesta vuodesta vuoteen aiemman muutaman viikon tai kuukauden sijaan. SKLL:n mukaan tavarantoimittajat eivät välttämättä anna lainkaan toimitusaikoja, tai ne lupaavat toimituksen vasta pitkälle ensi vuoteen.
Kaikesta tästä seurauksena on ollut myös hintojen korotuksia kaikissa tuoteryhmissä. Myös korkeaksi kohonnut inflaatio on nostanut hintoja. Tämä näkyy nyt muun muassa siten, etteivät toimittajat anna edes hintaa, vaan se määrätään, kun tavara on valmis, SKLL kertoo.
