Kulttuurikampus täydentyi Lohjan Laurentiustalolla
Lohjan historiallinen keskustasuunnitelma heräsi henkiin uuden Laurentiustalon ja sen ympärille syntyneen kulttuurikampuksen myötä. Monen toimijan talo täydentää ja eheyttää Lohjan arvokasta kaupunkiympäristöä keskiaikaisen Pyhän Laurin kirkon edustalla.
Laurentiustalolla on keskeisen sijaintinsa vuoksi aivan olennainen merkitys Lohjan koko kaupunkikuvalle, Lohjan kaupungin palvelutuotantojohtaja Pasi Perämäki toteaa.
Keskiaikainen Pyhän Laurin kirkko, Lohjan pääkirjasto sekä nykyinen konserttisali- ja koulurakennus saavat rinnalleen uudisrakennuksen, joka on sopeutettu lähiympäristöönsä mittakaavan, muotojen ja materiaalien osalta.
– Tutkimme vanhoja asemakaavoja 1900-luvun alkupuolelta. Löysimme sieltä ajatuksen, että kirkon eteen on kaavailtu aukiota. Tätä kaupunkikuvallista ajatusta lähdimme kehittämään tässä hankkeessa, kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Pekka Salmi P&R Arkkitehdit Oy:stä kertoo.
Paikalla on jo Anttilan koulu, joka nyt peruskorjattiin, ja uusi osa haluttiin sijoittaa siten, että se rajaa uuden aukion selvästi ja luo sille päätyfasadin olemassa olevaa kirjastoa vastapäätä.
– Samalla otimme ohjelmaan piha-alueen kehittämisen aukiomaiseksi ja korkeatasoiseksi kaupunkitilaksi, joka on päällystetty kiveyksillä ja istutuksilla. Alueelle tulee myöhemmin vielä istuskelumuureja, Salmi kertoo.
Uuden ja vanhan rakennusosan väliin jää kulkuväylä, joka on yleiskaavassakin mainittu tärkeänä näkymäakselina. Tämä piti ottaa huomioon massan sijoittelussa. Muut piha-alueet jäsentyvät vanhan ja uuden rakennuksen ympärille toiminnallisiin kokonaisuuksiin.
Paljon viitteitä lähiympäristöön
– Uusi rakennusmassa, joka luo aukion päätteen, käännettiin kirjaston puoleisen korttelin koordinaatiston suuntaiseksi. Tätä akselia haluttiin vahvistaa, Salmi kertoo.
Julkisivujen punatiili liittyy vanhaan Anttilan koulun rakennukseen ja myös kirjastoon.
– Tiilelle haluttiin oma identiteetti, joka erottuu vanhan koulun tiilestä. Tiili on enemmän rustiikkinen ja se on muurattu täyteen saumaan ja saumat on harjattu. Näin syntyy vähän vanhan oloinen pinta jo valmiiksi, joka viittaa myös keskiaikaisen kirkon päätyseinään, Salmi kertoo.
Lisäksi laajennusosan seinäpintaan on tehty tiilireliefejä, jotka jäljittelevät kirkon seinässä ylhäällä olevaa sahalaitakuviota.
– Kirkon vanhasta kivimuurista saatiin idea koulu- ja päiväkotisiipien porrasputkien reikäpellitysverhouksiin. Niiden kuvio on uniikki, ja perustuu kirkon seinän kiviaiheesta otettuun kuvaan. Se toistuu porrasputkissa ja vähän muuallakin, Salmi toteaa.
Pienempien lasten rakennussiivissä on säänsuojassa pitkien lippojen alla sementtikuitulevyä eri väreissä. Värit koodaavat tiettyjä solualueita ja jatkuvat rakennuksen sisällä.
Monitoimijatalo
Laurentiustalo on monenlaisen oppimisen tyyssija. Sinne sijoittuu suomen- ja ruotsinkielisiä kouluyksikköjä ja päiväkoti sekä tiloja musiikkiopistolle, kuvataidekoululle ja kansalaisopistolle. Koululaisia tulee taloon lähes tuhat ja päiväkotilaisia 192.
