Korkeavuorenkatu 32–34: Korottunut ja uudistunut
Kahdesta rakennuksesta saa enemmän kuin osiensa summan, kun ne yhdistää ja korottaa kahdella kerroksella. Syyskuussa Helsingin ytimeen valmistuneessa EY Suomen pääkonttorissa on menetelty näin.
Peruskorjausprojekti voi olla paljon muutakin kuin vanhan korjaamista. Projekti voi parhaimmillaan kohottaa vanhan rakennuksen laatutasoa alkuperäiseen verrattuna. 1950- ja 1960-luvulla valmistuneet Korkeavuorenkatu 32 ja Korkeavuorenkatu 34 muodostavat nyt modernin toimistorakennuksen, johon asettuu EY Suomen pääkonttori. Teknisesti erittäin vaativan hankkeen mutkikkuutta lisäsi se, että vanhempi taloista on suojeltu.
Alun perin Vuoksenniska Oy:n pääkonttoriksi valmistunut Korkeavuorenkatu 32 ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Sammon toimitaloksi valmistunut Korkeavuorenkatu 34 olivat lähes tyhjillään siinä vaiheessa, kun kiinteistön nykyinen omistaja Sirius Capital Partners tarttui hankkeeseen. Siriusta edustaa hankkeessa Reforma Property Development Oy, YIT:n palveluksessa aikanaan työskennelleen kolmikon kiinteistönkehitys- ja projektinjohtoyritys. Projektinjohtourakoitsijana hankkeessa toimi YIT Suomi Oy.
Hanke käynnistyi noin viisi vuotta sitten, ja sen työmaavaihe kesti noin kaksi vuotta. Ennen kuin tulevaksi käyttötarkoitukseksi varmistui toimistokäyttö, oli pohdittavana myös se vaihtoehto, että taloon valmistuisi hotelli. Tämä vaihtoehto jäi toteutumatta sekä puhjenneen koronapandemian että jo ennen koronaa vallinneen hotellien riittävän kapasiteetin takia.
Kun omistajan tahtotilaksi tuli modernin toimistotalon rakentaminen edellä mainittuihin kahteen vierekkäiseen taloon, ensimmäinen tehtävä oli ryhtyä laatimaan kaavamuutosta. Kun kaavasta tuli lainvoimainen, käynnistyi arkkitehtisuunnittelu ja muu hankkeen valmistelu.
– Meidän tehtävämme oli jo tässä vaiheessa koordinoida kokonaisuutta, joka on tässä tapauksessa paljon muutakin kuin projektinhallintaa. Alusta asti haasteena oli selvittää, miten hanke ylipäänsä on toteutettavissa. Oli oleellista, että pystyimme hahmottamaan kokonaisuuden sekä kaupallisesti ja rakennusteknisesti että arkkitehtuurin kannalta ennen kuin toteutussuunnittelu alkoi, kertoo projektipäällikkö Lasse Valkonen kiinteistökehittämisestä ja projektinjohdosta hankkeessa vastanneesta Reforma Property Development Oy:stä.
Uutta tilaa ihmisille ja tekniikalle
Hanke pääsi kunnolla vauhtiin, kun koko talon käyttöönsä halunnut EY, entinen Ernst & Young, saatiin vuokralaiseksi. Kaavamuutos salli rakennusten terassimaisen korottamisen kadun puolelta kahdella kerroksella ja 34:n sisäpihasiiven puolelta kolmella kerroksella. Näin saatiin 900 työntekijää sijoitetuksi rakennusten muodostamaan kokonaisuuteen ja lisäksi 150 asiakaspaikan ravintola katutasoon.
Kaavoittajan ehtona oli, että katujulkisivu säilyy alkuperäisen kaltaisena ja korkuisena.
– Tämä ehto saatiin täytetyksi niin, että lisäkerrosten kadunpuoleinen julkisivu muodostaa 45 asteen kulman, kertoo hankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti Risto Huttunen Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy:stä.
