Kouvolan Prisma-keskus
Syyskuun alussa avajaisiaan viettänyt Kouvolan Prisma-keskus sijaitsee valtatie kuuden varrella liikenteen solmukohdassa, Korjalan kaupunginosassa. Kouvolan keskustaan on noin kaksi kilometriä. Osuuskauppa Ympäristö on toiminut kauppapaikalla vuodesta 1974 – aluksi kauppa oli Sokos-Market. Se uudistettiin Prismaksi 1997, ja nyt vanha Prisma on uudistettu ja laajennettu maailman suurimmaksi Prismaksi.
Prisman uudistus ja laajennus on syyskuussa 90 vuotta toimineen Osuuskauppa Ympäristön suurin ja merkittävin projekti. Kokonaisinvestointi on yli 50 miljoonaa euroa.
– Prisma uudistettiin alueemme asiakasomistajien palveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi sekä asioinnin helpottamiseksi. Erityisesti olemme halunneet panostaa käyttötavarakauppaan ja tarjota asiakkaille sujuvan tavan ostaa vaativiakin käyttötavaroita saman katon alta, Ympäristön kaupallinen johtaja Ari Hyytiä sanoo.
Laajennuksessa Prisman myymälätilojen pinta-ala kaksinkertaistui noin 26 000 neliömetriin.
– Kaikki osastot saivat lisää tilaa, ja valikoimat ovat kasvaneet kautta linjan, käyttötavaroissa kaksin- ja kolmin-, joiltakin osin jopa kymmenkertaisiksi, Hyytiä kertoo.
Käyttötavaravalikoimissa on nyt lähes 80 000 tuotetta ja päivittäistavaroissa noin 20 000, yhteensä liki 100 000 tuotetta ja lisäksi toimitusmyynnissä olevat tuotteet. Prisma-keskuksessa on myös palvelutarjontaa tukevia erikoisliikkeitä yli 20. Ympäristön omia ovat muun muassa kauneuden erikoisliike Emotion ja PizzaBuffan, Hesburgerin ja Presson muodostama ravintolamaailma, joka avautui lokakuussa.
Ketjuohjauksen mukaan Prisma-konseptissa myymäläpinta-ala on 17 000 neliömetriä. Kouvolan maailman suurin Prisma ylittää tämän reilusti.
– Olemme tehneet rautakauppaa alusta asti, ja meillä on edelleen rautakauppa Prismassa, joten emme ole pelkästään perus-Prisma – se selittää suurta neliömäärää.
Rauta- ja Puutarha-Prisman tilat laajentuivat eniten, noin viisinkertaisiksi aiempaan verrattuna. Lisäksi pihapiirin nousi 5 500 neliön katettu Rakentajan noutomyymälä. Rauta-Prisma tarjoaa Kodin Terra -tasoisen tuotevalikoiman lisäksi sahaus- ja asennuspalvelut, keittiö- ja talomyynnin sekä kuljetuspalvelut.
Hanke sisältää myös noin 43 000 neliön katetun pysäköintitalon, jossa on tilaa 1 200 autolle. Piha-alueilla on lisäksi tilaa 800 autolle.
Vaiheistus vaativaa
Laajennus oli noussut jollakin tasolla keskusteluun jo 2000-luvun alussa. Projekti on edellyttänyt kaavamuutoksia, tonttikauppoja ja mittavia liikennejärjestelyjä. Rakentamiseen päästiin tammikuussa 2010, ja ne päättyivät pääosin elokuussa 2011.
Projektissa ovat olleet keskeisesti mukana Osuuskauppa Ympäristön kiinteistöpäällikkö Ari Kiiski, pääsuunnittelusta vastannut rakennusarkkitehti Tarmo Paju Arkkitehtitoimisto Tarmo R. Paju Oy:stä sekä rakennuttajakonsulttina ja päävalvojana projektipäällikkö Markku Lalu Projectman Oy:stä.
Rakentamisaikana kaupankäyntiä ei keskeytetty päiväksikään.
– Alkuvaiheessa oli työläintä, kun suunnittelimme toteutusta vaiheittain siten, että se on kaikille osapuolille turvallista. Piti ottaa huomioon asiakkaiden, työntekijöiden, tavaravirtojen ja rakentajien vaatimukset, Ari Kiiski sanoo.