– Talon myötä Lohjan keskusta pystyy vastaamaan paremmin kaupunkilaisten tarpeisiin. Myös harrastustilojen tarjonta paranee olennaisesti. Talo tuleekin olemaan erittäin aktiivisessa käytössä, Perämäki toteaa.
Rakennukseen on tehty alueita, jossa joka tilalle piti pystyä nimeämään useampi kuin yksi käyttötarkoitus.
– Monitoiminnallisuus on otettu huomioon suunnittelussa. Tämä on myös merkittävä toimintakulttuurikysymys rakennuksessa. Tavallaan kukaan ei omista niitä tiloja, missä pääsääntöisesti toimii, Salmi kertoo.
Laurentiustalon toiminnallisena keskuksena on talon keskelle tehty atrium, jossa on keskellä tyylikäs pyöreä näyttämö, jonka takavaraston päällä on vielä oppilaskunnan tila toisessa kerroksessa. Aulan yhteydessä on liikuntasali, joka voidaan myös avata siirtoseinillä. Ruokailutilatkin liittyvät aulaan yhdyskäytävän suunnalta.
Aulan yläpuolelta saadaan luonnonvaloa syvärunkoisen koulurakennuksen keskusaulaan ja välillisesti tiettyihin toiminnallisiinkin tiloihin.
Rakennuksessa on paljon aulaan liittyviä lasiseiniä. Näkymät ovat avaria ja läpinäkyviä suurten ulkoikkunapintojenkin ansiosta.
Pääaukion perällä olevat tilat ovat iltakäytössä, ja tätä rakennusosuutta on alettu kutsua taidetaloksi. Siellä on käsityön ja kuvataiteen opetustilat, jotka on avattu isoilla alumiinirunkoisilla lasiseinillä aukion suuntaan.
Kiinteistössä on monenlaisia toimijoita erilaisine tarpeineen, mikä teetti töitä LVI-suunnittelun osalta.
– Lisäksi rakennus ja ilmastointi jakautuvat aika moneen lohkoon, eli kyseessä ei ole mikään kantti kertaa kantti -kokonaisuus. Kiinteistössä on kaksi konehuonetta, joista toinen palvelee teknistä osastoa, liikuntasalia ja aulaa. Toinen konehuone palvelee suurta osaa luokkatiloja, päiväkotia ja hallintotiloja, LVIA-suunnittelusta vastannut Aki Kurronen Insinööritoimisto Entalcon Oy:stä kertoo.
Allianssihanke
Laurentiustalo on toteutettu Lohjan kaupungin, Skanska Talorakennuksen sekä P&R Arkkitehtien allianssihankkeena, jonka osapuolet valittiin monivaiheisen kilpailutuksen kautta.
– Meidän kannaltamme olennainen ero tavalliseen hankkeeseen verrattuna oli se, että mitään valmista suunnitelmaa ei allianssin lähtötilanteessa ollut. Oli vain tieto siitä, mitä halutaan, eli tässä tapauksessa koulu- ja monitoimirakennus, johon sijoittuu eri toimijoita, kuten kansalaisopisto, varhaiskasvatusta, musiikkiopisto ja useita muita toimijoita, Skanska Talonrakennus Oy:n rakennuspäällikkö Martti Savolainen kertoo.
– Kilpailuvaiheessa arvioitiin laatutarjouksemme lisäksi meidän yhteistyökykyämme ryhmätyössä kaupungin edustajien kanssa. Tämä on hyvin poikkeavaa tavalliseen tarjouskilpailuun verrattuna, Savolainen toteaa.
Eri osapuolten kanssa pidettiin säännöllisiä bigroom-päiviä, joissa olivat mukana myös käyttäjien edustajat. Arkkitehdit pitivät myös paljon palavereita käyttäjien kanssa. Samaan aikaan suunnittelun edetessä muodostettiin hankkeen lopullista kustannusta.
– Kaupungilla oli ehdoton kustannuskatto, ja yhdessä mietimme mitä voisi tehdä toisin, jos näytti siltä, että hinta nousi liian korkealle. Tällöin suunniteltiin uusia ja edullisempia vaihtoehtoisia ratkaisuja, Savolainen kertoo.