Aiemmin rakennusten katolla olleet ilmanvaihdon konehuoneet oli siirrettävä muualle. Jotta ilmanvaihdosta saatiin energiatehokas ja mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeita palveleva, remontin myötä siirryttiin hajautettuun ilmanvaihtoon. Kuhunkin toimistokerrokseen sijoitettiin kaksi konehuonetta. Katutason ravintolaan sekä autohallia varten tarvittiin tehokkaampia ilmanvaihtokoneita, jotka sijoitettiin kahteen kellarikerrokseen.
Useimmille peruskorjaushankkeille ominaiseen tapaan uuden talotekniikan mahduttaminen sille käytettävissä olevaan tilaan oli vaativa tehtävä, josta selviämisen perusedellytys oli tarkan tietomallin laadinta sekä perusteellinen risteilytarkastusmenettely. Sen ja ammattitaitoisen suunnittelun avulla suojeltujen rakennusten uusi tekniikka saatiin mahtumaan kerrosten alakaton alle.
Pystysuuntaiset tekniikkareitit on nyt vedetty entisen savupiipun, vanhojen savunpoistokuilujen sekä uusien kuilujen kautta.
Koska kyseessä on vaativaan toimistokäyttöön tuleva rakennus, sisäilmaolosuhteiden laatuun on kiinnitetty hankkeessa suurta huomiota.
– Ylimmissä eli kahdessa lisäkerroksessa on paljon ikkunapinta-alaa. Siksi päädyimme niiltä osin lattialämmitykseen ja jäähdytyksessä ilmastointipalkkiratkaisuun. Alemmissa kerroksissa laadukas lopputulos puolestaan saavutetaan lämmitys- ja jäähdytyspaneelein, Lasse Valkonen kertoo.
Kokonaisuudelle on haettu ja saatu ympäristövaikutusten LEED-arvioinnin korkein eli Platinum-sertifikaatti. Tällä seikalla on oma vaikutuksensa taloteknisiin ratkaisuihin.
Tarkkaa mitoitusta
Uusien kerrosten lisääminen ja talojen vaakasuuntainen yhdistäminen toisiinsa osoittautui vaativaksi tehtäväksi sekä arkkitehtuurin että rakennustekniikan kannalta. Koska kahden erillisen talon mittoja ei luonnollisestikaan ollut alun alkaen tarvinnut sovittaa millintarkasti toisiinsa, tämä oli tavalla tai toisella tehtävä tässä projektissa. Ensimmäinen askel oli tarkka laserkeilaus ja kolmiulotteinen mallinnus, minkä jälkeen oli detaljitasolla mietittävä, millaisia rakenneosia talojen yhdistämiseksi tarvitaan.
Tarkka selvyys asiasta saatiin vasta, kun vanhoja rakenteita purettiin sallitussa ja tarpeellisessa määrin.
– Paikoitellen kantavien rakenteiden päälle oli kerrytetty 10–15 senttimetrin verran pintarakenteita, joten vanhojen kantavien rakenteiden tarkka sijainti oli mahdollista saada selville vasta kevytpurkujen aikana. Tarkka mittamaailma oli välttämätöntä selvittää purun jälkeisellä laserkeilauksella, jotta voitiin käyttää valmisosia, kertoo kohteen vastaava rakennesuunnittelija Mikko Horko Sweco Finland Oy:stä.
Valmisosia, kuten teräspalkkeja ja liittopilareita, käytettiin lisäkerrosten rakennerungossa. Tähän vaikutti sekä toteutusaikataulun tiukkuus että tarve toteuttaa rakenteet mahdollisimman keveinä ja tilaa säästävinä. Rungon jatkaminen teräs- ja ontelolaattarakentein oli Valkosen mukaan helposti toteutettavissa. Ylimpiin kerroksiin tehdyn rakennerungon suhteellisesta keveydestä huolimatta alakerroksiin ja perustuksiin kohdistunut omapaino luonnollisesti kasvoi. Tästä syystä vanhoja alapuolisia rakenteita oli vahvistettava mantteloimalla osa pilareista. Kallioperustuksia ei tarvinnut vahvistaa, mutta paikoin tehtiin uusia anturoita uusille pilareille.
Rakennusten yhdistäminen myös rungon osalta poistamalla runkojen välinen liikuntasauma vanhojen palomuuriseinien aukottamisen yhteydessä puolestaan parantaa lisäkerroksilla varustetun rakennusyhdistelmän stabiliteettia sekä vähentää pystyrakenteiden tarvetta uusissa kerroksissa ja siten lisää vuokrattavia neliöitä. Rakennesuunnittelussa piti korotuksen vuoksi käyttää Eurokoodin mukaista tuulikuormaa. Suuremman tuulikuorman ja jäykistävien seinien aukotuksien vuoksi vanhojen seinien vetoraudoitus ei olisi Horkon mukaan ”alkuunkaan” riittänyt erillisissä rakennuksissa. Tästä syystä rakennusten rungot valettiin kiinni toisiinsa, minkä lisäksi jäykistäviin seiniin lisättiin betonipilastereita vetoraudoituksen lisäämiseksi.
Yksi poikkeuksellisimmista piirteistä koko hankkeessa on se, että rakennusta laajennettiin myös vaakasuunnassa muuttamalla osa kadunpuoleisesta maapinnantason katetusta tilasta lämpimäksi tilaksi sekä kattamalla Korkeavuorenkatu 32:n sisäpiha.
Kaikkiaan bruttopinta-alaa yhdistetyissä kiinteistöissä on noin 10 000 neliömetriä, josta yli viidennes on laajennusta.
Uusi julkisivu, uusi työnteon malli
Katujulkisivun suojelutavoitteista huolimatta oli selvää, että teknisesti huonokuntoisimpia osia on voitava uusia ja että energiatehokkuutta on parannettava. Lasse Valkosen mukaan ulkoseinien betoniosuudet olivat paikoin niin huonossa kunnossa, että niitä oli korjattava ja uusittava runsaasti. Korkeavuorenkatu 32:n toisen ja viidennen kerroksen välin alkuperäinen suojeltu luonnonkivijulkisivu oli hapertunut säärasituksen takia. Kivet uusittiin vastaavan värisellä, kestävämmällä kivilaadulla. Myös maanpinnantason ja sokkelin graniittiset julkisivukivet uusittiin.
Kuudennen kerroksen entistä kattoterassikerrosta jatkettiin julkisivuun asti, ja kahden eri kiinteistön julkisivujen erillisyyttä korostettiin Kaupunginmuseon ohjeen mukaisesti käyttämällä erilaisia kuparilaatuja ja sulauttamalla Korkeavuorenkatu 34:n terassin vihreäksi patinoitunut kuparinen pergola osaksi ikkuna-aukotuksen rytmiä.
Rakennuksen uudet ylimmät kerrokset on verhottu tummalla ja sisäpihan alempien kerrosten julkisivut vaalealla metallikomposiitilla.
Kiinteistön lukuisista porrashuoneista Korkeavuorenkatu 32:n pääporrashuone on suojeltu; se kunnostettiin ja jatkettiin uusiin kerroksiin alkuperäistä tyyliä kunnioittaen. Yksi porrashuoneista jäi kiinteistöjen yhdistämisen vuoksi tarpeettomana pois käytöstä ja muutettiin talotekniikkaa palvelemaan.
Korkeavuorenkatu 32:n suojelu ulottui myös sisäänkäynniltä alkavaan tilasarjaan, joka alkaa matalana ja nousee korkeaksi aulatilaksi. Sisäpihan vastainen vanha lasiseinä säilytettiin sellaisenaan, ja siitä tuli osa uutta sisätilaa. Pihaosalle rakennettiin korkea lasikatteinen atrium.
Kaikki hissit uusittiin remontin yhteydessä, ja ne varustettiin käyttäjän toivomuksesta ääni- ja tuoksuefektein.
EY Suomen pääkonttori noudattaa EY:n omaa Work Reimagined -mallia, joka tiivistyy sanoihin ”Bricks, Bytes and Behaviours”.
– Olemme tässä mallissa hyödyntäneet erittäin laajaa Work Reimagine -tutkimusta ja vahvaa data-analytiikkaosaamistamme sekä oman henkilöstömme osallistamista projektiin sen alkuvaiheista lähtien, EY:n työympäristökonsultti Patrik Etelävuori kertoo.
Teksti: Vesa Tompuri | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