Vaiheistussuunnitelmat olivatkin olennainen osa hanketta. Prisma-kiinteistön osalta vastaanottoja oli viisi – lisäksi piha-alueen vastaanotto oli kuudes ja noutovaraston seitsemäs.
Rauhallista ja rönsyilemätöntä
Massaltaan suuri kokonaisuus onnistuu näyttämään tasapainoiselta ja ikään kuin luonnollisesti paikalleen kasvaneelta. Vanhasta rakennuksesta hyödynnettiin 17 000 neliötä.
– Olen iloinen, että Ympäristön johto hyväksyi pelkistetyn ja kruusailemattoman julkisivun, arkkitehti Tarmo Paju sanoo.
Rakennuksen ulkoisessa kuoressa pyrittiin säilyttämään jo edellisessä laajennuksessa valittu valkoisen massan ja voimakkaan lasipinnan vuorottelu. Pajun mukaan ennestään tutut elementit vaikuttavat siksi kodikkailta.
Rakentajan noutomyymälän ja Puutarha-Prisman massoille annettiin oma luonteensa värityksellä: noutomyymälässä se on raudanharmaa ja vihreä, puutarhamyymälässä valkoinen ja vihreä.
Pysäköintitalon sijoitukselle ei Tarmo Pajun mukaan ollut vaihtoehtoja. Kolmikerroksisesta talosta tehtiin väljä ja valoisa. Autokellarimaiselta vaikutelmalta vältytään siksikin, että pysäköintitalo liitettiin lasiseinin myymälätilaan. Rakennusta kiertävä katos ja ajotie jatkuvat pihatasossa katumaisena pysäköintitalon läpi. Ajoliuskat on mitoitettu loiviksi ja ylileveiksi.
Monesti kritisoidaan, että hypermarketeissa asiakkaasta puserretaan mehut kävelyttämällä häntä pitkiä matkoja. Tarmo Pajun mukaan Kouvolan Prisma-keskuksessa tavoitteena oli lyhentää asiakkaan matkaa autolta tarvitsemalleen osastolle siten, että oppiessaan valitseman sopivan oven, tällä on päivittäistavaratiskille lyhyempi matka kuin yhdessäkään päivittäistavaramarketissa.
Rakennuksessa on tilaa liikkua, sillä esimerkiksi käytävät ovat enimmillään jopa kahdeksan metriä leveitä. Uudistuksessa ja laajennuksessa on haettu myös väljyyttä ja laajennusvaraa. Kassoja on yhteensä 35.
Haastava ja työläs
Rakennuttajakonsulttina toimineen Markku Lalun mukaan mittava projekti oli erittäin haastava ja työläs. Projectman Oy:stä hankkeeseen osallistui lisäksi toimitusjohtaja Arto Hägg.
– Työläyteen vaikuttaa, että kyse on ollut vanhan saneerauksesta ja sen liittämisestä uuteen. Liitoskohdat ja kaupankäynnin jatkuvuuden takaaminen rakentamisaikana lisäävät suuresti työmäärää. Uuden rakentaminen olisi ollut paljon yksinkertaisempaa, Lalu sanoo.
Hänen mukaansa kaikki on kuitenkin sujunut hyvin yhteistyössä tilaajan, suunnittelijoiden ja viranomaisten kanssa.
Arkkitehti Tarmo Paju kiittää tilaajan ja tilaajaorganisaation ammattitaitoa ja kykyä nopeisiin päätöksiin. Ilman sitä hanke ei olisi onnistunut millään. Lisäksi kiitoksen saavat Kouvolan kaupungin ratkaisuhakuiset virkamiehet.
Mielenkiintoisia detaljeja
Rakennesuunnittelusta vastasi Kymen Rakennesuunnittelu Oy. Projekti-insinööri Tonja Hatara kertoo, että yrityksestä useampi henkilö oli tiimissä kiinni.
Hataran mukaan vanhat rakennekuvat eivät kaikilta osin pitäneet paikkaansa. Yllätykset vaativat nopeata reagoimista rakennesuunnittelijalta, koska ne ilmenevät vasta työn ollessa käynnissä. Esimerkiksi perustusten korkojen osalta vanhat anturat eivät olleet niissä koroissa, joissa niiden rakennekuvien mukaan piti olla. Äkillisiä muutoksia piti tehdä esimerkiksi ulkokatosten perustuksiin maasta yllätyksenä esiin tulleiden kaapeleiden ja putkien takia. Osa rakennuksista on maanvaraisilla perustuksilla, osa betoni- ja osa teräspaaluilla.
Laajennuksen betonirunko tuli Parma Oy:ltä, ja suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyössä oli rutiininomaista ja selkeätä. Paljon työtä teetti rakennuksen palo-osastointi, joka oli osittain hyvin vaativaa. Paloteknisestä suunnittelusta vastasi Paloässät Oy. Poistumisteinä toimivat palokäytävät mahdollistivat kyllin suurten palo-osastojen aikaansaamisen.
Palokäytävien liittäminen ympäröiviin rakenteisiin oli detaljien osalta Hataran mukaan vaativaa ja työmaan kannalta ”näpertämistä”, josta kuitenkin selvittiin kunnialla.
Hatara kuvailee, että nykyiset kireät aikataulut aiheuttavat kädestä suuhun -suunnittelua. Rakennesuunnittelija saa yleensä lähtötiedot viimeisenä. Kiireessä auttaa, kun yhteistyö ja henkilösuhteet pelaavat suunnittelijoiden ja työmaan kesken. Kohteessa ongelmatilanteissa auttoi myös läheinen sijainti: monet kiireiset asiat saattoi hoitaa nopealla työmaakäynnillä.
Merkittävä työllistäjä
Prisma-keskuksen uudistuksessa ja laajennuksessa pääurakoitsijana toimi Lemminkäinen-konserniin kuuluva Lemminkäinen Talo Oy Kaakkois-Suomi.
Rakennuskohde ajoittui alueen ja Lemminkäinen Talon työllisyyden kannalta hyvään aikaan, ja sen työllistävä vaikutus oli merkittävä, vastaava mestari Sami Vanhatalo sanoo. Kohdetta rakensi pääurakoitsijan lisäksi yhteensä noin 60 aliurakoitsijaa, joista kymenlaaksolaisten yritysten osuus oli merkittävä. Hanke työllisti yli puolentoista vuoden aikana keskimäärin 150 rakentajaa jokaisena työpäivänä.
– Rakennushankkeena kohde oli tyypillinen liikerakennuskohde. Erityispiirteenä oli koko rakentamisen ajan toiminut market niin vanhaa tilaa saneerattaessa kuin laajennusosaa rakennettaessa, Sami Vanhatalo ja työmaainsinööri Jorma Heikkinen kertovat.
Asiakasvirtojen ohjaaminen turvallisesti sekä rakentamisesta aiheutuvan melun ja pölyn minimoiminen vaativat kohteessa paljon työtä. Vanhatalo ja Heikkinen kiittävät rakennuttajaa ja kaupan henkilökuntaa. Nämä suhtautuivat ymmärtäväisesti häiriöihin, joita kaikesta huolimatta rakentamisessa aina syntyy.
Kustannuksista kiinni
– Haasteena oli urakkakilpailun kautta saadun kohteen rakennuskustannusten sekä rakentamisen edetessä muuttuvista ja täydentyvistä suunnitelmista aiheutuvien kustannusten hallinta, Jorma Heikkinen sanoo.
Lisäksi hänen mukaansa kokonaisuuden kannalta oli erittäin tärkeätä pääurakkaan alistettujen sivu-urakoitsijoiden aikataulujen yhteensovittaminen rakennusurakan aikatauluihin siten, että myös taloteknisten urakoitsijoiden työsuoritukset etenevät ja valmistuvat rinnan rakennusteknisten töiden kanssa. Tämä edellytti vastaavan mestarin johdolla pidettyjä yhteisiä urakoitsijapalavereita, joita pidettiin noin 40.
Aikataulu lukuisine osa- ja välitavoitteineen tiedettiin kireäksi jo kohdetta aloitettaessa, ja hyvässä yhteistyössä tilaajan ja paikallisten viranomaisten kanssa luovutukset käyttäjälle saatiin ajallaan valmiiksi.
– Kohteen onnistumisen mahdollisti ammattitaitoinen rakennuttajaorganisaatio, hyvät suunnittelijat ja sitoutuneet sivu- ja aliurakoitsijat, Sami Vanhatalo ja Jorma Heikkinen kiteyttävät.