– Tämä on Lohjan kaupungin ensimmäinen allianssihanke ja meidän näkökulmastamme allianssi on toiminut hyvin. Olemme pystyneet reagoimaan haasteisiin ajoissa ja koko ajan ymmärtäneet eurojen vaikutuksen rakentamiseen. Kohteessa on myös paljon tavallista pidempi takuuaika kuin normaalisti eli viisi vuotta, Perämäki kertoo.
Hanketta suunniteltiin yhdessä lähes kahdeksan kuukautta ennen kuin rakentaminen aloitettiin.
– Nyt pääsimme jo suunnittelussa keskustelemaan monista sellaisista asioista, jotka muuten olisivat tulleet esille vasta, kun seinät ovat pystyssä. Talon toiminnallisuuden parantamiseen pystyttiin käyttämään paljon paremmin aikaa kuin perinteisessä urakassa. Koululaisillekin järjestettiin tilaisuus tehdä virtuaalikävely tulevassa koulussa 3D-virtuaalilasit päässä, Perämäki kertoo.
Eri tarpeiden kompromisseja
Monitoimijatalossa joudutaan tekemään kompromisseja käyttäjätoiveiden ja mahdollisen toteutuksen kanssa. Esimerkiksi akustiikka vaatii tiettyjä materiaaleja ja ylläpidon kannalta puhdas betonilattia on paras vaihtoehto. Tällaisia kompromisseja haettiin allianssiryhmässä.
– Sisätiloihin haluttiin ratkaisuja, jotka tukevat hyvää sisäilmaa, koska uudisrakennuksen alta on purettu pois vanha sisäilmaongelmainen Tytyrin koulu. Erityisesti lattiamateriaaleja tutkittiin hyvin huolella. Auloissa ja käytävillä päädyttiin hiottuun betonilattiaan, koska se on riskitön, vesihöyryä läpäisevä materiaali tuulettuvan alapohjan päällä. Tuulettuva alapohja valittiin kosteudenhallinnan vuoksi, Salmi kertoo.
Koko alapohja jouduttiin paaluttamaan, koska maan kantavuus ei osoittautunut riittäväksi maavaraiselle perustusratkaisulle, vaikka alun perin rakennus oli tarkoitus perustaa osittain maavaraisesti ja osittain paaluille. Tämä nosti kustannuksia merkittävästi,
Opetustiloissa korostui akustiikka isoissa avoimissa opetusympäristöissä.
– Alakatot ovat pääosin vaimentavia. Aulan seinäpinnat on pinnoitettu akustiikkapinnoitteella. Lisäksi seinien puurimaverhousten takana on vielä vaimennusvillalevyt, työnjohtaja Niko Räikkä Skanska Talorakennus Oy:stä kertoo.
Lisäksi avoimemmissa ympäristöissä on lattioissa käytetty tekstiilipäällystettä. Sen ylläpitokustannukset ovat korkeammat kuin kiinteäpintaisen maton tai muun pinnan kustannukset. Materiaalipäätös tehtiin toiminnallisuuden ja pedagogiikan ehdoilla. Polyuretaanimassalattioita on käytetty siellä, missä on tarvittu tiivistä pintaa, kuten teknisissä tiloissa.
– Meillä ei ole omia intressejä toteuttaa jotakin ratkaisua, vaan päätökset tehtiin käyttäjien intressien mukaan, Skanskan Savolainen toteaa.
Tammikuun loppupuolella työmaa oli suljettuna kaksi viikkoa koronakaranteenin takia, kun kerralla pulpahti pintaan useita tautitapauksia. Tartuntatautilääkäri määräsi koko työmaahenkilökunnan kahden viikon karanteeniin. Sen jälkeen koronatapauksia ei ole ollut.
– Korona on aiheuttanut myös viiveitä laitetoimituksissa, muun muassa keittiölaitteiden osalta. Vieressä olevan Anttilan koulun saneeraustyöt siirrettiin sen vuoksi viime vuoden keväästä tämän vuoden kevääseen, Räikkä kertoo.
Muuten hyvässä kunnossa olevasta Anttilan koulusta siirretään joitakin toimintoja Laurentiustalon puolelle, minkä vuoksi osassa koulua tehdään muutostöitä.
Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén
